Ajatella, että 100% varmuudella jokin tietty satunnaisluku sisältää kaiken informaation maailmankaikkeudesta. Ja se tieto on siinä kaiken lisäksi joka ikisellä maailman kielellä, myös ihan Suomen kielelläkin.
Esimerkiksi satunnaisluku 1298754401 sisältää tekstin Mika, joka sattuu olemaan nimeni.
1298754401 = 01001101 01101001 01101011 01100001 = Mika
Esimerkiksi satunnaisluku 1298754401 sisältää tekstin Mika, joka sattuu olemaan nimeni.
1298754401 = 01001101 01101001 01101011 01100001 = Mika
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos laitetaan huone täyteen kirjoituskoneita ja apinoita hakkaamaan niitä satunnaisesti, niin jossain vaiheessa apinat onnistuvat kirjoittamaan kaikki maailman kirjat sanatarkasti.
vieläpä kaikilla kielillä.
Ajatella kuinka viisaita me apinat olemme !
Isossa kivessä on aina patsas sisällä. Riittää kun poistaa sitä ympäröivän kivimassan. Ei tarvitse satunnaistekijöitä.
mikä patsas siellä kivessä sitten aina muka on? Tuo oli mielestäni aika huono vertaus.
Eihän noiden lukujenkaan tarvitse olla satunnaisia, jos tiedä mikä se luku on joka sisältää hakemasi tiedon. Voihan olla, että luku 49283493874928374598437059843705993^938274982347293849283749238345 sisältää hyvinkin kiinnostavaa tietoa.
sen kun patentois ja veis Teostoon niin astronomisiin mittoihin kasvavaa rahantuloa ei vois estää.
Päättymätön satunnaisluku sisältäisi myös äärettömän määrän peräkkäisiä nollia (jos tieto ilmaistaisiin esimerkiksi binäärisesti) -> päättymätöntä satunnaislukua ei ole -> pii ei ole päättymätön tai pii ei ole satunnaisluku
satunnaisluku, joka sisältää kaikki muut satunnaisluvut!
Se ei sisällä mitään tietoa. Satunnaisuus on nimenomaa vastoin kaikkea tietoa satunnaista!
Tiedossa sanat on järjestetty tavalla, joka edustaa jotain rationaalista informaatiota. Mikään satunnaisuus ei kelpaa asiatiedoksi!
Voit kokeilla teoriaasi seuraavissa kokeissa: vastaat kaikkiin kysymyksiin satunnaisella vastauksella. Olen varma, että kun saat kokeet tarkastettuna ja palautettuna käteesi, niin sinullekin selviää satunnaisuuden tiedon määrä!
Kyllähän numeerisesti voi ilmaista minkä tahansa sanan, lauseen, kappaaleen, kirjan yms. sisällön. Käsitteleväthän tietokoneetkin kaiken informaation numeerisena. Myös CD-levyllä oleva tieto on numeerisena. Ts. CD-levyn sisällön voit ilmaista myös (satunnais)lukuna. Kirjallisissa kokeissa tuskin hyväksytään muita tiedonilmaisutapoja kuin teksti, joka on kirjallista.
"Kyllähän numeerisesti voi ilmaista minkä tahansa sanan, lauseen, kappaaleen, kirjan yms. sisällön."
Toki, mutta tässä oletat implisiittisesti kaikelle tulkinnan annettuna.
Alkuperäinen kirjoittaja tekee saman asian vaikkei hän sitä uskoakseni tiedosta. Vastaavalla logiikalla voidaan sanoa, että symboli "1" sisältää kaiken tiedon, koska se voidaan tulkita juuri niin kuin halutaan. Sen tulkinta lukumääräksi yksi on vain yksi mahdollinen tulkinta.
Merkkijonot eivät itsessään sisällä mitään tietoa, niille on vain annettu eri tulkintoja. Satunnaisuus taas on eri asia. Satunnaisuudelle ei ole edes mitään universaaliksi ajateltavaa määritelmää. Satunnaisuus voidaan ajatella prosessina tai vaikkapa todennäköisyysjakaumana.
Jos ajatellaan satunnaisuutta prosessina, niin sellainen prosessi, joka pulputtaa numeroita 0-9 tulemaan tasaisena virtana ja jonka tulosteesta voidaan aina lopulta eroittaa mikä tahansa äärellinen merkkijono, on tietyssä mielessä satunnainen.
Eräät väittävät maailman olevan "pohjimmiltaan" äärettömän satunnainen (atomien osien käyttäytyminen). Siten ihmisen toiminta on melkoista epäsatunnaisuutta. Ihminen on satunnaislukugeneraattorin vastakohta. Se väittää että mikään ei muutu, vaikka kaikki muuttuu koko ajan. Assosioidaan ja stereotyypitetään kokonaisuuksia, joissa murto-osa pysyy samana.
Tuo on samantapainen väite kuin se, että painokoneen kirjasimet jonakin läjänä sisältävät kaiken kirjallisuuden. Tai että aakkosto sisältää kaiken tiedon. Ei tarvitse kuin monistaa eri kirjaimia eri suhteissa jne.
Satunnaisluvussa (tai ehkä vielä paremmin PII:ssä) voi löytyä mikä tahansa merkkijono. Mutta tuohon löytymiseen tarvittava valintainformaatio ei ole suinkaan 0, vaan on samaa luokkaa kuin todennäköisyys, että satunnaisesti näppäimiä painelemalla saadaan ko. merkkijono. Ts. vaikka tietoa näennäisesti onkin, se ei ole käyttökelpoisessa muodossa, vaan sen löytämiseen tarvitaan tietoa tms.
Loppujen lopuksi millekään tunnettuun maailmankaikkeuteen mahtuvalle tiedon tallennusvälineelle ei voine tallentaa riittävän pitkää osaa PII:n desimaaleja, että esim. tämä teksti löytyisi desimaalinumeroista jollakin yksikäsitteisella koodauksella, missä koodimuunnosalgoritmi ei sisällä tätä tekstiä jo valmiina (tai kätkettynä). Tämä kuvannee tuota käyttökelpoisuutta.
Samaa kuvannee se, että "Mika" löytyy n. todennäköisyydellä 1/1298754401 satunnaislukujen numerojonoista (riippuu vähän merkkijoukosta, koodauksesta, hakumentelmästä yms tietoa vaativasta toiminnasta). Eikä suomenkielen sanojen löytymistieheyskään kohoa keskimäärin tuon kummemmaksi. Lyhyitä sanoja,kuten "ja" ja "ei", löytyy tiheämmin, pitkiä sanoja, kuten "desimaalinumero" löytyy paljon harvemmin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Informaatio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria