Ilmaaseissa käytettävä hiilihapposäiliö ei kovin suuri ole, mutta mieleen tuli, voisko tuota hyödyntää muuhunkin. Esim. retkipatjan täyttöön, pienimuotoiseen maaliruiskuun, renkaan / pallon täyttöön,,tai vaikka ilmajousena.
Minkähän laisen paineen tuollaisesta saisi ulos ja tietenkin kaasun määrä.
Onko säiliössä oleva kaasu hengitettynä vaarallista.
Onko hiilihapolla metalleja syövyttävä vaikutus.
Minkähän laisen paineen tuollaisesta saisi ulos ja tietenkin kaasun määrä.
Onko säiliössä oleva kaasu hengitettynä vaarallista.
Onko hiilihapolla metalleja syövyttävä vaikutus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä niissä patruunoissa hiilihappoa (H2CO3) ole vaan hiilidioksidia (CO2).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilihappo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidi
Ilmassa ja uloshengityksessäsi on hiilidioksidia, eli se ei ole kovin vaarallista hengitettynä.
Hiilihappo syövyttää metalleja vähän, hiilidioksidi ei.
Miksi ihmeessä monet kirjoittavat esim. "minkähän laisen". Mistä olet saanut päähäsi, että siinä olisi kaksi eri sanaa?
kysyt..
Miksi ihmeessä monet kirjoittavat esim. "minkähän laisen". Mistä olet saanut päähäsi, että siinä olisi kaksi eri sanaa?
Äidinkielen opettajani oli valittu virkaansa poliittisin perustein, eikä osannut riittävällä pätevyydellä opettaa, kuin eg äänteen, ehkä ei sitäkään kunnolla.
Mutta kiitän kirjoittajia selventävistä vastauksista.
Olen kuitenkin testausta varten hankkinut muutaman hiilidioksidi patruunan, että nähtäväksi jää kuinka toimii.
hyödyntää mutta pienellä patruunalla "teho" saattaapi loppua kesken. Ilmapallon sillä nyt ainakin täyttää. Sellaisen voi täyttää myös lisäämällä vaikkapa ruokasoodaan jotain hapanta, esim. etikkaa (näin kotioloissa). Samaa hiilidioksidia siinäkin syntyy.
Niinkuin yllä todettiin, ei ole vaarallista mutta ei sitä liikaakaan kannata hengitellä, pää voipi kipeytyä. Ei taida kotioloissa olla kuitenkaan minkäänlainen riski.
Hiilihappoa ei todellisuudessa ole olemassakaan (ei ole koskaan saatu eristettyä), vaan kyse on veteen liuenneesta hiilidioksidista ja arkikielessä on kätevää puhua hiilihaposta (H2CO3) yhdisteenä, yhtenä syynä juuri se, että tällaisella seoksella on lievästi happamuutta. Syövyttävyys esim. metalleihin on minimaalista, tavallinen taivaalta tuleva sade taitaa aiheuttaa saman verran vauriota käytännössä. Asiaa voisi ajatella vaikka niin, että kaadat kasan Vichy-originaalia metallin päälle, ei se taida pahaa jälkeä tehdä.
Pumppu toimi CO2-patruunalla. Saakohan yhden renkaan täyteen.
Hiilidioksidi on käyttökelponen kaasu monessa tarkoituksessa. Kaikkien tuntemat perinteiset ovat esimerkiksi seuraavat käyttöalueet:
- sammutusaineena
- sammuttimessa jonkin muun sammutusaineen ponnekaasuna
- hitsauskaasuna
Olen käyttänyt hiilidioksidikaasua menestyksellisesti panelinaulaimessa.
Paineenalentimella säädetään paine 6 - 7 bariin ja sitten vain naulaamaan. Sopiva säiliökoko on 5 - 6 kg, joka on sammutinpullosta muutoskatsastettu säiliö, jonka venttiilissä ei ole nousuputkea. Käytettäessä säiliö on oltava pystyssä.
Ilma-aseissa käytetään myös hiilidioksidia. Niissä aseissa on erillinen patruuna, joka täytetään nestemäisellä hiilidioksidilla.
Samanlaisentyyppinen patruuna on sifonilaitteissa, sooda-steream-automaateissa ja polkupyörän pumpun korvaavaksi laitteeksi rakennetussa apuvälineessä.
Auton rengaskin voidaan täyttää hiilidioksidilla, mutta en suosittele sitä renkaaseen lopullisesti jätettäväksi, koska renkaan lämmetessä hiilidioksidilla täytetty renkaan paine nousee paljon enemmän kuin ilmalla täytetyn.
Annan mielelläni käytännön ohjeita eri käyttötarkoituksiin. Tärkeätä on tietää, että pitääkö säiliössä olla nousuputki vaiko ei.
Vielä tuli mieleeni hiilidioksidin käyttöalue jäähdytystarkoitukseen.
Putkitöissä laitetaan ikäänkuin jäädytysrukkanen putken ympärille tarrakiinnityksellä. Rukkaseen lasketaan hiilidioksidia nestemäisessä muodossa (nousuputkella varustettu pullo). Jäätulppa syntyy putkeen, jonka sisällä on vesi. Nyt voidaan vaihtaa vaikkapa venttiili.
Konepajoissa tarkat krymppisovitukset helpottuvat, kun käytetään kutistusaineena hiilidioksidia, joko lumimuodossa tai jäähileinä.
Hiilidioksidijäätä on käytetty jo vuosikymmeniä jäätelöiden myyjien kioskeissa kesäkuumalla pitämään jäätelöt kylminä.
Tämänkertainen tietoisku taisi tulla jo ylipitkäksi.
Raa