Yleinen väite ja näkemys on, että saamelaiset oppivat kielensä meiltä suomalaisilta. Olen ajatellut asiaa ja tullut tulokseen, että se voi olla aivan yhtä hyvin toisinkinpäin. Saamelaisethan ovat olleet täällä ennen meitä ja puhuneet jo protosaamea, joka on ollut ehkä suomalaisugrilainen kieli.
Meidän esivanhempamme ovat tulleet tänne muualta pieninä ryhminä ja heidän on ollut pakko opetella paikallisten ihmisten kieli pärjätäkseen.
Kieli-imperialismi yleensäkin vaikuttaa niinpäin, että oppimestarin rooli annetaan aina luonnostaan isommalle kansalle. Olisi kova kolaus isomman kansan omanarvontunnolle jos kielenvaihto olisikin mennyt toisinpäin.
Ajattelen sitäkin, että missä esim. Ruotsin ja Norjan vuoristojen (Köli-vuoriston) saamelaiset olisivat suomalaisugrilaisen kielensä oppineet. Vielä 1000 vuotta sittenhän suomalaisasutusta tiedetään olleen vain rannikoilla ja ehkä jossain määrin Etelä-Suomen sisämaassa, suurimpien vesireittien varsilla.
Mutta että suomalaisugrilaisia olisi asunut saamelaisten kielimestareina Kuolassa, Pohjois-Suomessa, Kölivuoristossa, Ruijassa jne…Ei tunnu mahdolliselta.
Meidän esivanhempamme ovat tulleet tänne muualta pieninä ryhminä ja heidän on ollut pakko opetella paikallisten ihmisten kieli pärjätäkseen.
Kieli-imperialismi yleensäkin vaikuttaa niinpäin, että oppimestarin rooli annetaan aina luonnostaan isommalle kansalle. Olisi kova kolaus isomman kansan omanarvontunnolle jos kielenvaihto olisikin mennyt toisinpäin.
Ajattelen sitäkin, että missä esim. Ruotsin ja Norjan vuoristojen (Köli-vuoriston) saamelaiset olisivat suomalaisugrilaisen kielensä oppineet. Vielä 1000 vuotta sittenhän suomalaisasutusta tiedetään olleen vain rannikoilla ja ehkä jossain määrin Etelä-Suomen sisämaassa, suurimpien vesireittien varsilla.
Mutta että suomalaisugrilaisia olisi asunut saamelaisten kielimestareina Kuolassa, Pohjois-Suomessa, Kölivuoristossa, Ruijassa jne…Ei tunnu mahdolliselta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mauri Rastas ym. tutkijat. Löytyy Googlesta: Skandinavian asutus haulla.
ja ainoota oikeaa tietoa. Tutkijat kiistelee keskenään päät punaisina. Yksi sanoo yhtä, toinen toista.
Voipipa olla, että selvyyttä ei saada koskaan. Tai vasta sitten kun keksitään aikakone. Voi kävästä katsomassa ja kuuntelemassa.
Suomalais-ugrilainen kieli tulee Suomeen kampakeramiikan mukana, leviää Lappia myöten myös saamelaisiin (porukka joka tullut Lappiin Norjan rannikkon kautta). Tätä ennen Suomessa puhuttu kieltä, jota ei voi liittää tunnettuihin kieliryhmiin. Nuorakeramiikka jakaa eteläisen Suomen itäiseen ja läntiseen ryhmään. Läntisestä kehittyy myöhemmin suomalainen kulttuuripiiri. Ajanlaskun alun kieppeillä ja sen jälkeisten vuosisatojen aikana saamelainen kulttuuripiiri Lapissa alkaa erottua itäisestä kulttuurista. 800 jkr. mennessä saamelainen kulttuuri eriytyy omakseen. Nyt ollaan siis siinä tilanteessa, että etelässä ja lännessä on syntynyt suomalainen kulttuuri ja kieli ja Lapissa on saamelaiset.
Mutta ketä on suomalaisten ja saamelaisten välissä? Siinä on ihmisiä, jotka ovat geneettisesti lähellä suomalaisia ja kielellisesti jotain suomen ja saamen välistä (nuorakeraamiikan vaikutus vähäinen). Elinkeinot samat kuin saamelaisilla lukuunottamatta poroja, eivät viljele maata toisin kuin suomalaiset. Näitä ihmisiä suomalaiset kutsuivat lappalaisiksi, mutta saamelaisia ne eivät kuitenkaan olleet. Tämä väestö sulautui lopulta savolaiseen uudisasutukseen. Ryhmä oli varmaankin erittäin hajanainen, eikä siitä sen vuoksi jäänyt suuria jälkiä historiaan.
