Onko liika kiltteys sairautta?

jos pystyy hoitamaan omat asiansa niin hyvin,että hoitelee siinä sivussa aina muidenkin asioita?Jos kyky ratkaista ongelmia on varsin hyvä ja jossain vaiheessa kun tulee raja vastaan psyyke alkaa heilahdella heti kun tulee ongelma vastaan,kun omat on ratkaistu ja ongelma haiskahtaa jonkun muun ongelmalta.Entä kun huomaat että jossain on joku tekemässä elämänsä munausta?Ollako hiljaa vai huudella syyntakeettomia?Minä taidan olla hiljaa,kun minusta ei ole enää sankaritekoihin.Puistattaa pelkkä ajatuskin, että kirkuisin viimeisinä sanoinani täydessä ymmärryksessä:Historia tulee osoittamaan,että olin oikeassa."Miten kävikään miehelle,joka väitti että maailma on pyöreä?Entä mitä tehdä jos lääkkeet,jotka ovat olleet vuoden verran sopivia alkavat teettää outoja "sirkustemppuja"?
4474
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

liika kiltteys ei mielestäni sovi kuvaamanlaiseesi tilanteeseen, liika kiltteys on jotain vallan muuta, oletko tutustunut esim. Kiltteydestä kipeät-kirjaan?

Its en suuremmin pidä siitä jos joku kovasti häslää vaikkakin kiltteyden varjolla, elämässäni.

Äänestä
  • .
    Eivät persoonallisuuden piirteet ole koskaan sairauksia.
    .

    Äänestä

  • tosiaankin aivan eri asiaa.Minä olen matemaattisesti melko lahjakas ja osaan olla kovakin.Kyse on siitä että olisin mieluummin ystävällinen muille kuin ryhtyisin pirulliseksi.Ja siitä,että jos sille tielle lähtee että on muille veemäinen sen tien päässä on rikos tai köysi.

    Äänestä

  • Psykopatologia kirjoitti:

    .
    Eivät persoonallisuuden piirteet ole koskaan sairauksia.
    .

    ja kysehän on siitä,että ihmisellä on kai oikeus muuttua elämänsä aikana sellaiseksi,että osaa jo pitää puolensa.Mutta jos alkaa yhteiskuntaa vastaan tappelemaan jää aina toiseksi.Minun laskuoppini mukaan se on hyvä asia kun tarpeeksi pitkälle mennään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lapislazuli kirjoitti:

jos pystyy hoitamaan omat asiansa niin hyvin,että hoitelee siinä sivussa aina muidenkin asioita?Jos kyky ratkaista ongelmia on varsin hyvä ja jossain vaiheessa kun tulee raja vastaan psyyke alkaa heilahdella heti kun tulee ongelma vastaan,kun omat on ratkaistu ja ongelma haiskahtaa jonkun muun ongelmalta.Entä kun huomaat että jossain on joku tekemässä elämänsä munausta?Ollako hiljaa vai huudella syyntakeettomia?Minä taidan olla hiljaa,kun minusta ei ole enää sankaritekoihin.Puistattaa pelkkä ajatuskin, että kirkuisin viimeisinä sanoinani täydessä ymmärryksessä:Historia tulee osoittamaan,että olin oikeassa."Miten kävikään miehelle,joka väitti että maailma on pyöreä?Entä mitä tehdä jos lääkkeet,jotka ovat olleet vuoden verran sopivia alkavat teettää outoja "sirkustemppuja"?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu