yksinkertainen taivutusjännitys

tilanne, jossa katkennut puoli lenkistä ei enään toimi. Koko vetokuormitus muuttuukin nyt tässä tapauksessa taivutukseksi (ja vedoksi) vielä kantavalle puolelle lenkkiä. Geometriaa joutuu hieman funtsimaan, jotta saa selvitettyä taivutuksen momenttivarren. Loppu menee aivan kuin laskisi palkkia, jossa vaikuttaa sekä taivutus- että vetorasitus.

On muuten aivan päätön laskelma, koska käytännön ketjuja ei koskaan päästetä tuollaiseen tilanteeseen ja sen laskeminen on järjetöntä, koska tuossa tilanteessa lenkki ei enään kanna hitustakaan ja koko kuorma tippuu (alla olevan niskaan).

Käytännön nostoketjut mitoitetaan siten, että esim. kaikki käytettävät ketjut koeponnistetaan 4-kertaisella voimalla. Jos ketju ei kestä tätä, niin se heitetään kylmästi meneen. Tämän jälkeen ketjulle ilmoitetaan sallituksi kuormitukseksi se 1/4-osa siitä mitä testattiin. Kun joku sitten tarvitsee vaikka nostoketjua, niin hän valitsee sellaisen, joka on koeponnistettu 4-kertaiselle kuormalle.

Eli tuollaiseen tilaan ketjua ei koskaan saa päästää, eikä sellaista kylmää hitsiä, joka sellaisen tilanteen aiheuttaisi, voida sallia.

on kyseessä kirjoitti:

tilanne, jossa katkennut puoli lenkistä ei enään toimi. Koko vetokuormitus muuttuukin nyt tässä tapauksessa taivutukseksi (ja vedoksi) vielä kantavalle puolelle lenkkiä. Geometriaa joutuu hieman funtsimaan, jotta saa selvitettyä taivutuksen momenttivarren. Loppu menee aivan kuin laskisi palkkia, jossa vaikuttaa sekä taivutus- että vetorasitus.

On muuten aivan päätön laskelma, koska käytännön ketjuja ei koskaan päästetä tuollaiseen tilanteeseen ja sen laskeminen on järjetöntä, koska tuossa tilanteessa lenkki ei enään kanna hitustakaan ja koko kuorma tippuu (alla olevan niskaan).

Käytännön nostoketjut mitoitetaan siten, että esim. kaikki käytettävät ketjut koeponnistetaan 4-kertaisella voimalla. Jos ketju ei kestä tätä, niin se heitetään kylmästi meneen. Tämän jälkeen ketjulle ilmoitetaan sallituksi kuormitukseksi se 1/4-osa siitä mitä testattiin. Kun joku sitten tarvitsee vaikka nostoketjua, niin hän valitsee sellaisen, joka on koeponnistettu 4-kertaiselle kuormalle.

Eli tuollaiseen tilaan ketjua ei koskaan saa päästää, eikä sellaista kylmää hitsiä, joka sellaisen tilanteen aiheuttaisi, voida sallia.

Vihjeissä on kyllä hyvin kerrottu miten laskea:

1: Pyörötagon taivutusvastukselle löytyy kirjallisuudesta kaava W = π d3 /32, missä d on tangon halkaisija.
2: Katkenneen lenkin tapauksessa poikkileikkaukseen B tulee vetojännityksen lisäksi taivutusjännitystä. Taivutusmomentin varsi on 10 mm 15/2 mm .

Mutta silti en saa oikeata vastausta. (2000N·17,5mm)/331mm^3=105,7 N/mm^2 veto?

ainiin((( kirjoitti:

Vihjeissä on kyllä hyvin kerrottu miten laskea:

1: Pyörötagon taivutusvastukselle löytyy kirjallisuudesta kaava W = π d3 /32, missä d on tangon halkaisija.
2: Katkenneen lenkin tapauksessa poikkileikkaukseen B tulee vetojännityksen lisäksi taivutusjännitystä. Taivutusmomentin varsi on 10 mm 15/2 mm .

Mutta silti en saa oikeata vastausta. (2000N·17,5mm)/331mm^3=105,7 N/mm^2 veto?

Taivutuksesta tosiaan tulee 105,6 MPa ja vedosta 11,3 MPa eli yhteensä 117 MPa eikä 109 MPa kuten väitetään.

eq4yh kirjoitti:

Taivutuksesta tosiaan tulee 105,6 MPa ja vedosta 11,3 MPa eli yhteensä 117 MPa eikä 109 MPa kuten väitetään.

...

eq4yh kirjoitti:

...

kiitoksia, selvisihän sekin

eikö ton c-kohdan voi myös ajatella niin, että teen voiman yhdensuuntaissiirron B-pisteeseen, jolloin siirrän voiman sellaisenaan momentin.

ainiin((( kirjoitti:

Vihjeissä on kyllä hyvin kerrottu miten laskea:

1: Pyörötagon taivutusvastukselle löytyy kirjallisuudesta kaava W = π d3 /32, missä d on tangon halkaisija.
2: Katkenneen lenkin tapauksessa poikkileikkaukseen B tulee vetojännityksen lisäksi taivutusjännitystä. Taivutusmomentin varsi on 10 mm 15/2 mm .

Mutta silti en saa oikeata vastausta. (2000N·17,5mm)/331mm^3=105,7 N/mm^2 veto?

riippuu siitä, miten teidät on opetettu laskemaan ko. tilanne (siis lopputulos).

Jos on kyseessä yhdistetty jännitystila, niin ensin pitää päättää se, miten se käsitellään. Riippuen laskentamenetelmästä eri jännitykset yhdistetään erilaisilla kaavoilla. Kaikkein karkeimmassa tavassa unohdetaan kaikki muut jännitykset paitsi taivutus, koska se useimmiten on se kaikkein merkittävin kuormitus. Kuten tästäkin tapauksesta huomaat, niin vedon merkitys on häviävän pieni taivutukseen verrattuna.

Eli siis lopputulos riippuu käytetystä teoriasta: eri jännitykset lasketaan yhteen erilaisilla kaavoilla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Stress_(physics)#Stress_in_big_bending_deformation