Mikä lie on eläimen maksimikoko maan päällä.
Kuinka suuren massan voi kannatella luhistumatta kasaan.
Eräs "tieteiliä" väitti ettei juuri afrikan-norsua isompi eläin voisi menestyä.
Onhan kuitenkin esim.brachiosaurus ollut massaltaan liki kymmenkertainen.
Jospa painovoima onkin ollut eri silloin ennen.
Tällähän selittyisi pyramidien rakentamiseen käytettyjen kivijärkäleiden liikuttelu....
Mutta asiallisesti tarkasteltuna, onko kellään tullut vastaan moisesta asiasta tietoa.
Kuinka suuren massan voi kannatella luhistumatta kasaan.
Eräs "tieteiliä" väitti ettei juuri afrikan-norsua isompi eläin voisi menestyä.
Onhan kuitenkin esim.brachiosaurus ollut massaltaan liki kymmenkertainen.
Jospa painovoima onkin ollut eri silloin ennen.
Tällähän selittyisi pyramidien rakentamiseen käytettyjen kivijärkäleiden liikuttelu....
Mutta asiallisesti tarkasteltuna, onko kellään tullut vastaan moisesta asiasta tietoa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin, brachiosaurus . . . Onhan siitäkin spekuloitu, että se eli suurimman osan elämästään ainakin osittain veden kannattamana suomailla, joten sitä ei (ehkä) voi laskea maaeläimeksi. Argentinosauruslöydöt jos osoittautuvat tosiksi tosin painaisivat brachiosaurukset kyykkyyn koollaan. ;)
Esimerkiksi tyrannosaurus rex oli ilmeisestikin nykynorsua kevyempi, mutta on silti vaikuttavaa, kuinka se pystyi kantamaan suunnattoman painonsa kahdella jalalla ja silti olemaan äärimmäisen tehokas saalistaja.
Minkäköhänlaisia rakenneanalyysejä tutkijat pystyvät tekemään dinojen kivettyneistä luista? Tuli vaan mieleen, että jos erään teorian mukaan nykyiset linnut ovat dinojen läheisimpiä jälkeläisiä, niin ehkä dinojen luut olivat äärimmäisen kevyet ja silti vahvat jo kauan ennen kuin ensimmäiset lentoliskot edes ajattelivat ruveta liitämään.
Eivät umpirautaa, vaan laminaattia ja hunajakennoja! :D
Brachiosauruksen vesielämän spekulaatiot kaatuivat siihen, että otusparan keuhkot olisivat veden alla paineen vaikutuksesta luhistuneet kasaan. Kyllä kyseessä oli ihan täysmittainen kuivan maan eläjä, mistä todistavat myös elinalue ja ruokavalio. Vaikeahan sellaisen pitkäkaulan olisi edes vesikasveja syödä, kun ei edes ole varmaa kykenikö se laskemaan päätään tarpeeksi juodakseen, vai pitikö sen polvistua kuin kirahvin.
Ehdottomasti suurin dinosaurus on ilmeisesti ollut Amphicoelias fragillimus, jota asiantuntijat pitävät kyllä aitona tapauksena, vaikka kyseessä on kadonnut fossiili. Sen on täytynyt olla vielä monin verroin mitään muuta tunnettua dinosaurusta massiivisempi. Rekonstruktiot saavat Argentinosauruksenkin näyttämään kääpiöltä, varsinkin kun kyseessä oli pitkänmallinen Diplodocuksen sukulainen.
Jos Tyrannosaurus ihmetyttää, kannattaa muistaa että norsu pääsee neljällä jalallaan melkoista huipakkaa: jopa 65 kilometriä tunnissa. Siihen verraten T. rexin laskelmoitu huippunopeus, n. 30 km/h on aika hidas, mutta toisaalta peittoaa keskiverron ihmisen helposti. Petodinojen kanssa ei olisi kannattanut lähteä juoksemaan kilpaa.
Koska kaikki dinojen luut eivät ole kokonaan kivettyneitä, niistä saa hyvinkin paljon tietoa luun sisärakenteesta (ja kyllä kivettyneistäkin jotain selviää). Dinosauruksilla, eritoten myöhemmillä theropodeilla, osittain tai kokonaan ontot luut olivat yleisiä. Tosin se onttous liittyy enemmän niiden jälkeläisiltä, linnulta, tuttuun ilmapussikeuhkosysteemiin. Sauropodeilla taas oli luissa onteloita nimenomaan kevennystarkoituksessa, ja nehän niitä suurimpia maaeläimiä olivatkin.
Kuvitellaan, ettei olisi dinoista yhtään fossiilia löydetty olisi vain kalliopiirustuksia ja joidenkin ruukkujen kuljissä olevia maalauksia, joista kuitenkin mitat ilmenisivät, mahdettaisiinkohan uskoa sellaisten eläinten olleen olemassa, kokonsa puolesta eritoten.
