Tässä päivänä muutamana taas koitti se aika, jolloin tieteen kuvalehti tupsahti luukusta sisään. Tuo kritiikitön tieteen ylistyspuhe jaloitteli pöyhkeästi saavuttuaan asuntooni ja paljasteli vapaasti sisältöjänsä, kuin mikäkin elostelija. Noilta vienosti asetetuilta sivuilta saatoin lukea aiheen, koskien robottien inhimillistymistä. Inhimillistymistä siinä mielessä, jotta tiedemihet yrittävät esteettisesti muotoilla moiset enemmän ihmisen näköiseksi.
Katsoessani moisia hirvityksiä, koin kylmyyttä noiden synteettisten "elämänmuotojen" katseessa. Sattumalta selaillessani näitä sangen värikkäitä sivuja koin muistelman keväältä. Kevät tuo kaiken uuden alku, toi mieleeni artikkelin Englannista, maasta, josta monet filosofit ovat pursunneet.
Artikkeli käsitteli aihetta, jonka en uskonut olevan ajankohtainen. Kyseisessä artikkelissa kirjoitettiin lakialotteista, kohdistuen juurikin mahdollisiin tuleviin keinoälyihin. Lait, joiden ajateltiin olevan valmistautuminen siihen aikaan, jolloin robotit ovat omaksuneet AI:n (Artificial intelligent) tai paremminkin suomeksi TÄ:n (teko älyn).
Ensiksi haluaisin sanoa, että käsitys tekoälystä elävänä olentona on väärä. Tarkoitan, että vaikka jokin on älykäs, ei se tarkoita, että on sanan varsinaisessa merkityksessä elossa. Ennemminkin haluaisin peräänkuuluttaa käsitystä elottoman aineen henkiin heräämisestä. Miten siis erotamme jonkin, joka on älykäs ja toisen, joka on elossa? Miten määritellään elossa oleva??
Ajalla, jolloin Newtonin fysiikka hallitsi, oli olemassa luonnollinen seuraus näistä puritaanin loistavista laskelmista--> Jokaisen kappaleen liikkeen tiedettäessä voidaan määritellä, minkä kappaleen sijainti, koska tahansa. Tuolloin elettiin maailmassa, joka oli luonnonlaeiltaan puhtaasti deterministinen, tosin ihmiset eivät sitä ajatelleet näin, mutta teoriassi ihmiset olivat vain tiettyjen reaktioiden summa. Näin siis ei, pilkkua kun nyt viilaan, ollut mielestäni aiheellista puhua vapaasta tahdosta ja ihmisen persoonan olemassaolosta, koska olivat moiset reaktioita peräkkäisistä tapahtumista.
Nykyään taasen kvanttimekaniikan mukaan kaikki on mahdollista. Vai onko...?
Valitettavasti en pysty muistelemaan yhtään tilannetta, jossa ero älyn ja elävän välillä olisi määritelty. Enkä pysty nyt nopeasti keksimään, mitään loogista erottelua.
Pitäisikö antaa siis, näille "humanoideille" oikeuksia ja mihin perustaisitte käsityksenne kyseisen "humanoidin" olemassa olemisen laadusta?
Katsoessani moisia hirvityksiä, koin kylmyyttä noiden synteettisten "elämänmuotojen" katseessa. Sattumalta selaillessani näitä sangen värikkäitä sivuja koin muistelman keväältä. Kevät tuo kaiken uuden alku, toi mieleeni artikkelin Englannista, maasta, josta monet filosofit ovat pursunneet.
Artikkeli käsitteli aihetta, jonka en uskonut olevan ajankohtainen. Kyseisessä artikkelissa kirjoitettiin lakialotteista, kohdistuen juurikin mahdollisiin tuleviin keinoälyihin. Lait, joiden ajateltiin olevan valmistautuminen siihen aikaan, jolloin robotit ovat omaksuneet AI:n (Artificial intelligent) tai paremminkin suomeksi TÄ:n (teko älyn).
