Osaako joku kertoa miten olemme saaneet tämän lipsahdukselta kuulostavan, mutta iskevän käännöksen espanjan "junta militar" ilmaisusta? Suomen juntalla ja espanjan junta-sanallahan ei tietääkseni ole muuta yhteistä kuin ulkoasu.
(Junta f. Reunión de varias personas para conferenciar o tratar de un asunto.)
(Junta f. Reunión de varias personas para conferenciar o tratar de un asunto.)
Vastaukset 6
Vanhimmat
ymmärrä mitä tarkoitat lipsahduksilla ja minkä sanojen yhteisistä ulkoasuista puhut.
Espanjan "junta" (lausutaan "hunta") esiintyy monissa kielissä lainasanana juuri tuossa "sotilasjuntta"-merkityksessä, esim. englannissa ja ruotsissa. Ruotsin kielessä esiintyy myös käsite "syjunta", joka vastaa suomen "ompeluseuraa".
On epäselvää, mitä suomen alkuperäissanaa ajat takaa vertailumielessä. Jos ihmettelet, että sanassa "sotilasjuntta" on juntta-osuudessa kaksi t:tä, se johtuu vain lausunnallisista seikoista (myös ruotsin "junta" lausutaan "juntta"). Ja jos se sitten on sama kuin jokin muu suomen juntta-sana, kyse on ns. homonyymista - aivan kuten sana "kuusi" tarkoittaa sekä puulajia että numeroa.
Espanjaa en osaa, mutta sanakirjani mukaan espanjan ’junta’ = ”liitos, liitoskohta paperirainassa, neuvosto, sauma, tiiviste, tiivistys, tiivistäminen” tai ”yhtiön hallitus”.
Listasta ei löydy murikkaa, joka päästetään putoamaan maahan iskettävän paalun nokkaan. Sellainen merkitys sanalta siis espanjassa puuttunee.
Lienee todellakin ymmärrettävä, että meillä on suomen kielessä kaksi samannäköistä juntta-homonyymiä, joista toinen on lainasana ja tarkoittaa jonkinmoista hallintokoplaa toisen ollessa kotoisempaa perua ja käytössä erinäisillä työmailla.
yhdistyy vahvasti nimenomaan junttaan, siis siihen raskaaseen työkaluun jolla moukaroidaan vastahakoisia paaluja maaperään. Muihin kieliin espanjasta lainatulla junta-sanalla ei tätä mielleyhtymää varmaankaan ole.
Meillä myös "juntataan päätöksiä". Tässä kai nyt puhutaan kuitenkin siitä kotoisesta työkalusta?
Ei päätösten "junttaaminen" välttämättä tarkoita, että niitä moukarilla ajettaisi läpi, vaan niistä sovitaan ennalta "pienessä sisäpiirissä" eli "juntassa" (tässä tapauksessa ei siis sotilas- vaan siviilijuntassa...). Tässä merkityksessä juntta-sanaa käytettiin ainakin 1970-luvun alun Teiniliitossa - kysykää vaikka Erkki Liikaselta, Ilkka Kanervalta, Matti Viialaiselta, Jaakko Laaksolta jne.
tulee suoraan siitä paalutusjuntasta! Eikös sen jo sano järkikin?
Kyllä uppiniskainen suomalainen pölkkykin kyllästyy jatkuvaan junttaamiseen.