hyväksyäkö lasten takia rakastajatar?

Ei lapsetkaan ihan tyhmiä ole. Eiköhän ne huomaa kulissin. Ja mukava lapsillekin, kun työkaveri tulee vastaan kaupassa tms. ja ihmettelee, että kukas tuo nainen (lasten oikea äiti ja vaimo) on.

Oletkohan nyt edes tosissasi? Kiristäisit lapsilla? Haloo?? Juu taitaa sullekin mies olla lapsia tärkeämpi.

Uskottomuus on kuolinisku suhteelle, vaikka syyllinen katuisi ja molemmat yrittäisivät. Se on jotain, mitä ei voi todella pysyvästi korjata.

Jos syyllinen ei edes kadu, en näe sinulla vaihtoehtoja. Hän on tallonut sydämesi ja avioliittolupauksienne päälle. Minusta on luonnollista, että kun avioliittolupausta vastaan rikkoo, se purkaantuu.

Eihän se lapsia auta, mutta kyllä se on sen miehen syy. Ei sitä yksin pysty pitämään perhettä kasassa, vaikka kuinka yrittäis.

Olen oikeasti pahoillani. Olen häpeissäni sukupuolestani just tällästen asioiden takia.

Muussa tapauksessa lapset purkavat traumojaan Punaisessa langassa sitten isoina.

Muista, että näillä näkymin sinullakin on vain yksi elämä! Kukaan ei tule sinua vanhana kiittämään, jos unohdat elämisen moisen ukon takia! Myöskään lapsille moinen elämisen ja parisuhteen malli ei varmaankaan ole hyväksi: on luvallista olla uskoton, se hyväksytään, eikä mihinkään tarvitse sitoutua kokonaan vaan voi harrastaa "kermankuorintataktiikkaa".

Omasta kokemuksesta sanon sen verran, että ero ei aina todellakaan ole pahasta. Todennäköisesti kasvat ihmisenä, tulet vahvemmaksi ja rohkeammaksi huomattuasi, että selvisit läpi vaikeiden aikojen. Jos mies kerran ei suostu luopumaan toisesta naisesta, älä sinäkään suostu luopumaan itsekunnioituksestasi ja itsenäisyydestäsi. Sinulla on vapaus valita. Jo lastesi vuoksikin ota ja jätä moinen mies.

Mutta: lapsia ei koskaan, EI KOSKAAN, saa käyttää erossa välineenä toisen loukkaamiseen. Se ei ole rakkautta lapsia kohtaan. Aikuisten ja varsinkin omien vanhempien velvollisuus on ajatella asioita lasten parhaaksi. Älä vain ala kiristämään tapaamisoikeudella tms. Se on yhtä vahingollista lasten kannalta kuin huono avioliitto.

Millasen mallin haluat lastesi saavan?? Nyt ne kasvaa siihen että on normaalia että naisia saa kohdella kuinka vaan ja ovat vanhempina itse täysin samanlaisia paskiasisia jollekin toiselle ja tulevien lastenlastesi elämä tulee hajoamaan monta kertaa.Tervettä pohjaa ei lapsillesi tuu kun elävät kaknaamasten vanhempien kanssa.

Miksi hyväksyt tilanteen??Eikö kunnia anna myöten päästää irti?Kuule mä luulen että sulle on paljon parempi elämä jossain muualla.Itse en koskaan antas toisen naisen polkea varmailleni,sillon ottasin lapseni ja lähtisin kauas,enkä sitä miestä ottas takasin millään enää.

Mieti kuinka paljon ne jotka asiasta tietää halveksii sua! Ja mieti kuinka säälittävänä moni miehes työkaveri sua pitää,kun ei tollaset asiat salassa pysy.Ihan varmasti tietävät sinusta joidenki puheiden kautta,mutta ovat hiljaa.Ehkä kaikki tietää ja sen verran sua säälitään etteivät halua avoimesti puhua.Eikä ihmiset kyllä mielellään toisten asioihin koskekaan,puhujia takanapäin kyllä riittää.

Eniten kyllä säälin hirveästi lapsiasi!Kuinka epäterveen alun ne elämälleen saa kun luulee että naisia voi pitää monta yhtäaikaa ja naisen kuuluu alistua...Mieti nyt!!

Mieti tarkkaan mitä sä haluat omalta elämältäsi.Haluatko elää jatkuvassa ristitulessa tämän asian kanssa vai ratkaisetko asian ja aloitat uuden elämän erilläsi.Mieti ovatko lapset muutoksessa kärsijöitä,koska ovat varmaan sopeutuneet hienosti nykyiseen tilanteeseen.Ehkäpä sullakin on mahdollisuus etsiä uusi mies itsellesi.Miksi odottelet häntä kotiin kun hän on jo tiensä valinnut.Älä kiristä lapsilla ikinä ketään.Ne ei saa joutua sijaiskärsijöiksi.Yritä muuttaa tilanne niin hienosti ettei lapset suunnilleen tiedä siitä mitään .sillä pääsette kaikki paljon helpommalla.Koska lapset on herkkiä ja saattavat panna koko elämänsä ihan sekaisin ja sitten ne saattavat ruveta kiristelemään teitä.
Loppujen lopuksi on kyse vain sun omasta päätöksestä ja sun omasta elämästä.Mä aikani katselin mieheni lentämistä ja sanoin että hyvä loppuelämää sulle ja jatkoin omaan suuntaani.nyt olen uudessa liitossa ja rauha maassa.

Kuinka kukaan isä voi käyttäytyä tuolla tavoin?

Lapsesi kokevat että mies voi pitää useita naisia mieltymyksiensä mukaan. Tuo ei ole sopivaa käyttäytymistä Suomessa (eikä yleensäkään länsimaissa). Sinä ja miehesi annatte aivan vioittuneen kuvan lapsillenne perheestä jonka pitäisi olla minikosmos yhteiskuntaa.

Olisi todella parasta että juoksisit jo tukka suorana lakimiehen juttusille, näyttäähän mies joka puolelle olevansa avioliittolupauksen rikkoja. Tuo lupaus on yksi pyhimpiä ja kalleimpia ja sen lokaan tallaaminen on aiheena avioeroon. (vaikka en eroja yleensä kannata)

Miehesi on äärettömän röyhkeä, äärettömän tyhmä, äärettömän yksinkertainen - kaikkea noita kolmea. Se taas todistaa että mitä nopeammin saat lapsesi pois hänen ulottuviltaan, sitä parempi.

Toisen naisen (kuuluu samaan luokkaan miehesi kanssa) lapset saavat todella vääristyneen kuvan perheestä.

Yhteistä kaikille lapsille tulee olemaan se että he alkavat suuresti halveksimaan äitejään.

Naurettavaa leikkiä marttyyriä lasten takia. Tilanne ei voi olla kenellekään hyväksi. Lapsetkaan eivät halua nähdä sinua onnettomana. Miehesi on idiootti, käske hänen lähteä, jos avioliittovalat on kerran unohdettu.

Työpaikalla ei siis tiedetä vaimosta, mutta entä lapsista?

Eli miehesi elää uusperheessä ja sinä roikut mukana siis miten? Vai elääkö hän yksinhuoltajana ja tapailee toista naista ja sinä olet lastenhoitaja? Mitä kulisseja luulet pitäväsi pystyssä, omia?

Ero tulee väistämättä mutta sinä päätät koska.
On naisia jotka odottavat lasten tulemista tiettyyn ikään ja jättävät petturimiehen sitten.
Minun tuttavapiirissäni kaksi ystävätärtä tekivät näin.
Lapset kärsivät ehkä enemmän teini-iässä kun ovat muutenkin itsensä ja omien tunteidensa kanssa hukassa.
Pienet lapset näyttävät tunteensa selvemmin ja itkevät tuskansa pihalle. Näin paraneminen on nopeampaa.
Mahdollinen uusi kumppani pääsee myös lähemmäksi lapsia mitä pienempiä he ovat. Tosin todennäköisyys pienten lasten äitinä löytää uusi kumppani on pienempi.

Tuntuu että meidät on luotu tekemään lapset eri ihmisen kanssa ja elämään se muu elämä taas eri ihmisen kanssa. Niin se vaan menee.

Ajattele hetki itseäsi. Mitä haluat? Uskollisen miehen vai lapsilla kiristetyn petturin?

Jokainen meistä ansaitsee luotettavan kumppanin. Heitäkin on olemassa. Anna entisen mennä naisensa kanssa. Isyyttä et voi häneltä viedä, eikä siitä kukaan hyötyisikään.

Se ei ole sinun syysi, että miehesi pettää sinua. Siihen saattaa olla syynä monikin asia, ja ne asiat johtuvat hänen omasta henkisestä vajavuudestaan tai kasvustaan. Älä syyllistä itseäsi. Ansaitset 100 prosenttisen miehen, et vain sen varjoa.

Voimia!

miehesi on jo eronnut. Kuten tuolla aikaisemmin joku jo totesi: hän elää uusperheessä. Sinunkin lapsesi ovat jo sopeutuneet tilanteeseen.

Mikä siis muuttuisi jos ottaisit eron? Vastaus: saisit ITSEKUNNIOITUKSESI takaisin. Omat lapsesikin myöhemmin voisivat kunnioittaa äitiään. Totuus nimittäin on se, että kynnysmatoksi suostuvaa ihmistä ei kukaan pysty kunnioittamaan (eikä myöskään kiristykseen syyllistyvää).