Osaisiko joku vielä selittää tämmöisen laskun vaihe vaiheelta. en tajua ensinkään mitä tässä pitäisi laskea....
Neliön sivu on 2. Neliöön tökätään silmät ummessa harpilla. Jos harppi osuu neliöön, niin millä todennäköisyydellä sen kärki on korkeintaan etäisyydellä 1 neliön kärjestä?
Voikohan kirjoituksista suoriutua ihan ok ilman että osaa todennäköisyys-juttuja???
Neliön sivu on 2. Neliöön tökätään silmät ummessa harpilla. Jos harppi osuu neliöön, niin millä todennäköisyydellä sen kärki on korkeintaan etäisyydellä 1 neliön kärjestä?
Voikohan kirjoituksista suoriutua ihan ok ilman että osaa todennäköisyys-juttuja???
Vastaukset 2
Vanhimmat
tollaseen neliöön 100 kertaa ja laske ne jotka ovat kärkien lähellä ja jaa se kokonaimäärällä. Saanet luvuksi melko tasan pi/4. No, okei todennäköisesti tökit enemmän keskelle neliötä kuin reunoille jos olet vähänkin harjoitellut silmät ummessa tökkimistä.
Idea on kuitenkin, että tökit tai ajattelet tökkiväsi. Todennäköisyys johonkin jutskaan on jutskaosumien lukumäärä jaettuna kaikilla osumilla.
... tietysti ihmisestä, mutta ainakin omasta mielestäni todennäköisyystehtävät ovat ns. 'ilmaisia pisteitä' -- niissä päättelykyky vie erittäin nopeasti ratkaisuun, ilman että on opetellut juuri mitään, varsinkaan ulkoa.
Etenkin sellaiselle ihmiselle, jolla on kiire opetella kokeisiin, todennäköisyys on hengenpelastaja, sillä tehtävät ovat erittäin samankaltaisia vuodesta toiseen.
Ne saattavat toki näyttää aluksi hankalilta, ja tästä syystä kärsivällisyyden puute aiheuttaa tuskaa.
Mutta joo, tottakai voit suoriutua hyvin osaamatta yhtä aihealuetta. Toisaalta on epätodennäköistä että osaat muitakaan alueita, ellei sinulla ole todennäköisyyslaskennan vaatimia yksinkertaisia taitoja.
Tai sanotaan niin päin: Jos osaat todennäköisyyslaskentaa, pärjäät varmasti kokeessa -- jos et osaa, voit pärjätä, mutta se on vaikeaa.
***
Tehtävään: On selvää, että haluat mitata sen alueen pinta-alan, joka on korkeintaan etäisyys 1 lähimmästä kärjestä.
Alue muodostuu niin, että kunkin kärjen ympärille piirrät kaaren, jonka säde on 1. Olet kiinnostunut kaarien ja kärkien väliin jäävistä alueista.
Mutta näin saat neljä aluetta, joista kukin on 'neljäsosa ympyrää'. Siispä alue on kooltaan nimenomaan yksi ympyrä, eli PI (muista kaava PI*r^2, missä r=säde).
Todennäköisyys on tämän suhde koko neliön alueeseen, eli PI/4.