Tähän johtopäätökseen tulin lähinnä arkeologisten lähteiden kautta. Esineistössä kulttuurirajat näkyvät melko selkeästi. En näe myöskään ristiriitaa kielitieteen tai genetiikan tulosten kanssa. Tässä lyhyessä esityksessä en tuonut esille kaikkia vaikutusaaltoja, jotka kohdistuvat Suomen alueelle, vaan esitin pääpiirteet lähinnä suomalaisten ja saamelaisten yhteyksistä. Uutta tässä näkemyksessä on se, että pronssi-/rautakauden sisäsuomalaista (itäistä) kulttuuria ei suoraan liitetä kumpaankaan, suomalaiseen tai saamelaiseen kulttuuriin, vaan erotetaan omaksi ryhmäkseen, kuten arkeologisten lähteiden perusteeella vaikuttaakin luontevimmalta.
suomalaisia. Noin se taitaa mennä kuten selostit. Nykysaamelaiset ovat eri porukkaa kuin Savon ja Karjalan lappalaiset, jotka lienevät enimmäkseen olleet volgalaista alkuperää, niin kieleltään kuin genetiikaltaankin. Saamelaset ovat saksi kieltän vaihtanutta Jäämeren rannikon väkeä.
M.m. Jorvas, Imatra ja Oulu ovat saamenkieltä.
Kyllä etelä- ja keski-Suomesta löytyy saamenkielisiä paikannimiä kymmeniä ellei peräti satoja.
Saamelaiset täällä on asuneet koko Suomea jo silloin kun meidän varsinaisten suomalaisten esivanhemmat asuivat vasta aivan etelässä tai aivan idässä.
Siis ei ne saamelaiset silloin ole voineet käydä kieltään oppimassa meiltä vaan pikemminkin uudisasutuksen levitessä me olemme oppineet kielemme heiltä.
Alun perin suomessa on puhuttu jotain kieltä, jonka sukulaisuutta mihinkään nykykieliin ei voida todistaa. Uralilaiset kielet levisivät muutama tuhat vuotta sitten, joista saamelaiskielet ja suomikin polveutuvat.
Saamelaisten ja itämerensuomalaisten kielet ovat
eriytyneet ilmeisesti maanviljelyn vaikutuksesta,
siis siten että itämerensuomalaisiin kieliin on
tullut paljon balttilaista vaikutusta.
Suomalaisten "geneettiset esi-isät" ovat asuneet
suomessa jo ennen kuin uralilainen kielimuoto saapui tänne. Suomalaiset ja saamelaiset eivät ole siis tulleet jostakin tänne, vaan kehittyneet täällä olleen väestön pohjalta eripuolelta vaikutteita saaden.
Saamelaiset ovat se Tuonela. Taivaankannen lähellä asuva pienikokoinen kansa. Joukahainen (lappalainen) tarkoittaa Joutsenta, joka myös Tuonelan virrassa uiskentelee.. Liekö Pohjola ollut Etelästä sitten niin kaukana muinoin, että ylitettiin jopa tuo tuonpuoleisen raja... Ainakin vesi oli kylmää...
Hyberborealis olisi muinaisten kreikkalaisten nimitys tälle karulle Pohjolalle.
kannattaisi rohjeta edetä vielä vajaa poronkusema.
Suomalaiset ja saamelaiset eivät ole ikiajat olleet omia kansojaan. Molempien taustalla on SAMOJA esi-isiä ja äitejä. Kieletkin ovat SAMAA juurta.
Molempiin kansoihin on ns. ajan saatossa liittynyt uutta ainesta monelta suunnalta ja monta kertaa, väittävät yhä useammat minua (kin) viisaammat.
miten ja miksi saamelaiset olisivat kielensä vaihtaneet. Jos vaikka eteläisimmät, lähinnä suomalaisia asuneet olisivat sen tehneetkin niin ei kai uusi kieli olisi noin vain levinnyt koko valtavan laajalla alueelle. Ei se ole mahdollista.
Jos taasen kaikki saamelaiset olisivat asuneet etelässä suomalaisten vieressä niin keitä olisivat sitten olleet pohjolan asujat?
Menee vaikeeksi jos uskotaan saamelaisten kieltään vaihtaneen.
800-luvulta miten he purjehtiessaan pohjoiseen näkivät Norjan länsirannikon vuonojen pohjukoissa Finnien nuotiotulia.