Ensiksi haluaisin sanoa, että käsitys tekoälystä elävänä olentona on väärä. Tarkoitan, että vaikka jokin on älykäs, ei se tarkoita, että on sanan varsinaisessa merkityksessä elossa. Ennemminkin haluaisin peräänkuuluttaa käsitystä elottoman aineen henkiin heräämisestä. Miten siis erotamme jonkin, joka on älykäs ja toisen, joka on elossa? Miten määritellään elossa oleva??
Ajalla, jolloin Newtonin fysiikka hallitsi, oli olemassa luonnollinen seuraus näistä puritaanin loistavista laskelmista--> Jokaisen kappaleen liikkeen tiedettäessä voidaan määritellä, minkä kappaleen sijainti, koska tahansa. Tuolloin elettiin maailmassa, joka oli luonnonlaeiltaan puhtaasti deterministinen, tosin ihmiset eivät sitä ajatelleet näin, mutta teoriassi ihmiset olivat vain tiettyjen reaktioiden summa. Näin siis ei, pilkkua kun nyt viilaan, ollut mielestäni aiheellista puhua vapaasta tahdosta ja ihmisen persoonan olemassaolosta, koska olivat moiset reaktioita peräkkäisistä tapahtumista.
Nykyään taasen kvanttimekaniikan mukaan kaikki on mahdollista. Vai onko...?
Valitettavasti en pysty muistelemaan yhtään tilannetta, jossa ero älyn ja elävän välillä olisi määritelty. Enkä pysty nyt nopeasti keksimään, mitään loogista erottelua.
Pitäisikö antaa siis, näille "humanoideille" oikeuksia ja mihin perustaisitte käsityksenne kyseisen "humanoidin" olemassa olemisen laadusta?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Pyyhkikö tieteen kuvalehti kenkänsä ennenkuin jaloitteli pöyhkeästi?
Sinussa on ripaus hyväkäsmäisyyttä.
Etkös ole koskaan, miettinyt tällaista ongelmaa vai onko ongelma mielestäsi edes realistitnen??
Muistan yhden älykkyyden määritelmän ja se meni näin "Älykäs sopeutuu mahdollisimman nopeasti ympäristöönsä ja selviytyy siinä."
Mutta elävän olennon määritelmään en ole koskaan törmännyt, se puuttuu meiltä kokonaan. Siksi minusta olisi tärkeätä, että näin uuden tekniikan kynnyksellä meillä olisi jonkinlaisia määritelmiä elossa olevasta kappaleesta.
Niin on. Hyväkäsmäisyyttä.
Älyllisten koneiden "ihmisoikeuksista" varmaankin tullaan käymään kovaa kiistaa jos niitä joskus onnistutaan tekemään. Uskonnolliset oppineet, lakimiehet, poliitikot saavat keskusteltavaa oikein olan takaa.
Tuskin maltan odottaa.
Tässä taannoin Tekniikka ja talous puolestaan suvaitsi pröystäillen ja itsevarmasti lehdelmiään pörhistellen kopistella matalaan opiskelijalukaaliini. Astuttuaan kukon askelin päreiden valaisemaan keittiöön se loi minuun valistuneen silmäyksensä. Istuttuani alas se aloitti häpeämättömästi tutun litanian:
"Tekniikka ja talous, tuo nykyajan pontifex maximus, on teille alamaisille ylen suopea ja armollinen, mikäli kummarratte ja suutelette sen pyhiä jalkoja. Osallistukaa tekniikan ilojuhlaan!"
Olin lumoutunut.
Ymmärrän. Osaan lukea rivien välistä.
Tässä päivänä muutamana ilmestyi tietokoneruutuni bittitaivaankannelle mutamia varsin sappeakiehuttavia kirjainyhdistelmiä. Aivojeni sähköimpulssit muunsivat nämä absurdit kiemurat ymmärrettäviksi (tai vähemmän ymmärrettäviksi) julistuksiksi, joita joku itseriittoinen elostelija oli yläraajojensa ulokkeilla naputellut.
Eli pointti on, että ymmärrätköhän itsekään mitä oikein selität? Säästä ärsyttävät sepotuksesi päiväkirjaan. Ja lukitse se kunnolla.
"Säästä ärsyttävät sepotuksesi päiväkirjaan. Ja lukitse se kunnolla."
Joo näin taidan tehdä.
Yrititkö sanoa minulle, että tiedänkö itsekään olevani elossa, näin koneista naiviisti eroamatta?
Vai
Teitkö pilkkaa minusta?
Filosofia-palsta näyttää olevan loogisilta ja henkisiltä tasoilta katsottuna ihan nollassa. Yhtään järkevää argumenttia täällä ei ole tullut. Tosin aloitukseni on outo, mutta ei tarvitse olla saapasta fiksumpi, ymmärtääkseen kysymystä.
Kuten sanottu, en taida kirjoitella tänne enää.
...ellei tänne ilmesty jostakin fiksuja tyyppejä...
"Ensiksi haluaisin sanoa, että käsitys tekoälystä elävänä olentona on väärä."
Jos sellaista on TÄ-piireissä/yhteisöissä ollutkaan...
"Nykyään taasen kvanttimekaniikan mukaan kaikki on mahdollista. Vai onko...? "
Jos makrokoon tapahtumista puhutaan, niin äärimmäisen pienillä todennäköisyyksillä kyllä. Kvanttimekaniikan aidot sattumat summautuvat tasaiseksi makrokoossa. Fysiikkaa tämä...
"Valitettavasti en pysty muistelemaan yhtään tilannetta, jossa ero älyn ja elävän välillä olisi määritelty."
Ennenkuin alan tulkita tuota lausetta kunnolla, kysyn tämän: Eikö esim sinun tietokoneessasi toimiva (jos sellaisen jostain saisit) aito tekoäly-superäly-AGI olisi älykäs-ei-elävä? Mikä tässä on syvällistä?
"Pitäisikö antaa siis, näille "humanoideille" oikeuksia?"
Toivottavasti ne pystytään tekemään sillä tavalla, että mistään oikeuksista ei tarvitse puhua. Siinä ei ole erityistä vaikeutta. Olisi vaikeampi tehdä sellaisia tekoälyjä, joille pitää antaa oikeudet.
" mihin perustaisitte käsityksenne kyseisen "humanoidin" olemassa olemisen laadusta?"
Yksi tapa on kysyä siltä.
Hardwarea tutkimalla. Jos se käyttää nykyisenlaista tai jo nykyään olemassaolevaa elektroniikkaa, niin tuskin on syytä puhua oikeuksista.
Elävän ja elottoman kappaleen eroa on käsitelty eri kirjoissa paljon. Mitään yksiselitteistä määritelmää ei ole. Jotain osia:
-kopioituvuus
-atomit vaihtuu vaikka muoto säilyy
....
Biologia-alue saattaisi olla parempi ainakin joiltain osin tälle elämä-määritelmäkeskustelulle.
"Toivottavasti ne pystytään tekemään sillä tavalla, että mistään oikeuksista ei tarvitse puhua. Siinä ei ole erityistä vaikeutta. Olisi vaikeampi tehdä sellaisia tekoälyjä, joille pitää antaa oikeudet. "
Olet ilmiselvä optimisti.
Mitä, jos kone ei tarvitse ihmisen puolelta, mitään varsinaista herättämisen halua, vaan kone herää ihmisestä riippumatta eloon erinnäisistä uusista ominaisuuksista johtuen.
Esim:
muistirakenteet ja niiden hakualgoritmit, loogisen tiedonkäsittelyn nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen, lisää tehoa jne...
En tosin väitä tietäväni, mitä tarvitaan elämän luomiseen. Tosin ei sitä tiedä tarkasti kukaan. Siksi voi olla teoriassa mahdollista vahingon omaisesti herättää kone.
Miten itse erottelisit älykkään, mutta elottoman, ja elollisen toisistaan??
Uskoisin että ennemmin tai myöhemmin ollaan pisteessä, jollon roboteille on annettava samat oikeudet kuin ihmisillä. Robotit on lopulta laskettava eläviksi. Toki nykytekniikalla siitä ollaan vielä todella kaukana, mutta tekniikan kehitys johtanee siihen väistämättä.
