Tuo hämäläisten pelottavan näköinen perinneherkku, jota saa ainakin uudellamaalla monestakin kaupasta. Haluttaisi ostaa ja kokeilla, mutta mulla ei ole aavistustakaan, mitä siitä kuuluisi / sille kuuluisi tehdä...
Raakamakkaraahan se on? Eli nakkaanko uuniin... voiko siitä tehdä jotain ruokaa yms.
Kiitos neuvoista, jos jollakulla on kokemusta.
Raakamakkaraahan se on? Eli nakkaanko uuniin... voiko siitä tehdä jotain ruokaa yms.
Kiitos neuvoista, jos jollakulla on kokemusta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
>>>voiko siitä tehdä jotain ruokaa yms.
olit avuksi.
Kyselen edelleen, osaako joku käyttää perunamakkaraa ruuanvalmistuksessa. Ihan reseptejä, mitä siitä tehdään? Paistetaanko pannussa ja tarjoillaan soosin kera? Tehdäänkö siitä makkasoppaa samaan tapaan kuin siskonmakkaroista?
Jos se on raakamakkarana, silloin se keitetään vedessä puolituntia. sen jälkeen paistetaan puolituntia 200 asteisessa uunissa.Koska perunamakkara sisältää myös jonkinverran lihaa, voit käyttää sitä kuten esim.ryynimakkaroita. Luulisin kuitenkin sen olevan jo keitettyä, joten pelkkä paisto uunissa riittää.
Ruoka kelepaa, mutta työ o jo tervaa.
Uunipannulle, hammastikulla reikiä pintaan, ettei halkea, vettä pannun pohjalle. Uuniin mieto lämpö - 125 astetta ja paistoaika 45 min. Käännä ainakin kerran varovasti paiston aikana.
Jos haluaa vähän enemmän makua yms. voi panna kiekuran keskelle mm. rosmariininoksan. Paistoliemestä saa soosinpohjan - tosin laihanlaisen, koska ne perunamakkarat, joita meilläpäin - Turun seutu - myydään ovat varsin miedonmakuisia.
Voidaan muistini mukaan myös keittää varovasti helmeilevässä vedessä, silloinkin täytyy pistellä. Keiton jälkeen voidaan paistaa pannulla rapeanruskeaksi. Tämä lienee herkullisin tapa tehdä - "ken keitetyn paistaa, se makian maistaa!.
Tämä ohje pätee siihen peruna- ja miksei laukkamakkaraankin, jonka tunnen - kiekuranmalliseen raakamakkaraan. Suomalaiseen harvinaisuuteen - vaiko löytyvätkö juuret Ruotsin puolelta?
ole mikään harvinaisuus, vaan erittäin yleinen ainakin satakunnassa, jossa sitä valmistaa useampikin yritys. Perunamakkaraa en ainakaan minä kypsentäisi noin miedolla lämmöllä, mutta se lienee enempi makuasia. Vanhat tekijät ovat ainakin minua oheistaneet tuolla kovemmalla kuumuudella. Reijitys sitä vastoin on hyvä neuvo, mutta jos makkara on jo keitetty, niin siinä on ne reijät valmiina, koska keittovaihe aiheuttaa myös kuorisuolen halkeamisen. Laukkamakkaran alkuperästä ei ainakaan minulla ole tietoa, hyvinkin saattaa olla Svea mamman puolelta, jonne se on todennäköisesti rantautunut jostakin aikoinaan, mistä lie, mene ja tiedä.
onko laukkamakkara sama kuin berliinimakkara,josta saa hyvää laatikkoa?
Mutkikas ja rasvainen mut yksinkertaisesti tosi maukas,perusaineilla peruna, sipuli, pippuri ja munamaito tuonoinii jäin suola pois.Onko sama makkara?
