Nykyaikaisissa yu-karkeloissa pärjää yhä paremmin powerhouse-tyyppinen vartalo, joka on sekä geneettisesti että lääketieteellisesti trimmattu äärirajoilleen. Geenit määräävät ainakin seuraavat asiat:
1. KEHON KASVUHORMONIN TUOTANTO
Ensinnäkin meillä kaikilla on erilainen kasvuhormonin tuotanto. Niillä, joilla kasvuhormonia erittyy eniten, on luonnollisesti paremmat lähtökohdat lihasten kasvattamiseen ja sitä kautta yleisurheiluun. Tämä ominaisuus vaikuttaa myös siihen, mikä on kehosi rasvaprosentti ja tätä kautta voima-painosuhteeseen.
KEHON MALLI
Leveärakenteinen/leveän luustonmallin omaava yleisurheilija, jolla on valmiiksi leveä hartialinja, leveä selkä, kapea vyötärö jne. omaa hyvät geneettiset lähtökohdat 800 - 3000 aitojen kaltaisiin loppusuoran kamppailuihin, jossa pyritään säilyttämään oma tila ja blokkaamaan takaa tulevat juoksijat.
ELIMISTÖN KYKY/TAPA KÄYTTÄÄ RAVINTOA
Geenit määrittelevät sen, miten kehomme käyttää ruokaa polttoaineenaan. Toisilla on nopea aineenvaihdunta, toisilla hidas. Mitä nopeammin pystyy regeneroitumaan, sitä enemmän pystyy harjoittelemaan.
HENKILÖN PITUUS
Pituus vaikuttaa suoraan esim. keskimomenttiin, jota tarvitaan heittolajeissa. Pituus on hyväksi korkeushypyssä ja pituushypyssä.
HENKISET VALMIUDET
Koska olemme kaikki hyvin erilaisia ihmisiä persooniltamme, on myös yleisurheilua ajatellen ylivoimaisia luonnetyyppejä. Luonne toki muokkautuu, joten perimästä pään kestäminen suurkisoissa ei välttämättä ole kiinni. Kuitenkin määrätietoinen, pitkäjänteinen, optimistinen ja ahkera menestyy laiskaa, lyhytjänteistä, hermostuneisuuteen taipuvaista ja helposti masentuvaa/ailahtelevaa persoonaa paremmin.
YHTEENVETO
Geneettisesti paremmilla lähtökohdilla lopputulos on aina parempi.
PARAS MAHDOLLINEN GENEETTINEN PERIMÄ YLEISURHEILUN KANNALTA
Kyllä se on geeneistä kiinni poijjaat ja tytöt! Mustat ovat aina olleet kingejä nopeuslajissa, paitsi esim. Geir Moen. Moenilla norjalaisena on perimää Neanderthalin ihmisestä, koska siellä ne aikoinaan elelivät viikinkien kanssa ja näkeehän sen Geirin naamastakin jo, että Neanderthal-geenejä on perimässä. Oli sitten tuhansien vuosien takaa tai ei mutta genit eivät katso aikaa, ne siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mustilla eli kauniimmin sanoen tummaihoisilla on ylipäätänsä paremmat geenit lihasten kasvua varten kuin valkoisilla. Olen miettinytkin joskus jenkki-yleisurheilijoita, että ajattele jos itsellänikin olisi intiaania, irlantilaista, tummaihoista, intialaista, japanilaista ja meksikaania geeneissä, niin varmasti kehittyisin paremmin, koska olisi monipuolisesti hyviä geenejä. Kunnon sekoitus geenejä takaa jokaiselta alakategorian rodulta/heimolta ne parhaat perintötekijät.(Siis yleensä huom!). Kyllähän välistä syntyy hinttejä, mielisairaita ja vammaisiakin mutta ELÄMÄ ON!
1. KEHON KASVUHORMONIN TUOTANTO
Ensinnäkin meillä kaikilla on erilainen kasvuhormonin tuotanto. Niillä, joilla kasvuhormonia erittyy eniten, on luonnollisesti paremmat lähtökohdat lihasten kasvattamiseen ja sitä kautta yleisurheiluun. Tämä ominaisuus vaikuttaa myös siihen, mikä on kehosi rasvaprosentti ja tätä kautta voima-painosuhteeseen.
KEHON MALLI
Leveärakenteinen/leveän luustonmallin omaava yleisurheilija, jolla on valmiiksi leveä hartialinja, leveä selkä, kapea vyötärö jne. omaa hyvät geneettiset lähtökohdat 800 - 3000 aitojen kaltaisiin loppusuoran kamppailuihin, jossa pyritään säilyttämään oma tila ja blokkaamaan takaa tulevat juoksijat.
ELIMISTÖN KYKY/TAPA KÄYTTÄÄ RAVINTOA
Geenit määrittelevät sen, miten kehomme käyttää ruokaa polttoaineenaan. Toisilla on nopea aineenvaihdunta, toisilla hidas. Mitä nopeammin pystyy regeneroitumaan, sitä enemmän pystyy harjoittelemaan.
HENKILÖN PITUUS
Pituus vaikuttaa suoraan esim. keskimomenttiin, jota tarvitaan heittolajeissa. Pituus on hyväksi korkeushypyssä ja pituushypyssä.
HENKISET VALMIUDET
Koska olemme kaikki hyvin erilaisia ihmisiä persooniltamme, on myös yleisurheilua ajatellen ylivoimaisia luonnetyyppejä. Luonne toki muokkautuu, joten perimästä pään kestäminen suurkisoissa ei välttämättä ole kiinni. Kuitenkin määrätietoinen, pitkäjänteinen, optimistinen ja ahkera menestyy laiskaa, lyhytjänteistä, hermostuneisuuteen taipuvaista ja helposti masentuvaa/ailahtelevaa persoonaa paremmin.
YHTEENVETO
Geneettisesti paremmilla lähtökohdilla lopputulos on aina parempi.
PARAS MAHDOLLINEN GENEETTINEN PERIMÄ YLEISURHEILUN KANNALTA
Kyllä se on geeneistä kiinni poijjaat ja tytöt! Mustat ovat aina olleet kingejä nopeuslajissa, paitsi esim. Geir Moen. Moenilla norjalaisena on perimää Neanderthalin ihmisestä, koska siellä ne aikoinaan elelivät viikinkien kanssa ja näkeehän sen Geirin naamastakin jo, että Neanderthal-geenejä on perimässä. Oli sitten tuhansien vuosien takaa tai ei mutta genit eivät katso aikaa, ne siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mustilla eli kauniimmin sanoen tummaihoisilla on ylipäätänsä paremmat geenit lihasten kasvua varten kuin valkoisilla. Olen miettinytkin joskus jenkki-yleisurheilijoita, että ajattele jos itsellänikin olisi intiaania, irlantilaista, tummaihoista, intialaista, japanilaista ja meksikaania geeneissä, niin varmasti kehittyisin paremmin, koska olisi monipuolisesti hyviä geenejä. Kunnon sekoitus geenejä takaa jokaiselta alakategorian rodulta/heimolta ne parhaat perintötekijät.(Siis yleensä huom!). Kyllähän välistä syntyy hinttejä, mielisairaita ja vammaisiakin mutta ELÄMÄ ON!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.