Heip!
Kysyisin tuosta psykoterapiasta, että voiko sitä tehdä ns. avohoidon puolella ja ilman lääkkeitä?
En koe olevani psykiatrin tarpeessa, mutta... ajattelin, että kun minulla on astma, jonka 9 lääkäriä on myöntänyt ja antanut siihen hoidon ja 1 lääkäri kieltänyt, vähentänyt lääkkeitä ja tuun ok toimeen. Se 1 lääkäri on sanonut, että kuvittelen vain astmaoireet ja olen saanut muutkin kuvitteluihin mukaan. Samoin hän ei usko allergioihinkaan, eikä testituloksiinkaan, on kieltänyt allergialääkkeet.
Ja toinen, mikä arveluttaa, niin on että joudun tyhjentää rakkoni letkulla useita kertoja päivässä. Se alkoi umpilisäkkeen poiston jälkeen. Aluks sitä tuli tosi kivuliaasti vähän ja sitten lakkasi kokonaan.
Yks tutkimus sanoo, että rakossa ei ole hermotoimintaa ollenkaan, magneettikuva sanoo, että selkäydinkanavan ahtautuma painaa rakon hermoja ja kolmas lääkäri sanoo, että hermot on kunnossa sähköneulatutkimuksen perusteella ja viittaa, että vika on psyykkisellä puolella.
Mut on laitettu leikkausjonoon, mutta ajattelin että jos se onkin siinä, että mulle on tullut kipulukko siitä... ja nyt kun lääkärit on sanoneet eri diagnooseja, alkaa epäilyttää että vika onkin psyykkinen ( tiedän kyllä että astmaa on ennenkin sanottu psykofyysiseksi sairaudeksi ja ennen pidetty mielitautina ).
En tahdo millekään osastolle, enkä lääkkeille. Mulla ei ole masennusta, eikä sellaista.
Voisiko psykoterapiasta olla apua?
Kysyisin tuosta psykoterapiasta, että voiko sitä tehdä ns. avohoidon puolella ja ilman lääkkeitä?
En koe olevani psykiatrin tarpeessa, mutta... ajattelin, että kun minulla on astma, jonka 9 lääkäriä on myöntänyt ja antanut siihen hoidon ja 1 lääkäri kieltänyt, vähentänyt lääkkeitä ja tuun ok toimeen. Se 1 lääkäri on sanonut, että kuvittelen vain astmaoireet ja olen saanut muutkin kuvitteluihin mukaan. Samoin hän ei usko allergioihinkaan, eikä testituloksiinkaan, on kieltänyt allergialääkkeet.
Ja toinen, mikä arveluttaa, niin on että joudun tyhjentää rakkoni letkulla useita kertoja päivässä. Se alkoi umpilisäkkeen poiston jälkeen. Aluks sitä tuli tosi kivuliaasti vähän ja sitten lakkasi kokonaan.
Yks tutkimus sanoo, että rakossa ei ole hermotoimintaa ollenkaan, magneettikuva sanoo, että selkäydinkanavan ahtautuma painaa rakon hermoja ja kolmas lääkäri sanoo, että hermot on kunnossa sähköneulatutkimuksen perusteella ja viittaa, että vika on psyykkisellä puolella.
Mut on laitettu leikkausjonoon, mutta ajattelin että jos se onkin siinä, että mulle on tullut kipulukko siitä... ja nyt kun lääkärit on sanoneet eri diagnooseja, alkaa epäilyttää että vika onkin psyykkinen ( tiedän kyllä että astmaa on ennenkin sanottu psykofyysiseksi sairaudeksi ja ennen pidetty mielitautina ).
En tahdo millekään osastolle, enkä lääkkeille. Mulla ei ole masennusta, eikä sellaista.
Voisiko psykoterapiasta olla apua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä ehdottomasti psykoterapiasta on apua. Itselläni monesti ollut esim. selkä tosi kipeä mutta terapiaistunnon jälkeen kuin ihmeparantunut. Siinä pieni esimerkki psykofyysisestä jutusta. Kyllä varmasti oireet alkavat helpottaa kun tearpiassa pääsee oikeisiin asioihin käsiksi omassa itsessä. Kyse ei ole mistään masentuneisuudesta/mielisairaudesta. Vaan ihan normaalista omaan itseensä tutustumisesta.
onpa erikoinen lääkäri joka ei myönnä astmaa, onneksi muut sen myöntää. mut miksi juosta niin monel lekuril? astma todetaan mm. spirometria-puhallustestillä ym, olin just eikä astmaa. sen sijaan siitepöly- ja eläinallergioita mul on ja ne näkyy sekä ihopistokokeeessa eli prick-testissä ja verikokeessa eli veressä on vasta-aineita esim. koivulle. kyseessä on siis Ige-välitteinen allergia, joka näkyy siis iholla ja verikokeessa.
astma ei ole psyykkinen sairaus nykytiedon mukaan, luin just Allergiasairaalan oppaasta! Toki stressi voi pahentaa oireita kuten monissa muissakin sairauksissa.
psykoterapiaa annetaan nimenomaan ns. avopuolella eli ei sairaalassa, kysypä kelasta.