Elämän määritelmä tulee muuttumaan mitä pidemmälle tekniikka kehittyy. Ihminen itsessäänkin sulautuu koneisiin yhtä enemmän. Tekoelimet ja -raajat on alkua sille. Tulevaisuus voi aivan hyvin tuoda tulleessaan erilaisa implannetteja jne joilla ihmistä parannellaan tai sitten joilla pääsee vaikka tietoverkkoon käsiksi ilman erillistä tietokonetta. Lisäksi ihminen luo jo nyt uusia lajeja biotekniikalla. Lopulta on varmaan aika vaikea erotella keinotekoisesti luodut lajit ja robotit eläviin ja elämättömiin. Jos keinotekoisesti luotu biologinen laji on elävä, miksi keinotekoisesti luotu hyvin pitkälle kehittynyt robotti ei voisi olla.
Pitää nyt muistaa, että maapallon nykyinen biologinen elämäkin sai alkunsa elottomasta aineesta, josta syntyi ensimmäiset solut.
Jos ja kun robotit aikanaan kehittyvät sille tasolle, että ne pystyvät itsenäiseen ajatteluun ja päättelyyn aletaan olla tilanteessa, että on mietittävä niiden asemaa. Viimestään jos roboteille kehitetään kyky ymmärtää tunteita ja tuntea niitä itse, sillon niille on annettava samoja oikeuksia kuin ihmisille. Sen jälkeen niitä ei voi enää pitää esineinä joita voi kohdella miten vaan.
Lisäksi pitää muistaa se, että maapallon biologinen elämä ei varmasti ole maailmankaikeuden ainut elämätyyppi. Jossakin voi olla hyvin hyvin erilaista elämää kuin maapallolla ja jopa meitä paljon kehittyneempää. Jos ihminen ajattelee oikeen jäykästi elämän määrittelystä esim. robottien kohdalla, yhtähyvin jotkin alienit voi olla sitä mieltä ettei meitä voi laskea eläviksi eikä meitä siis myöskään tarvitse kohdella sen mukaisesti.
"...jotkin alienit voi olla sitä mieltä ettei meitä voi laskea eläviksi eikä meitä siis myöskään tarvitse kohdella sen mukaisesti."
Voivat myös robotitkin olla...
Tämän vuoksi kysymys on mielestäni aiheellinen.
En lukenut aivan kaikkia viestejä lävitse, joten saatan toistaa sanottuja asiota, mutta anyhow tässä minun mielipiteitäni:
Näillä näkymin kyllä. Tekoäly ei toteuta mitään elollisen olennon (lähinnä biologian) määräämiä edellytyksiä, mikä tekisi jostain elollisen. Eliön/organismin pitää pystyä lisääntyä/jakautua ja sopeutua ympäristöönsä eli kyetä elämään aivan itsenäisesti, jotta se voidaan luokitella eläväksi. Kone ei tähän pysty (vielä?) pysty, joten tekoälyä ei voida sanoa elolliseksi.
Onko taskulaskin älykäs, koska se osaa kertotaulua? Ensin pitää määritellä älykkyys, jotta voisi tuohon vastata. Minusta älykkyys on yksinkertaisimmillaan kyky havaita ongelma, ymmärtää se ja myös kykyä yrittää ratkaista se (,jos et osaa ratkaista jotain vikaa tietokoneessasi, ei se tee sinusta tyhmää eli itse ratkaisu ei välttämättä kuulu asiaan). Tietokone tai tekoäly käyttää hyväkseen valmiiksi ohjelmoituja tietoja ja laskemia, joilla se ratkaisee esim. kaavoja, mutta voimme kiistatta väittää ettei se ymmärrä niiden tarkoitusta.
En väitä, etteikö vielä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa olisi mahdollista kehittää tekoälyä, joka lopulta kykenee kyseinalastamaan koneen kykyä pystyä itsenäiseen ajatteluun ja ehkä joka elämään, muttta vielä ei ole mitään sellaista mikä voisi TODELLA käyttäytyä ja toimia kuin elävä olento.
Jos tämä ihme kuitenkin tapahtuisi päästääkin viimeiseen kohtaan:
Näille ns. humanoideille, vaikka olomuoto olisikin joku muu kuin kävelevä robotti, pitäisi antaa oikeudet, mikä ne pystyvät TIEDOSTAMAAN itsensä, toimimaan itsenäisesti osana yhteiskuntaa. Aivan, osana yhteiskuntaa, sillä jotta kenellekään voisi ANTAA oikeuksia tällä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Eli silläkin olisi tiettyjä velvoitteita lajille, joka sen teki.
