Eri ihmisyksilöiden lahjakkuudessa, älyllisissä kyvyissä, luonteenpiirteissä yms ominaisuuksissa havaittaviin eroihin vaikuttavat tekijät ymärretään usein näin:
Eri ihmisryhmät/joukot perivät erilaiset geenit.
Todellisuudessa geenit eivät tuota ensimmäistäkään inhimillistä ominaisuutta. Niissä ihmisen geeneillä varustetuissa yksilöissä, jotka ovat eläneet koko lapsuutensa vain eläinten parissa ei ole koskaan havaittu minkäänlaisia inhimillisiä ominaisuuksia. Nämä lukuisat tapaukset, joista tunnetuin on Kaspar Hausar, ovat tietysti olleet ulkonaisesti täysin ihmisyksilön kaltaisia olentoja - mutta kaikkien psyykkisten ominaisuuksiensa osalta vain eläimiä. Ja yksinkertaisimpienkin ihimillisten kykyjen kasvattaminen on näissä tapauksissa aina vaatinut vuosikausia kestäneen sitkeän työn.
Mitään inhimillisiä ominaisuuksiamme eivät siis tuota perintötekijät - ihmisyksilö voi kehittyä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Näin muodostuvat siis kaikki ominaisuutemme ja piirteemme.
Jos siis halutaan väitellä siitä vaikuttaako asiaan perimä vai ympäristö niin voidaan sanoa sekä että - mutta ratkaiseva tekijä on vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa eli ympäristö
Eri ihmisryhmät/joukot perivät erilaiset geenit.
Todellisuudessa geenit eivät tuota ensimmäistäkään inhimillistä ominaisuutta. Niissä ihmisen geeneillä varustetuissa yksilöissä, jotka ovat eläneet koko lapsuutensa vain eläinten parissa ei ole koskaan havaittu minkäänlaisia inhimillisiä ominaisuuksia. Nämä lukuisat tapaukset, joista tunnetuin on Kaspar Hausar, ovat tietysti olleet ulkonaisesti täysin ihmisyksilön kaltaisia olentoja - mutta kaikkien psyykkisten ominaisuuksiensa osalta vain eläimiä. Ja yksinkertaisimpienkin ihimillisten kykyjen kasvattaminen on näissä tapauksissa aina vaatinut vuosikausia kestäneen sitkeän työn.
Mitään inhimillisiä ominaisuuksiamme eivät siis tuota perintötekijät - ihmisyksilö voi kehittyä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Näin muodostuvat siis kaikki ominaisuutemme ja piirteemme.
Jos siis halutaan väitellä siitä vaikuttaako asiaan perimä vai ympäristö niin voidaan sanoa sekä että - mutta ratkaiseva tekijä on vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa eli ympäristö
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikeastaan olisin hieman viilaamassa pilkkua, sillä korvaisin ympäristö-sanan sosialisaatiolla. En tiedä onko kukaan varsinainen psykologi sitä koskaan käyttänyt, mut se on aika hyvä käsite kuvaamaan asiaa.
On totta, etteivät inhimilliset kyvyt ole perintötekijöiden tulos, mut toisaalta noiden kykyjen valmiudet ovat. Pienetkin erot aivokuoressa voivat aiheuttaa isoja eroja persoonallisuuden valmiuksiin. Ts. toisista tulee "helpommin" fyysikoita, toisista filosofeja ja niin poispäin.
Muistuttaisin, et ei ihmisen ja simpanssin geenien ero ole kuin 0,6% - ja eikö näytä olevan fysiologisesti ja psykologisesti paljon eroa? - ja meidän psykologiassamme kuitenkin puhutaan ihan mitättömistä vivahde-eroista.
Puhut niin sanotuista villi-ihmisistä [Homo barbarus]. Olet tietääkseni oikeassa siinä, että heidän psyykkiset (tarkoittaa inhimilliset?) ominaisuutensa eivät kehittyneet, koska heillä ei ollut sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin. Tuo sosiaaliverkko, sen laajeneminen ja syveneminen ovat sosialisaatiokäsitteeni sisältö. Nähdäkseni ihminen voi kehittyä inhimilliseksi ihmiseksi [Homo humanus] vasta sosialisaation kautta. Tai mitäs minä siitä höpöttämään, kun taidetaan olla siitä samaa mieltä?
Mitäs yhteenvetona? Geenit siis sanovat mihin pystytään, mutta sosialisaatio käskee, mihin mennään.
näillä nettikeskustelupalstoilla poikkeuksellisen hyvä, enkä sen vuoksi esitä avaukseni lisäksi muuta kuin juttuni taustan:
Tein tekstin ensin palstalle Rasismi. Otsikoin sen siellä: Rasistiset "tiedemiehet" ymmärtävät ja tämä otsikko edellytti tietysti toisenlaista "johdantoa". Sen jälkeen mieleeni tuli kokeilla, miten erilaisen vastaanoton sama juttu eri palstoilla saisi.
haluaisin vaan tuohon heittää väliin että ei ihmislasta voi sosialisoida enenkun hänen psyykkensä rakenne on valmis ja hyvillä perustoilla.
Ja mitä aivokuoreen ja muihin osiin aivoistamme tulee niin vois sanoo että aivojen toimintaan pystyy vaikuttamaan tunteiden ja ajatusten välityksellä ja näin ollen muuttaa aivojen toimintaa ja ihmisen persoonallisuutta ja hänen reaktioihinsa. Jopa siinä määrin että jokainen ihminen pystyy parantamaan sairautensa (niin fyysiset kuin psyykiset) pelkällä ajatusten ja tunteiden muokkaamisella.
Jokainen valpas äiti ja isä voi tehdä nämä huomiot omissa lapsissaan.Ja kaiken sen lisäksi vielä on lapsen oma valinta ja tulkinta tilaneteesta joka lopulta ratkaisee kuinka kyseessä oleva henkilö tulee käyttäytymään.