Muistuttaa aineksiltaan tuota perunamakkaraa, mutta perunan osuus on vähäisempi. Laukkamakkara tehdään ohutsuoleen ja makkara on yleensä puolen metrin mittainen kiekura. Valmistetaan syöntikuntoon samoin kuin perunamakkara. Vanhaa kunnon Berliiniä on jo vähän vaikeampi löytää. Toki sitä on, mutta ei läheskään joka kaupassa. Aito vanhanajan Berliinin makkara oli halkaisijaltaan noin 9-12 senttiä ja sen tunnisti helposti hieman käyrästä muodostaan ja ympärillä olevista sidelangoista. Berliinin makkaraa käytettiin paljon viisikymmentäluvulla niin suosittuihin makkarakuppeihin, koska se viipaleena paistettaessa kupertui kuorensa ansiosta ikäänkuin kupiksi johon sitten herneet tai muu täyte laitettiin.
Perunamakkara valmistetaan perinteisesti seuraavasti. keitetyt perunat kuoritaan ja survotaan mallasjauhojen kanssa ns. "sutuksi" joka maustetaan suolalla ja näin saatu "syömä" ajetaan suoleen rasvan kera. kypsennetään uunissa.
Perinteiseen satakuntalaiseen perunamakkaraan ei ole kuulunut lihaa, rasvan lisäksi ollenkaan. Turun linnan kautta se on levinnyt aikanaan kansan pariin ruokana.
Tuo toinen on se toinen vanha kokki.
En tiedä se nalkuperästä, mutta Karjaalla ja Nummi-Pusulassa sitä on tehty iät ajat. Satakuntalaiset eivät käytä perinteiseen perunamakkaraan lihaa, enkä niin väittänytkään, sen sijaan laukkamakkaraan käytetään suhteessa puolet peruna puolet lihaa/elimiä. Nimi "Laukka" tule taas
säilytystavasta, sillä raaka-aineet säilytettiin laukassa, joka taas on kalojen suolavettä. Laukalla taas on moniakin nimiä, kuten silakan kusi ym. sitä lientä käytettiin myös kastikkeena.
mainostaisin kyllä nimellä, mutta tekisin sen kuitenkin positiivisesti,eihän kukaan näe (korpela). Siis tätä berliinimakkaraa, on muhkurainen, kuhmurainen ja sidottu kuin kalastajanlangalla. Kuten edellä kerroin tulee ihan hyvä perusloota, Joskus pikkulikkana äiti teki sen likilähellä tamperetta teemakkarasta. kuitenkin tätä kyseistä berliiniä on saatavissa en kuitenkaan ole "koskaan törmännyt kaupan lihatiskillä" taitaa kuitenkin olla kaukana perunamakkarasta josta en itse ole kuullut koskaan. mutta katsompa googlesta jos maailma avartuisi.Ja noita makkarakuppeja testaan, kiitos vanha kokki!
Joo, kuten alempaa ilmenee niin perunamakkarassa ei pääsääntöisesti ole lihaa vaan perunaa ja mausteita. Jos makkara on pelkästään keitetty ja se paloitellaan, pursuaa täyte vielä kuoresta ulos. Vasta pannulla tai uunissa paistaminen kiinteyttää täytteen. Ja jos paistaa pannulla voissa antaa se makkaran pinnalle sen hyvän kuoren.
Ja todellakin laukkamakkaran nimi tulee "laukasta" eli suolavedestä - tuosta kalan suolavedestä en ole kuitenkaan kuullut, mutta eihän se huono johdatus ole kun muistan kuinka moneen lapsuudessani tyhjentyneen sillitynnörin sisältöä käytettiin. Eksoottisin taisi olla punamullan teko.
vinkeistä. Noilla konstein uskallan lähteä testailemaan pottumakkaraa,
Hei!
Minun niin tekee mieli lapsuudessa Äitini tekemää Laukkamakkaraa. Silloin asuimme
Salossa Varsinais Suomessa, luulisin että ne ohjeet olivat sieltä kotoisin.
Jos jonkulla olisi Laukkamakkaran ohjeet, niin lähettäkää se minulle. Tahdon tehdä makkaraa ihan alusta, meinaan lihaa ja suolista.
Kiitos edeltä päin.
Leena