Puhun tässä tekoälystä kuin jostain elävästä olennosta, koska tässä vaiheessa pitää teknologian olla jo niin pitkällä ettei enää voida väittää kyseistä olentoa koneeksi.
Toisin sanoen, tekoäly on vain pelkkä kone, kunnes se kykenee pitämään itseää elämänä olentona eli ymmärtämään olevansa olemassa.
"Toisin sanoen, tekoäly on vain pelkkä kone, kunnes se kykenee pitämään itseää elämänä olentona eli ymmärtämään olevansa olemassa."
Minkälaisella testillä juridiset institutiot testaisivat olennon kykyä ymmärtää olevansa olemassa? Miten tällainen testi laadittaisiin siten, että jokainen (terve, aikuinen) ihminen sen läpäisee, mutta esim gorilla Koko ei sitä läpäise?
Onhan gorillakin elävä... ja niilläkin on oikeutensa.
Mistä siis tietää koneen olevan elossa, jos ihminen pystyy sen rakentamaan ihan millaiseksi haluaa?
Koneen hyvin korkea älykkyys ja sopeutumiskyky voivat näyttäytyä elävältä... vaikka se onkin "kuollut"
Vai onko meidän käsityksemme elämästä ja elävästä olennosta väärä?? Tarviiko näiden termien määrittelyä harkita?
"Näille ns. humanoideille, vaikka olomuoto olisikin joku muu kuin kävelevä robotti, pitäisi antaa oikeudet, mikä ne pystyvät TIEDOSTAMAAN itsensä, toimimaan itsenäisesti osana yhteiskuntaa."
Tästähän oli kysymys. Antaa oikeudet vai ei. Mitkä ovat loogiset, eettiset, moraaliset, pragmaattiset kriteerit tällaisten oikeuksien antamiselle? Minä kyselin näitä joskus aikaisemmin, mutta en saanut minkäänlaista yritystäkään vääntää selitystä siitä, miksi esim kalliin, tarpeettoman laboratoriosimpanssin voi lopettaa ilman juridisia seurauksia, mutta demontoituneen ihmisen lopettaminen on skandaali ja murha. Jatkossa joskus vastaan tulee kysymys AGI-tasoisen tietokoneen oikeuksista. Jos me emme anna sille (hänelle) oikeuksia, niin voimmeko odottaa, että se (hän) antaa meille? Miksi näitä kysymyksiä on pelottavaa ajatella loppuun asti? Voiko vain tuudittautua siihen, että ne eivät ole vielä ajankohtaisia. Esim simpanssien suhteen ne ovat: vahvemman oikeus, ei muuta moraalia.
"Miksi kalliin, tarpeettoman laboratoriosimpanssin voi lopettaa ilman juridisia seurauksia, mutta demontoituneen ihmisen lopettaminen on murha."
Juridisesti sehän on siksi, että oikeudet on tehty VAIN ihmisiä varten. Vaikka gorillakin on yhtä lailla aisteja(kipua),tunteita(pelkoa) sekä myös älyä, koe-eläin testauksissa tarkoistus ei tietenkään ole ensisijaisesti tappaa näitä eläimiä, mutta jotkut kokeet vaativat eläimen tappamista. Koska testauksen vaihtoehtona olisi ihmistestaus, käytetään aina mieluummin eläimiä. Apinoiden tappaminen laboratorio kokeissa on melko harvinaista ettei siitä kannata kantaa huolta sellaisiin kokeisiin on hyvin vaikea saada lupia jolleivat syyt ole erittäin päteviä.
Voisin oikeuksien kriteereiksi laittaa riittävän älykkyyden ja sen lisäksi kyvyn moraaliseet ajatteluun. Toisin sanoen pystyisi paitsi ymmärtämään lakeja myös noudattamaan niitä. Ainut ongelma, kuten tälläkin hetkellä, on se mitkä lait ovat päteviä, hyviä ja/tai oikeudenmukaisia.
