http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3059
.. Maan kiertoradalle saakka, niin mitä kokisimme? Kuinka tiheästä mollikasta olisi kysymys?
.. Maan kiertoradalle saakka, niin mitä kokisimme? Kuinka tiheästä mollikasta olisi kysymys?
Jos Aurinko
laajenisi
5273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisimme palaneet poroksi jo kauan ennen sitä.
Neutronitähti tai mustis, siinä kovat vaihtoehdot alkuaan massiiviselle prototähdelle. Vai kuinka? https://fi.wikipedia.org/wiki/Neutronitähti
Aurinko+harvinaisen+aktiivinen,+1%+säteilytehon+nousu+panaan+kuitenkin+ilmastonmuutoksen+piikkiin,+Miksi+totuudesta+vaietaan?
Kylmä totuus. Aktiivisuus on kaikkien lähteiden mukaan alhaalla.
Wiki: "Auringon aktiivisuuden on ehdotettu olevan viimeaikaista ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä tekijä. Auringon aktiivisuuden kehityksellä on kuitenkin luultavasti ollut ilmastoa viilentävä vaikutus 1980-luvulta eteenpäin. "
Jos Auringon massa ei muuttuisi ja säde olisi nykyinen Maan kiertoradan säde (150 miljoonaa kilometriä), laskeskelin tiheyden silloin olevan n. 1000x harvempi, kuin vetykaasulla täällä maanpinnalla 20⁰C lämmössä.
Auringon nykyinen keskitiheys : 1,4 x 10³ km/m³
Auringon halkaisija (d) : 1,39 x 10⁶ km
Maan kiertorata (r) : 150 x 10⁶ km
Vetykaasun tiheys ( 20⁰C maanpinnassa) : 9,0 x 10⁻² kg/m³ luokkaa.
Numerot vilisee silmissä. Toivon etten tehnyt masiivisia laskumokia.
Auringon kuumimmat paikat (ytimen ja sisäosien lisäksi) ovat Auringon pinnaksi lasketun alueen yläpuolella olevissa magneettikenttien ohjaamissa plasmasuihkuissa, joten niitä olisimme kokeneet jo ennen pinnan saavuttamista. Tällä hetkellä Auringon pinta on muutamia tuhansia asteita Celsiusta, plasmasuihkut miljoonia asteita.
Hirmuhelteitä olisimme siis kokeneet. Aurinkorasvat muutaman miljardin suojakertoimella.