Elikkä saamelaiset (tai joku muu kansa ???) asui jo silloin Köli-vuoriston tuolla puolen. Missä välissä he siis olisivat opetelleet Suomen kielen? Luultavasti nämä rannikon saamelaiset olivat asuneet niillä sijoillaan jo vuosituhansia vaihtamatta kieltään kenenkään kanssa.
Uskon siihen, että saamelaiset ovat meille tulijoille opettaneet suomemme eikä päinvastoin.
opettaneen meille suomalaisille kielemme niin mites sitten muu suomalais-ugrilainen kielikunta. Ja entäs laajemmin uralilainen eli samojeditkin mukaan luettuina.
Kyllä sen on pakko olla niin päin, että saamelaiset on oppineet kielensä meiltä.
Oma teoriani on, että saamelaiset eivät ole sittenkään Pohjolan alkuperäisin kansa. Saamelaiset ovat asustelleet lähellä suomalaisia etelämpänä, jossa kielenvaihdost on tapahtunut tai että saamelaiset ovat alunperin suorastaan suomalais-ugirilainen kansa.
Siitä saamelaiset ovat siirtyneet hiljaksiin pohjoiseen päisn samalla sulauttaen itseensä joitain vielä pienempiä kansansirpaleita ja saaden kieleensä sekä perimäänsä ne nykypäivänä tunnistamattomat ja erikoiset elementit.
Onkohan kukaan koskaan vakavissaan tutkinut saamenkielten tunnistamattomien elementtien ja samojedikielten mahdollisia yhtäläisyyksiä. Jospa samojedit tai heidän sukukansansa ovatkin Pohjolan alkuperäisintä kansaa.
aluehan ulottuu Kiinan rajalta Kuolan niemimaan itäkärkeen. Miksi Kuolan itäkärki olisi välttämättä ollut heidän länsirajansa kun mennään ajassa tuhansia vuosia taaksepäin?
Samojedien länsirajana on voinut ihan yhtä hyvin olla joskus Atlantti ja nykyinen etelä-Norja.
nykyiset saamelaiset ovat kieleltään monessakin mielessä alkuperäisempia kuin suomelaiset ja virolaiset, mutta saamea on puhuttu Lapissa vasta 2000 vuotta sikäli kuin suomalaisa-ugrilaista kieltä on puhuttua Suomessa, Karjalssa ja Virossa jo 4000 vuotta tai kenties puolta kauemmin. Lapissa puhuttiin muuta kieltä tai kieliä ennenkuin kantasaamen puhujat alkoivat muuttaa Lappiin. Saamen kieli on monessa suhteessa suorempaa jatkoa muinaiskielelle kuin suomi, viro ym, joihin on tullut valtavasti germaanisia vaikutteita joskus kivikauden lopussa..
Suuruuden sinä selität tuossa tekstissäsi molemmin päin, eli käsittääkseni et ole kovin looginen ajattelija.
Syy siihen, miksi saamelaiset olisivat vaihtaneet kielensä suomalaisugrilaiseksi olisi kauppareiteissä. "Suomalaiset" tunkivat tulpaksi etelään ja niiden kieltä piti alkaa puhumaan ainakin reuna-alueilla.
Täällä väitetään, että saamelaiset ovat geneettisesti lähisukulaisia. Käsittääkseni ei pidä paikkaansa.
Geneettisesti suomalais-ugrilaiset ovat epäyhtenäinen joukko, joten useiden "kansojen" on pitänyt vaihtaa kieltä. Niihin aikoihin väestö on kuitenkin ollut hyvin pientä, joten parin ison kylän kielenvaihto on voinut aikaansaada dominoefektin?
Joku on väittänyt, että saamen kieli näyttää huonosti suomeksi käännetyltä sanskritilta. Kielenhutkijat kaivelkoot saamen kielen ilmauksia ja kieliopin jämiä, jos sieltä löytyisi aiemman kielen jäänteitä. (Mm. indoeurooppalaisesta kurdin kielestä näkyy aiemmin alueella puhutun kielen kielioppijäänteitä)
(Nythän meillä on menossa kielenvaihto englantiin, joka on yläluokan kieli..)
Max Planck -instituutissa työskentelevä geneetikko Svante Pääbo on suomalaisen geneetikon Antti Sajantilan kanssa esittänyt, että suomalaiset ovat vaihtaneet kielensä indo-euroopasta suomalaisu-ugrilaiseen kieleen juuri saamelaisten vaikutuksesta. Heidän väitteensä perustui siihen, että suomalaiset ovat mitokondriaalisen ja autosomisen DNA:n perusteella hyvin lähellä indoeurooppalaisia kieliä puhuvia eurooppalaisia, kun taas saamelaiset erottuvat muista euroopan kansoista selvästi omaksi ryhmäkseen.