Tietokoneen oikeuksista voidaan puhua ehkä silloin, kun se kykenee tekemään itse tekojensa päätöksiä ilman etukäteen luotua ohjelmointia. Jotta koneen teot voidaan juridisesti tuomita, se edellyttää sitä että sillä on ollut myös valinnavapaus tehdä tai olla tekemättä rikosta. Murha on murha, kun sen tekijä tappaa huolimatta tekojensa seurauksista eli tietää rikkovansa lakia. Pystyykö tekoäly tappamaan ihmisiä, jos sillä on siihen rationaaliset perusteet ja toiminnalliset edellytykset kyseisen toiminnon suorittamiseen? Toivottavasti minkään koneen ei anneta kehittyä niin pitkälle.
"Jos me emme anna sille (hänelle) oikeuksia, niin voimmeko odottaa, että se (hän) antaa meille? Miksi näitä kysymyksiä on pelottavaa ajatella loppuun asti?"
Minullapa on vielä parempi kysymys. Jos kone (tai hän) vaatisi itselleen oikeuksia, millä perusteilla sinä ET antaisi niitä?
"Juridisesti sehän on siksi, että oikeudet on tehty VAIN ihmisiä varten. "
Tuo kuullostaa tautologialta: Laki on laki, koska se on laki, eikä ole syytä kysellä lain perusteita. Eli millä perusteella oikeudet on tehty VAIN ihmistä varten? Se oli koko keskustelun alkuperäisen aihe.
"Apinoiden tappaminen laboratorio kokeissa on melko harvinaista ettei siitä kannata kantaa huolta sellaisiin kokeisiin on hyvin vaikea saada lupia jolleivat syyt ole erittäin päteviä."
Tässä oli juuri muistaakseni Itävallassa tapaus, jossa lopettamissyyt olivat taloudellisia: määrärahat loppu.
"Voisin oikeuksien kriteereiksi laittaa riittävän älykkyyden ja sen lisäksi kyvyn moraaliseet ajatteluun."
Mutta esim riittävästi dementoituneelta nämä kyvyt saattavat puuttua tai ovat huonommat kuin hyvin kasvatetulla laboratoriosimpanssilla.
"Pystyykö tekoäly tappamaan ihmisiä, jos sillä on siihen rationaaliset perusteet ja toiminnalliset edellytykset kyseisen toiminnon suorittamiseen? Toivottavasti minkään koneen ei anneta kehittyä niin pitkälle."
Ensimmäiset taistelurobotit, joilla on lupa tappaa, on vastikään otettu käyttöön Irakissa. No, nehän tappavat vain "vihollisia", "terroristeja" (mitä nyt muutaman siviilin vahingossa).
"Minullapa on vielä parempi kysymys. Jos kone (tai hän) vaatisi itselleen oikeuksia, millä perusteilla sinä ET antaisi niitä?"
On hyvä kysymys. Rajoitetut "humanitääriset oikeudet" antaisin hyvin kevyesti, jo ennen kuin järjestelmä keksii itse niitä pyytää. Eli kohtelisin järjestelmää kunnioittavasti heti, kun viitteitä, että asenne menee perille. Varsinaisia yhteiskunnallisia vaikutusoikeuksia puhumattakaan päätösoikeuksista, pihtaisin pitkään, todella pitkään. Tässä suhteessa ei ole varaa olla sinisilmäinen.
Oikeudethan ovat IHMISTEN pelisääntöjä yhteiskunnassa, joten näillähän käsitteillä on pelkästään meille merkitystä. Vaikka vakavasti vammaisella ja simpansseilla on oikeuksia, ei niille itselleen ole mitään vaikutusta tästä tiedosta (jota ne eivät välttämättä ymmärräkään). Ihmiset eivät kuitenkaan ole erillään muusta maailmankaikkeudesta, joten mukaan on pakosta ympätty ympäristöä ja eläimiäkin koskevia lakeja, ettei koko palloa pistetä piloille. Eläinoikeudetkaan ei ole eläimille tehty vaan eläimiä hyväksi käyttäville ihmisille.
"Tässä oli juuri muistaakseni Itävallassa tapaus, jossa lopettamissyyt olivat taloudellisia: määrärahat loppu."
Yleinen sääntö: koe-eläimeksi syntynyt eläin myös kuolee koe-eläimenä. Kaikkia eläimiä ei pystytä vapauttamaan luontoon, koska en eivät yksinkertaisesti osaa elää luonnossa ja myös se ettei tiettyjä kokeita voikaan vapauttaa ympäristöön leviämään (bakteerit).
Tämä tapaus kuitenkin kuulostaa pelkältä turhalta haaskaukselta ja huonolta organisoinnilta, jos sitä ei ole voinut siirtää toiseen laitokseen tai eläintarhaan. Valitettavasti rahalla on tutkimuksissa tärkeä merkitys, vaikkei periaatteessa saisikaan olla.
"Ensimmäiset taistelurobotit, joilla on lupa tappaa, on vastikään otettu käyttöön Irakissa. No, nehän tappavat vain "vihollisia", "terroristeja" (mitä nyt muutaman siviilin vahingossa)."
Jos mies tappaa itsensä aseella, niin onko ase tappaja? Näillä roboteilla ei voi olla "lupaa" tappaa, koska eihän niillä ole HALUA tappaa. Irakissa käytetyt tappajarobotit a.k.a SWORD:it ovat purkuboteista väsättyjä botteja, joihin on asennettu pyssy kylkeen ja ohjeet tarkkailla taistelutannerta. Koska tietokoneille ei voida määrittää "vihollisen" parametrejä, se ei pysty erottamaan ihmisiä toisistaan muuten kuin ulkonäöltä eli ne tappaisivat vain kaiken mikä liikkuu. SWORD:it siis lähettävät ihmisohjaajalle kuvan havaitsemastaan ihmisestä ja jos sotilas tunnistaa sen viholliseksi hän antaa koneen avata tulen. Toisin sanoen itse liipasinta vetää IHMINEN kuvaruudun takana.
"kohtelisin järjestelmää kunnioittavasti heti, kun viitteitä, että asenne menee perille. Varsinaisia yhteiskunnallisia vaikutusoikeuksia puhumattakaan päätösoikeuksista, pihtaisin pitkään, todella pitkään. Tässä suhteessa ei ole varaa olla sinisilmäinen"
Totta, totta. Näin se varmaan käytännössäkin menisi. Et kuitenkaan sanonut varsinaiseen kysymykseen: Onko olemassa syitä MIKSI älykkäälle tekoälylle/koneelle EI voisi antaa oikeuksia?
Konetta ei voi etukäteen tuomita mistään, mitä se ei ole tehnyt kuten ei voi ihmistäkään.
" MIKSI älykkäälle tekoälylle/koneelle EI voisi antaa oikeuksia?"
Vaakakupissa on ainakin kustannukset, ja joissain oikeuksissa huonot päätökset.
Mutta se ei riipu edes älystä. Liikennevaloillakin on oikeus määrätä liikkumisistamme, vaikka niiden takana harvoin (jos missään?) on edes kapeaa tekoälyä. Kaikkialla ei ole edes mikropiiriä ohjaamassa.
"Liikennevaloillakin on oikeus määrätä liikkumisistamme, vaikka niiden takana harvoin (jos missään?) on edes kapeaa tekoälyä. Kaikkialla ei ole edes mikropiiriä ohjaamassa."
Ensinnäkin, liikennevalot tai muutkaan tälläiset puhtaasti MEKAANISET koneet eli tekoälyttömät koneet eivät missään nimessä ole elollisia. Toiseksi, ei voi sanoa että liikennevaloilla olisi OIKEUS määrätä liikkumista, sillä näin ei ole.
Elottomalla tai älyttömällä koneella EI voi olla oikeuksia, sillä niiltä puuttuvat edellytykset rikkoa niitä eli vapaa tahto ja valinnan vapaus. Siitähän oikeuksissa on osaltaan kysymys! Vapauden takaamista ilman että se käyttäisi hyväksi kenenkään toisen vapautta.
Kustannukset todellakin rajaavat oikeuksien antamista, koska kukapa haluaisi rakentaa miljoonien eurojen robottia, jotta tämän kävelisi ulos elämään omaa elämäänsä.