Onhan mehiläinenkin aiheuttanut päänvaivaa tutkijoille.
Vaikka on aika turhauttavaa alkaa miettimään jonkin asian olemassaolon mahdottumuutta jos sellainen kerran on mahdollista.
Mielenkiintoista on kuitenkin, että niin moniin selvänä pidettyhin asioihin liittyy jotain mikä
murentaa sitä päivänselvyyttä.
Painovoima riippuu täysin kappaleen massasta. Maapallon ainesosat eivät ole muuttuneet, joten painovoimakaan ei ole voinut muuttua.
Pyramidikivien siirtely on ratkaistu - egyptiläiset jopa käyttävät vieläkin samoja mentelmiä kivlouhimoissaan. Kivi vivuttiin kangilla puisille teloille tai puukelkan päälle, miehiä kiskokaan ja pyöreitä teloja siirreltiin kiven edessä. Nostaminen sujui vivuilla ja taljoilla.
Kiviä ilmeisesti myös tuotiin lautoilla Niilin tulvan aikaan. Saatiin ne kaukaakin suoraan kynnykelle.
>Painovoima riippuu täysin kappaleen massasta. Maapallon ainesosat eivät ole muuttuneet, joten >painovoimakaan ei ole voinut muuttua.
"Gravitaatiovoima eli painovoima on gravitaatiovuorovaikutuksen aiheuttama voima, joka vetää kaikkia kappaleita toisiaan kohti. Gravitaatio on yksi luonnon neljästä vuorovaikutusvoimasta, ja niistä tieteen huonoimmin ymmärtämä". Wiki
Ymmärtääkseni painovoiman syvintä olemusta ei tunneta, kuten ei "tavallisen" magneetinkaan, jolla muistilappu jääkaapin ovessa roikkuu.
Tosiasiahan on, että emme tiedä onko painovoima ollut vakio, mutta on monilta osin hyvin oletettavaa, että on ollut.
Pyramidien ja muiden kivirakennelmien rakentamisesta, ympärimaailmaa, on olemassa koko joukko erilaisia teorioita, mutta ei niitä ole ratkaistu.
Monelta osin on aukkokohtia.
On kuitenkin nöyränä todettava,
-me tiedämme että, emme tiedä!
Vaikkapainovoiman syvintä olemusta ei tunneta, se on silti vakio, ja se osuus ymmärretään erinomaisen hyvin.
Isojen kivirakennelmien rakennusmenetelmät ovat osin arvailujen ja päätelmien varassa. Joka tapauksessa käytännön kokeet ja esimerkiksi vanhojen rakennelmien läheltä löytyneet työkalut tms. ovat saaneet arkeologit tekemään ns. "valistuneita arvauksia". Hyvänä esimerkkinä oli hiljattain näkemäni TV-ohjelma, jossa osoitettiin, että Ramses Suuren kaupunki Ramesses on - ainakin patsaidensa osalta - siirretty aivan toiseen paikkaan. Miksi, kenen toimesta, koska ja miten?
Joka tapauksessa tietyssä vaiheessa ihmiset saivat ilmeisesti kyvyn siirtää isoja kiviä ja siitä innostuneina alkoivat sitä ympäri maailmaa tehdä. Todennäköisesti vanhin idea - että tarvitan vain plajon ihmisiä, paljon aikaa ja paljon vetoköysiä - on edelleen paras arvaus.
Oudoin rakennelma taitaa olla Pohnpein Nan Madol
http://en.wikipedia.org/wiki/Nan_Madol
Paikalliset asukkaat ovat varsin hyvin selvillä, mikä siirsi Nan Madolin kivilohkareet; he itse ja kanootit. (Tosin he kertoat myös tarinaa mahtavasta velhosta, joka hoiti homman loitsuilla.)
En tiedä, kuka kyseisen laskelman on tehnyt, mutta ehkä tietämättä hänen oletuksiaan on paha sanoa, missä menee metsään. Mikä oli hänen perustelunsa sille, että norsua isompaa ei voi olla?
Tietyn rakenteiselle eläimelle (nisäkkäälle) norsu voi hyvin olla ehdoton maksimikoko. Heti kun muutamme rakennetta - selän pituutta, jalkojen suhteellista pituutta ja paksuutta, luiden rakennetta, miten paino jakautuu, fysiologiaa jne... voidaan tehdä ihan eri suuruusluokan eläimiä. Perusmekaniikkaa. Keskimääräinen resepti koon suurentamiselle on se, että vahvistetaan luita. Samalla täytyy lisätä lihasten suhteellista osuutta, koska massa (tilavuus) lisääntyy kolmannessa potenssissa ja lihasten toimintakyky taas mitataan niiden poikkipinta-alalla, joka taas lisääntyy vain toisessa potenssissa. Koska lihasten suhteellinen osuus lisääntyy , pitää kasvattaa keuhkojen ja sydämen suhteellista osuutta, koska hapentarve lisääntyy... jne...
