Tervehdys_kaikille. Muutama oli toivonut viestin palauttamista ja teen siis niin, en loytanyt helpompaa tapaa joten lahetan uudestaan.
****
Tiedoksi muutamalle hieman omituiseen savyyn viestiani kasitelleelle, etta joudun talla hetkella neuvottelemaan paljon eraan projektin tiimoilta kuopiolaisten kanssa (osa viime kesan tutkimusapulaisistani on palannut kotiyliopistoonsa syyslukukaudeksi) ja heidat tavoitan vain virka-aikaan joten joudun nain ikaviin aikoihin olemaan hereilla siksi. Toivon etta vastedes voimme puhua asiaa henkilokohtaisten asioiden pohtimisen sijasta. En tunne palstan toimintaa tai historiaa tarkemmin joten en osaa kommentoida vaitetta siita etta olisin "naislaakari" - minulla ei ole laakarin koulutusta vaan psykologin, nainen olen kylla. En siis ymmarra mita keskustelussa tarkoititte mutta onko silla nyt valiakaan.
****
Pahoittelen pisteellisten kirjainten puuttumista, kirjoitan tata Palo Altossa Californiassa. Olen UCLA:n senior lecturer neuropsykologiassa, vaitokseni tein Suomessa ennen muuttoa tanne Valtoihin.
Huomasin aamulla että kirjoitus johon olin aikonut kommentoida oli poistettu; ketju koski nakoaistin toimintaa ja keskustelu kaantyi nopeasti siihen onko retinan (verkkokalvon) toiminta neuropsykologian, "fysiologisen psykologian" piirissa.
Olin halunnut visuaalista jarjestelmaa kauan ammatikseni tutkittuani huomauttaa etta nimimerkki jota tassa kovin haukut oli oikeassa siina, ulottuuko neuropsykologia silman sisaisiin hermorakenteisiin. Ei ulotu.
Termia 'kuva' kaytetaan rutiinista optiikassa, silmalaaketieteessa ja fysiologiassa kuvaamaan valon projektiota linssijarjestelmissa joihin silmakin kuuluu. Fysiologiassa sana 'kuva' ei siis viittaa nakoinformaation prosessointiin vaan on pelkastaan ilmaisu sille etta valo on kohdannut retinan silmamunan takaosassa.
Nakorata on kolmen neuronin mittainen. Ensimmainen neuroni on verraten pitka ulottuen silman rakenteista pitkalle aivokoppaan. Vasta aivokuorella yhdistetaan esimerkiksi kummankin silman tuottama hieman erilainen kuva stereokuvaksi eli "ei-kaksoiskuvaksi". Kun kerran nainkin yksinkertainen ja luonteeltaan ei-elamyksellinen modulointi tehdaan vasta korkeammissa aiovorakenteissa, on helppo loogisesti todeta etta mitaan havaintopsykologiaan luettavissa olevia ilmioita ei viela silmassa tapahdu. Ne ovat korkeampia aivotoimintoja, joilla ei ole retinen kanssa mitaan tekemista.
Siksipa yllapidon paatos poistaa "psykologia" -palstan retina-aiheinen viesti oli taysin oikea. Aloitusviesti kasitteli ainoastaan puhtaan optista ilmiota eli sita miten valonsateet taittuvat silmassa ja minkalaatuisen (oikea/valekuva) ne muodostavat. Tama on puhtaan fysiologian piirin ilmio, voisipa sen joku nimeta puhtaan fysikaaliseksikin, elimiston kohdalla nyt vain on tapana puhua fysiologiasta.
Mielenkiintoinen aihe, ja toivon etta keskustelu siita voisi siis jatkua.
****
Tiedoksi muutamalle hieman omituiseen savyyn viestiani kasitelleelle, etta joudun talla hetkella neuvottelemaan paljon eraan projektin tiimoilta kuopiolaisten kanssa (osa viime kesan tutkimusapulaisistani on palannut kotiyliopistoonsa syyslukukaudeksi) ja heidat tavoitan vain virka-aikaan joten joudun nain ikaviin aikoihin olemaan hereilla siksi. Toivon etta vastedes voimme puhua asiaa henkilokohtaisten asioiden pohtimisen sijasta. En tunne palstan toimintaa tai historiaa tarkemmin joten en osaa kommentoida vaitetta siita etta olisin "naislaakari" - minulla ei ole laakarin koulutusta vaan psykologin, nainen olen kylla. En siis ymmarra mita keskustelussa tarkoititte mutta onko silla nyt valiakaan.
****
Pahoittelen pisteellisten kirjainten puuttumista, kirjoitan tata Palo Altossa Californiassa. Olen UCLA:n senior lecturer neuropsykologiassa, vaitokseni tein Suomessa ennen muuttoa tanne Valtoihin.
Huomasin aamulla että kirjoitus johon olin aikonut kommentoida oli poistettu; ketju koski nakoaistin toimintaa ja keskustelu kaantyi nopeasti siihen onko retinan (verkkokalvon) toiminta neuropsykologian, "fysiologisen psykologian" piirissa.
Olin halunnut visuaalista jarjestelmaa kauan ammatikseni tutkittuani huomauttaa etta nimimerkki jota tassa kovin haukut oli oikeassa siina, ulottuuko neuropsykologia silman sisaisiin hermorakenteisiin. Ei ulotu.
Termia 'kuva' kaytetaan rutiinista optiikassa, silmalaaketieteessa ja fysiologiassa kuvaamaan valon projektiota linssijarjestelmissa joihin silmakin kuuluu. Fysiologiassa sana 'kuva' ei siis viittaa nakoinformaation prosessointiin vaan on pelkastaan ilmaisu sille etta valo on kohdannut retinan silmamunan takaosassa.
Nakorata on kolmen neuronin mittainen. Ensimmainen neuroni on verraten pitka ulottuen silman rakenteista pitkalle aivokoppaan. Vasta aivokuorella yhdistetaan esimerkiksi kummankin silman tuottama hieman erilainen kuva stereokuvaksi eli "ei-kaksoiskuvaksi". Kun kerran nainkin yksinkertainen ja luonteeltaan ei-elamyksellinen modulointi tehdaan vasta korkeammissa aiovorakenteissa, on helppo loogisesti todeta etta mitaan havaintopsykologiaan luettavissa olevia ilmioita ei viela silmassa tapahdu. Ne ovat korkeampia aivotoimintoja, joilla ei ole retinen kanssa mitaan tekemista.
Siksipa yllapidon paatos poistaa "psykologia" -palstan retina-aiheinen viesti oli taysin oikea. Aloitusviesti kasitteli ainoastaan puhtaan optista ilmiota eli sita miten valonsateet taittuvat silmassa ja minkalaatuisen (oikea/valekuva) ne muodostavat. Tama on puhtaan fysiologian piirin ilmio, voisipa sen joku nimeta puhtaan fysikaaliseksikin, elimiston kohdalla nyt vain on tapana puhua fysiologiasta.
Mielenkiintoinen aihe, ja toivon etta keskustelu siita voisi siis jatkua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa aloitettaisiin siitä, että otat suomi näppiksen käyttöösi!
.
Sääli jos amerikkalaisen ystävättäremme teksti jäisi unholaan.
http://64.233.183.104/search?q=cache:6nbT9mAlUCsJ:keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000029123743 retina / jatkoa&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi&client=firefox-a
.