Joku pari kuukautta sitten aloitin suhteellisen runsaastikin keskustelua herättäneen topikin "maraton vähällä treenillä". Omista taustoista kerroinkin, että enempi olen pyöräilyä harrastellut. Joka tapauksessa treenini ei ole minkään yleisten ohjeiden mukaisia. Minulla ei ole treeniohjelmaa, vaan poljen/juoksen silloin kun siltä tuntuu. Yleensä vedän 'täysillä', eli pyrin aina parantamaan aikaani normaalilenkeillä. Ja tämä siksi, että sae vain on minulle ominainen tyyli. Jne.
Noh, eilen sitten oli testi, että mitä tuo maraton nyt sitten oikeasti vaatii. Juostuja harjoituskilometrejä minulle kertyi loppujen lopuksi koko kesän (ja siis samalla koko vuoden) osalta n. 150 km. Yksi (omatoiminen) puolimaraton mahtui tuohon. Muuten sellasia 7-15 km lenkkejä pääosin.
Näillä taustoilla maaliviiva tuli ylitettyä ja aikaa kulutettua hiukan vajaat viisi tuntia ja parikymmentä minuuttia. Jos olisi uskaltanut hiukan lujempaa lähteä ja toilettireissu olisi jäänyt väliin, olisi 5 tunnin alitus voinut aivan nappijuoksulla olla mahdollista. Noh, jos tädillä olisi munat, se olisi setä. Jos ja jos.
Aika hidasta tahtiahan tuo on, mutta joka tapauksessa näillä treenimäärillä en jaksa mitään aikaa katsellakkaan, vaan koko homman juju oli näyttää, että ei se maraton nyt mitään vuoden mittaista 4 krt/vko-treeniä tarvitse, ei kalliita sykemittareita eikä muutakaan tuollaista, jos sen vain läpi meinaa mennä.
Kaikki kunnia sinne 4 tunnin pintaan ja siitä alle juokseville. Ei kuullosta enää valkoisen miehen hommalta. Mutta kyllä pelkästään läpi juokseminen vaatii enemmän riittävää yllytyshulluutta ja tahtoa ja sanaa 'maraton' kunnioitetaan tänä päivän ehkä jopa hieman liikaa. Tai no, makuasia. Eihän tuossa toki mitään järkeä ole. Kyllä on jalat nyt jälkikäteen aika kipeät ;D ja pakko sanoa, että juoksu ei ole minun hommaa. Siinä ei ole mitään hauskaa, kun kaikki paikat vaan kipeytyy eikä maisemakaan meinaa vaihtua. Minä pysyn jatkossa pyörälyn parissa ja tulen seuraville HCM:lle kannustamaan minua hullumpiani, jotka siellä kerta toisensa jäkeen juoksevat.
Noh, eilen sitten oli testi, että mitä tuo maraton nyt sitten oikeasti vaatii. Juostuja harjoituskilometrejä minulle kertyi loppujen lopuksi koko kesän (ja siis samalla koko vuoden) osalta n. 150 km. Yksi (omatoiminen) puolimaraton mahtui tuohon. Muuten sellasia 7-15 km lenkkejä pääosin.
Näillä taustoilla maaliviiva tuli ylitettyä ja aikaa kulutettua hiukan vajaat viisi tuntia ja parikymmentä minuuttia. Jos olisi uskaltanut hiukan lujempaa lähteä ja toilettireissu olisi jäänyt väliin, olisi 5 tunnin alitus voinut aivan nappijuoksulla olla mahdollista. Noh, jos tädillä olisi munat, se olisi setä. Jos ja jos.
Aika hidasta tahtiahan tuo on, mutta joka tapauksessa näillä treenimäärillä en jaksa mitään aikaa katsellakkaan, vaan koko homman juju oli näyttää, että ei se maraton nyt mitään vuoden mittaista 4 krt/vko-treeniä tarvitse, ei kalliita sykemittareita eikä muutakaan tuollaista, jos sen vain läpi meinaa mennä.
Kaikki kunnia sinne 4 tunnin pintaan ja siitä alle juokseville. Ei kuullosta enää valkoisen miehen hommalta. Mutta kyllä pelkästään läpi juokseminen vaatii enemmän riittävää yllytyshulluutta ja tahtoa ja sanaa 'maraton' kunnioitetaan tänä päivän ehkä jopa hieman liikaa. Tai no, makuasia. Eihän tuossa toki mitään järkeä ole. Kyllä on jalat nyt jälkikäteen aika kipeät ;D ja pakko sanoa, että juoksu ei ole minun hommaa. Siinä ei ole mitään hauskaa, kun kaikki paikat vaan kipeytyy eikä maisemakaan meinaa vaihtua. Minä pysyn jatkossa pyörälyn parissa ja tulen seuraville HCM:lle kannustamaan minua hullumpiani, jotka siellä kerta toisensa jäkeen juoksevat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.