Kumpi tuottaa energiamääräänsä suhteutettuna enemmän saasteita?
Diesel vr. Bensiini
Kumpi parempi?
10616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Dieselmoottoreista saadaan parempi hyötysuhde ja samankokoisessa autossa per kilometri CO2-päästöjä tulee noin 20-30 % vähemmän.
Dieseleistä tulee enemmän partikkeleita eli pienhiukkasia, jos kyseessä ei ole aivan uusi partikkelifiltterillä varustettu auto, joten vanhemmat dieselit eivät ole ihanteellisia isoihin kaupunkeihin.
Karsinogeenien määrä lisääntyy suhteessa diesel autojen määrän lisääntymiseen, voi vapaasti valita kummasta pahasta pahempi.
Kun puhutaan pahoista haitallisista saasteista, niin diesel on ainakin satakertaisesti pahempi saastuttaja. Dieselin pienhiukkaspäästöt ovat suurin syy Hellsinginkin ajoittain heikkoon ilmanlaatuun.
Erityisesti autokanta huomioiden on näin. Bensa-autoissa alkaa olla suurimmassa osassa katalysaattori ja pakokaasu on ihmiselle ja luonnolle vaaratonta. Dieselille on kehitelty niinikään katalysaattreta, mutta niitä ei ole käytössä.
Päästökeskustelu on mennyt täysin hakoteille kun nyt kiinnitetään huomio vain harmittomaan ja kasvien yhteyttämisessä tuiki tärkeään hiilidioksidiin. Samalla unohtuu sekin että esimerkiksi fillaristi tuottaa uloshengityksessään CO2:ta, liekö jopa suurempi saastuttaja kilometriä kohden kuin autot? Auto menee 80-120 kilometriä tunnissa ja jättää jälkeensä hieman hiilidioksidia. Fillaristi suttaa tunnissa 20 kilometriä ja uloshengittää hurjat määrät hiilidioksidia. Varsinkin jos päästöt lasketaan / kilometri.
Mutta eikös se fillaristi käytä uusiutuvia energialähteitä, niinkuin pottuja ja viljaa? Ryystäpä itse puoli litraa fossiilista öljyä, ja kokeile kuinka pitkälle vatkaat fillarilla sen voimalla.
Viel kymmenen vuotta sitte sanovat, että dieselin valmistusprosessi vie huomattavasti enemmän energiaa kuin bensan jalostus. Onko se nyt vaan unohdettu, vai onko prosessi muuttunut niin radikaalisti jolloin raskaamman jalosteen (diesel) kulu niin paljon ulkopuolista energiaa?
Tuotannon ja logistiikan yhteenlasketusta päästömäärästä käytetään termiä "upstream", esim:
http://www.greenhouse.gov.au/transport/publications/lightvehicles.html
Tuon tutkimusken käppyröissä on melko vähän eroa upstream-luvuissa.
Myöskään http://www2.lut.fi/kete/teke/teke/kklemola/carsof2006-lifecycle/cars2006-EU15-alphabetic.pdf noissa luvuissa ei polttoaineen tuotantoprosessissa lasketa olevan suurta eroa bensan ja dieselin välillä. Tutkimuksen tekijä on teknillisen kemian tohtori.
Se on semmosta tuo homma, kun vain yhteen asiaan keskitytään. Nytkin suositellaan hankkimaan diesel-autoja, kun ovat muka parempia ilmaston kannalta ja samalla unohdetaan kokonaan dieselin muut haittatekijät. Suo siellä vetelä täällä. Yhden asian liikkeet ja itsensä aina umpikujaan.
"Päästökeskustelu on mennyt täysin hakoteille kun nyt kiinnitetään huomio vain harmittomaan ja kasvien yhteyttämisessä tuiki tärkeään hiilidioksidiin. Samalla unohtuu sekin että esimerkiksi fillaristi tuottaa uloshengityksessään CO2:ta, liekö jopa suurempi saastuttaja kilometriä kohden kuin autot? Auto menee 80-120 kilometriä tunnissa ja jättää jälkeensä hieman hiilidioksidia. Fillaristi suttaa tunnissa 20 kilometriä ja uloshengittää hurjat määrät hiilidioksidia. Varsinkin jos päästöt lasketaan / kilometri."
Täytyy todeta, että ei ole keskustelu hakoteillä, vaan nimenomaan tämä nimimerkki "nokivasara".
Otetaanpa tuolta kadulta polkupyöräilijä ja autoilija tarkasteluun. Autoilijan kulkuväline painaa ehkä keskimäärin noin 1500kg ja autoilija itse noin 75kg. Pyöräilijän kulkuväline painaa ehkä keskimäärin 15kg ja pyöräilijä itse noin 70kg. Havaitsemme eroavaisuuksina, että autoilijan kulkuväline on painoltaan 2000% autoilijan omasta painosta, kun pyöräilijällä vastaava suhde on noin 21%. Pyöräilijän tapauksessa voidaan sanoa, että matkaa tehdessä energiaa käytetään lähinnä pyöräilijän kehon siirtämiseen. Autoilijan tapauksessa autoilija itse on sivuseikka auton massaan verrattuna, energia siis kuluu lähinnä auton siirtelyyn.
Kun siis nimimerkki nokivasara sanoo vaimolleen, että hän lähtee (autolla) kauppaan, niin todellisuudessa 1500kg rautaa (auto) siirretään kaupan parkkipaikalle makaamaan vähäksi aikaa ja sitten se siirretään takaisin kotipihalle makaamaan. Itse kuljettaja on tässä toiminnassa täysin toisarvoinen energian kulutuksen kannalta ajatellen.
Kun taas nimimerkki Tommi B sanoo vaimolleen menevänsä kauppaan, niin se on pääasiassa ihminen (73kg), jota tässä tapauksessa siirrellään. Energian kulutuksen kannalta kulkuväline (polkupyörä 10kg) on melko toissijainen.
On myös mielenkiintoinen havainto, että yksi auto vastaa massaltaan 100 pyörää. Eli jos nimimerkki Tommi B haluaisi demonstroida kuinka paljon autoilu kuluttaa energiaa, niin hän lähtisi ajamaan pyörällä, jonka tarakalla on 99 pyörää moottoritiellä 100km/h. Näin pyöräilijänä ajatellen tuo kuulostaa melko älyttömältä, koska ensinnäkin paino on aivan tolkuton ja toiseksi 100km/h nopeudessa myös ilmanvastus on musertavan suuri. Autoilijalle nämä asiat ovat kuitenkin arkipäivää, koska kulkuvälineen liikuttamiseksi ei tarvitse tehdä muuta kuin heilutella hitaasti käsiä ja jalkoja. Energia tulee fossiilisista polttoaineista mukavasti ja saastuttavasti.
Mutta joskus oli jostain jalostamoa koskevassa dokumentissa jutttua, että dieselin erottaminen raakaöljystä vie enemmän energiaa, jolloin se on tietenkin myös kalliimpaa. Tosin onhan energiasisältökin korkeampi, joten sekin vaikuttanee hintaan. Ameriikan ihmemaassahan kiisseli on ainakin ennen ollut kalliimpaa asemilla kuin bensa. Miteköhän asia on nykyisin?
Heh, Tommi B, kirjoitat hauskasti ja hyvin. Ja lisäksi olet oikeassa:)
Autoillessa todellakin usein unohdetaan kuinka isoa massaa siirretään paikasta toiseen ihan turhaan.
Ja lisäksi, niin kuin jo joku totesi, auton energia tulee fossiilisista polttoaineista ja pyöräilijän energia ruoasta. Siinä on aika iso ero, vapautetaanko ilmaan vuosimiljoonia sitten maanalle fossilisoitunutta hiiltä vai hiiltä, joka on viime kesänä sitoutunut ilmasta kasviin.