Onko teistä kellään tarkempaa käsitystä eri slaavilaisten kielten keskinäisistä eroista? Jos suurinta (eniten puhuttua) slaavilaista kieltä eli venäjää pitää vertailukohtana (itsekin osaan sitä hiukan), tuntuu, että ukraina ja valkovenäjä eroavat siitä varsin vähän, kun taas puola, tšekki, slovakki, sloveeni, kroatia, serbia, makedonia ja bulgaria eriasteisesti jo selvästi enemmän.
Vaan miten on, onko näiden kielten keskinäiseroja mitenkään mahdollista verrata keskenään jollakin havainnollisella tavalla, ja laittaa ne johonkin ”eroavaisuusjärjestykseen” suhteessa venäjään?
Ymmärrän kyllä, että se lienee vaikeata, mutta jospa edes reilun epätieteellisesti joku uskaltaisi heittää jonkin arvion?
Vaan miten on, onko näiden kielten keskinäiseroja mitenkään mahdollista verrata keskenään jollakin havainnollisella tavalla, ja laittaa ne johonkin ”eroavaisuusjärjestykseen” suhteessa venäjään?
Ymmärrän kyllä, että se lienee vaikeata, mutta jospa edes reilun epätieteellisesti joku uskaltaisi heittää jonkin arvion?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarkoitatko siis samalla tavalla, kuin jos vertaisi muita skandinaavisia kieliä ruotsiin? Jonka mukaan norja olisi "lähimpänä", sitten tanska ja kauimpana islanti? Fäärin kieltä en tunne...
Aika lailla niin tarkoitin.
Kiitos! Osaako joku kertoa?
Kun ilmeisesti tiedät, että suomessa käytetään nimitystä ”slaavilaiset kielet” (vaikka et kirjoittanutkaan niin otsikkoon – vaikutti pelleilyltä tai oudolta tietämättömyydeltä), niin tuliko mieleesi tehdä Google-hakua? Ai niin, myös tietosanakirjoista saisi perustietoja, ehkäpä luotettavamminkin. Mutta katsopas vaikka sivua
http://www.lausti.com/articles/languages/eurokielet6.html
Tietenkin kieliä voi verrata toisiinsa, joskin mukaan tulee subjektiivisuutta. Painotetaanko esimerkiksi yleistä rakennetta (”kielioppia”) vai sanastoa? Joka tapauksessa itäslaavilaiset kielet venäjä, valkovenäjä ja ukraina ovat varsin lähellä toisiaan. Muistakin slaavilaisista kielistä saa jonkin verran selvää sanakirjan avulla, jos osaa venäjää, ja voit vaikka itse tutustua niihin, esimerkiksi erikielisten www-sivujen kautta.
Tässäkin asiassa maantiede ratkaisee.
Sukulaiskielet ovat yleensä silloin lähimpinä toisiaan niin sanaston kuin äänne- ja kieliopinkin kannalta, kun ne ovat naapurikieliä.
Erottavina seikkoina ovat usein vuoret ja vesistöt.
Sukulaisuuden perusteella erotetaan kolme slaavilaisten kielten ryhmää:
- itäslaavilaiset kielet: venäjä, valkovenäjä ja ukraina, joissa on huomattavan paljon yhteistä ja joita kaikkia ymmärtää varsin pitkälle niistä yhden taidolla
- länsislaavialsiet kielet: puola, tsekki, slovakki, alasorbi ja yläsorbi sekä nyttemin jo käytännössä hävinnyt polabi; näistä lähimpinä toisiaan ovat toisaalta puola ja alasorbi ja toisaalta muut; tsekki ja slovakki ovat sanastoltaan pitkälti toistensa kaltaisia; erilaisimpia muihiin verraten näistä ovat puola ja tsekki
- eteläslaavilaiset kielt: pohjoisesta alkaen sloveeni, kroaatti, bosnia, serbi, montenegro, makedoni ja bulgaria; näistä ensimmäinen ja kaksi viimeistä eroavat muista selvästi.
Näiden kieliryhmien sisällä eri kielten puhujat ymmärtävät toisiaan aika paljon.
Eri ryhmiin kuuluvia kieliä käyttävät ymmärtävät toistensa puheesta tai kirjoituksesta sanan sieltä, toisen täältä. Alkeellinen keskustelukin voi sujua, mutta parempi on käyttää jotakin muuta kieltä, jota kumpikin osaa.
Slaavilainen lingua franca on slaavilaisen kielialueen keskustassa oleva slovakki, joka on sopivin kieli, jos haluaa jollakin tavalla ymmärtää kaikkia slaavilaisia kieliä ja tulla niillä ymmärretyksi.
Kiitos tuosta asiantuntevalta tuntuvasta ja myös sympaattisesta vastauksestasi!
Sitä edeltävästä vastauksesta ei voi ihan sanoa samaa...
mitä tarkoitat...!