Suosittelen lämpimästi lukemaan kirjan "Oleta pyöreä lehmä", Art House, 1994. Siinä hyvin kansantajuisesti esitetty, miten skaalauslait toimivat.
Suurin mahdollinen eläin... eläimen maksimikoko riippuu siitä, kuinka paljon sen täytyy liikkua: kaiken elävän täytyy saada hankittua kyllin ruokaa. Ison eläimen liikkuminen vaikeutuu ja lisäksi se kuluttaa enemmän ruokaa. (Tosin termodynamiikka on kiltti: SUHTEESSA ruumiinpainoonsa isot eläimet kuluttavat vähemmän energiaa kuin pienet - tämä lienee yksi syy, miksi jättikokoisia lajeja esiintyy). Hapenkulutus lisääntyy kun massa lisääntyy - Hapenkulutus on varmaan yksi tekijä , miksi (vaihtolämpöinen) "lisko" saattoi kasvaa niin suureksi kuin Brachiosaurukset. Ne eivät yksinkertaisesti kuluta niin paljon happea. Lämmönsäätelyn suhteen nisäkkäät ovat myös vaativampia, eli ison kropan tuottaman lämmön poistaminen voi olla yksi tekijä, miksei nisäkäs voi kasvaa norsua isommaksi.
Ekologiset tekijät:
Iso eläin tarvitsee vakaan ympäristön, koska se tarvitsee aikaa kasvaakseen isoksi - isot eläimet myös lisääntyvät suhteellisen hitaasti, koska niiden poikasilla on pitkä lapsuus (se kasvuaika)ja ne tulevat sukukypsiksi myöhään.
Googletin "Oleta pyöreä lehmä" ja se vei yliopistosivuille, jossa oli muutamia kirja-arvosteluja.
Sivuilla mainittiin muitakin Lawrence Kraussin suomennettuja kirjoja, jotka käsittelee mielenkiintoisia aiheita mm.pimeä aine/energia.
Pitää tutustua näihin
No eihän tuo päde edes norsueläimien kohdalla, että norsu olisi suurin mahdollinen. Mammuttihan oli paljon nykystä norsua isompi.
Muutenkin koko norsujuttu lienee vaan hatusta vedettyä.
Ihmisellä on monesti taipumus mystifioida asioita/tapahtumia ja nähdä ne ihmeellisempänä kuin mitä ovatkaan. Muinaisiin eläimiin ja tapahtumiin liittyy ihmetteä ilman lisäyksiäkään.
Kuinka sitten muinaiset jättieläimet ovat kasassa pysyneet, kun kerran ovat, on kysymyksenä ehkä joiltain osin avoin.
Mystiikasta vielä sen verran, kun näkee kirjoituksia joissa väitetään, ettei nykytekniikallakaan saada liikuteltua suurimpia kiviä mitä on käytetty entisajan rakennuksissa on mielestäni väitteenä aika löyhä ja ihmeen yleinen.
Seuraavanlainen teksti.
"Libanonin Baalbekissa olevan Acropolis- temppelin ulkoseinämässä on kolme massiivista kivijärkälettä. Niiden mitat ovat 21 x 4 x 3 metriä ja painavat noin 1200 tonnia! Ne sijaitsevat muurissa noin 11 metrin korkeudessa. Miten ne on saatu sinne? Edes nykyajan parhaat raskaisiin kuljetuksiin ja siirtoihin perehtyneet asiantuntijat eivät tiedä keinoja eikä koneita, jotka pystyisivät näitä lohkareita nykyään siirtelemään ja nostamaan".
Alkuperäinen teksti on ilm.suomennettu jostain täältä.
http://www.biblemysteries.com/library/baalbek.htm
tai täältä
http://www.pacal.de/baalbek.htm
(sivujen muuhun sisältöön en ota mitään kantaa)
Mitkä lienee järkäleiden todelliset mitat kun näyttää vaihtelevan. Joidenkin annettujen mittojen perusteella en pääse edes annettuihin painoihin.
Kaikesta huolimatta 1200 tonnia ei liene nykyään kovinkaan suuri ongelma, ehkä hiukkasen haasteellinen, mutta kaukana mahdottomasta.
Olkiluodosta tämän verran
http://www.tvo.fi/706.htm
Ja tässä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nosturialus
Näistä nostureista voi ainakin päätellä, että tarvittava osaaminen on olemassa.
Selittämättä jää tietenkin, että miten ne on muinoin liikuteltu.
Hohhoijjakkaa, että joo