Hei! Katso alempaa, siinä tulee vastaus. Outoa minustakin...
Minkä alan lääkäreistä lienee kysymys?
Vaikea kuvitella, että asianmukaisesti tutkittaessa lääkäriä pystyisi huijaamaan astmadiagnoosissa.
Toisaalta liika lääkkeitten läyttäminen saattaa olla myös pahasta, joten kohtuus kaikessa. Sanoit, että hän on vähentänyt lääkkeitä, mutta ei kuitenkaan poistanut niitä kokonaan. Kuulostaa jopa järkevältä.
Allergialääkkeissä saattaa olla lääkkeitä, jotka vaikuttavat keskushermostoon, joten jos sinulla on psyykkisiä ongelmia, kannattaa keskustella tarkkaan lääkärin kanssa mitä voi käyttää.
Minulla nousi aikoinaan tukka pystyyn, kun luin, että erään allergialääkkeen sivuvaikutuksena saattaa esiintyä jopa psykoosi. Onneksi kyseinen lääke on nykyisin poistettu käytöstä.
Astma sekä allergia saattavat olla myös psykosomaattisia sairauksia, joten ei liene haitaksi sen puolen selvittäminen ja poissulkeminen. Kaikki me olemme yksilöitä, joten yleispätevää aiheuttajaa noille ei pysty sanomaan.
Terapiasta ei ole kokemusta.
Ns. avaavat astmalääkkeet väärin käytettynä saattavat olla hengenvaarallisia.
Pitäisi käyttää hoitavia lääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan ja avaavia vain tarvittaessa.
Hei! 9 lekuria oli selkeän astma - & alveoliitti - & allergiadiagnoosin kannalla ( allergia ollu pikkulikasta lähtien ) ja testit kaikki näytti selkeät oireet, jotka vahvisti diagnoosia, sain erilaisia lääkkeitä lisääntyvässä määrin.
No, sitten tää uusin lääkäri tuli ja hän väitti, ettei allergiaa, eikä astmaa ole koskaan ollutkaan! Olen vain teeskennellyt ja kuvitellut kaiken, harhauttanut muka toisetkin mukaan.
Hän ei usko allergiatesteihin, jotka näyttää voimakkaita oireita kaikelle muulle paitsi pujolle.
Kun keuhkot oli ahtaalla, oli jatkuva tulehdus ( kuin astmassa yleensä ) niin sain suuria määriä kortisonia ja 1.5 vuoden jälkeen ne laukaisi reaktiivisen psykoosin, mutta se poistui samantien ( muutamassa päivässä ) kun kortisonin anto loppui ja se kiellettiin. Lisämunuaisten kuorikerroskin lopetti toimintansa tilapäisesti. Nyt se on vakiintunut, eikä ole psykoosia sen koommin ilmennyt.
Lääkäri kielsi astmakohtauksessa lääkkeiden käytön ja käski menemään psykiatriselle. Kaikki oireet on tään viimeisen mukaan kuviteltuja, vaikka testit näyttäis toista.
Ja lääkäreiden aktiivinen vaihtuminen 13 vuoden aikana johtui siitä, että keuhkolääkärit vaihtui keskussairaalassa tosi tiuhaan ja jokaisella oli omat, muilla paitsi viimeisellä omintakeiset hoitokeinot.
Tään viimeisen lääkärin mukaan en saisi käyttää mitään lääkkeitä ( onneks hän ei pysty puuttumaan sydänlääkärin määräämiin lääkkeisiin, mutta sanoi, että synnynnäistä sydänvikaakaan ei ole, vaan olen kuvitellut sen ja lääkkeet on turhia, jotka mua auttaa kun noudatan sydänlääkärin ohjeita mutta tärkeät silmätipat kielsi - ja silmälääkäri käski niitä käyttämään... ) ja terveyskeskuslääkärin pitäisi kysyä häneltä, saako antaa minulle mitään lääkkeitä... ja kaikista pitäisi raportoida... hän on lähettänyt tk: hon hirvittävät toimintaohjeet...
ym.kopiot? Ellei ole niin hanki.
jollekin erikoislääkärille, johon voit luottaa ja kertoa huolesi. Onhan mahdollista, että tämä uusi lääkäri on ainakin osittain oikeassa.
Psykiatrian erikoislääkäri olisi tuon kertomasi perusteella yksi vaihtoehto. Hän ainakin osaisi tunnistaa onko sairautesi luonteeltaan psykosomaattista ja sitä kautta pääsisit varmuuteen sairautesi luonteesta.
Minun mielestäni psykosomaattiset sairaudet ovat yhtä "oikeita" sairauksia kuin muutkin, eivät pelkkää kuvittelua. Hoitomenetelmät sattavat olla erilaisia ainakin osittain.
.
"Psykiatrian erikoislääkäri olisi tuon kertomasi perusteella yksi vaihtoehto. Hän ainakin osaisi tunnistaa onko sairautesi luonteeltaan psykosomaattista ja sitä kautta pääsisit varmuuteen sairautesi luonteesta."
Psykiatri voi olla asiassa aika avuton ilman perusteellisia psykologisia tutkimuksia.
.