On numerot väliltä 1-5 joista arvotaan kahden numeron rivejä 10 kpl.
esim.
************
1 3
2 5
2 2
1 2
1 4
1 3
5 2
2 3
3 1
2 4
************
Miten / millä kaavalla lasketaan todennäköisyys 11. rivin numeroista?
esim.
************
1 3
2 5
2 2
1 2
1 4
1 3
5 2
2 3
3 1
2 4
************
Miten / millä kaavalla lasketaan todennäköisyys 11. rivin numeroista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
että nuo 10 riviä vaikutaisivat 11. riviin ? Että siinä olisi jotain systematiaa. Silloin kysymys on mallintamisesta eikä todellisuuslaskusta. Todellisuuslaskua käytetään silloin kun mallintaminen ei onnistu ja ollaan ihan pihalla. Tällöin täytyy vain olettaa että kaikki on satunnaista ja niillä mennään.
Niin, siis sitä hain että noiden edellisten rivien perusteella pystyisi laskemaan todennäköisimmän seuraavan rivin, eli 11. rivin. 11. rivi myös arvotaan. Tarkoituksena on verrata todennäköistä ja arvottua 11. riviä keskenään kuinka hyvin pystyy ennustamaan kahden numeron sarjaa.
Vertaa esim. tulevaa lottoriviä jos ennustaisi.
En ole mikään matematiikan mestari todellakaan.
... todennäköisyyksiä ei lasketa kaavoilla, vaan päällä. Tätä ei voi toistaa tarpeeksi. Joskus kaavoja käytetään, mutta vasta sen jälkeen kun ne on ymmärtänyt.
Jos numerot valitaan satunnaisesti, kysymys on kompa, ja vastaus on että jokainen numeropari esiintyy samalla todennäköisyydellä 1/25, myös 11. kerralla.
Jos eri numeroilla on eri todennäköisyys, joita ei tunneta, silloin et ole antanut riittävästi tietoa tai dataa voidaksemme tehdä kovin syväluotaavia arvioita. Esim. ovatko saman rivin numerot toisistaan riippumattomia?
Jos verrataan lottorivien ennustamiseen, niin 1 on tilastollisesti yleisin numero. Mutta numeron 1 suosiminen tällä perusteella on taikauskoa, sillä jokainen rivi on yhtä todennäköinen, riippumatta menneestä.
Esim. jos kolikko on täysin tasapuolinen, ja laskeutuu triljoona triljoona triljoona kertaa peräkkäin kruunaksi, voisi luulla että tämän nähtyään kruuna on todennäköisempi. Väärin! Kruunan todennäköisyys on silti vain 1/2. Toivottavasti tajusit.
että numerot generoidaan täysin sattumanvaraisesti niin sitten ne on sattumanvaraisia eikä edellisistä voi päätellä seuraavia. Mutta jos haluat mallintaa asiaa jotenkin et vain tiedä mitä lakia numerot noudattaa niin sitten voit käyttää todennäköisyysjakaumia. Joku joskus sanoi, että t-jakauma sopii kun data-aineistoa on vähän. Ei oo tässä matikan kirjaa mutta noissa jakaumissa on se idea, että ne syö jotain tunnuslukuja kuten keskiarvo ja varianssi ja sitten siitä jakaumasta saa kaikenlaista ulos. Tosin jakaumien huippu on varmaan yleensä keskiarvon kohdalla joten se sitten jos vain parhaan arvauksen haluaa. Toisaalta tällaisessa pitää päättää mallintaako tulevien numeroiden arvoa vai numeroiden esiintymisfrekvenssiä. Itse asiassa jos lotosta on kysymys niin veikkaisin, että seuraava luku on se jota on viime aikoina esiintynyt useiten. Mutta nehän vaihtaa noi pallot silloin tällöin. Itse asiassa menin vähän sekaisin noihin jakaumiin nähden (tän tuloksen pitäis tulla niistä jotenkin), mutta jos sanon että en tiedä niin selviän pohtimasta asiaa (kun ei oo kirjaakaan tässä).
lisää. Tuli nimittäin mieleen että noita jakaumia taidetaan lähinnä käyttää datan analysoimiseen. Ennustuskäyttö vaatinee jotain lisätulkintaa. Luulis että siihenkin käytetään mutta tietoa minulla ei ole. Mutta mun tietojen rajat alkaa olla käsillä ja ehkä jo ylitettykin...
... on huono esimerkki, sillä lottonumerot todellakin Ovat käytännössä sattumanvaraisia. Ne eivät johdata mitään tuntematonta jakaumaa, vaikka moni rahastusmielessä kirjoitettu humpuukikirja niin väittäisi.
Jos arvonta on täysin sattumanvarainen, se myöskin on sitä, eikä 'mallinnuksessa' ole mitään järkeä!
Toki jos haluaa maksimoida voittonsa lotossa, voi olla järkeä miettiä miten paljon omat rivinsä eroavat toisistaan.
Kysyjä kysyi todennäköisyyttä eri numeroyhdistelmille, mutta mitään 'todennäköisyyksiä' ei voi laskea jos jakauma on tuntematon. Voimme vain arvailla jakaumaa -- ja näin pienellä datamäärällä arvio on lähes varmasti hyödytön.
Luulen että alkuperäinen kysymys on kompa, tai sitten kysyjä keksi sen itse.