Miksi huono kuvanlaatu? Eikös

kun ollaan Tampereen kaapeli-TV:ssä. Tuskin edes antennikaapeleiden vaihdosta on apua kaksi vuotta vanhassa taloyhtiössä?

Minulla signaalin vahvuus on 95-100 välillä, eli lähes tulkoon maksimi. Silti kuvanlaatu on lähes samaa luokkaa kuin youtubessa. Eli mitä enemmän liikettä kuvassa, niin sitä isommiksi kuvapikselit menevät. Karmeaa katsottavaa esim jalkapallo. Ja vielä oikein fullHD taulutv:stä.

siksi juuri koska signaali tulee satelliittiteitse niin siinä pitääkin olla isompi bittivirta. Muutenhan puolet biteistä hukkuisi matkalle. Lisäksi kanavaniputkin on isompia satelliiteissa.

suosittelen että jokainen tsekkaa omat antennisysteeminsä ensin. KUNNOLLINEN ANTENNI, kunnolliset kaapelit eikä mitään ohutta halpis-Tarjoustalo kaapelia vaan kunnolliset paksut kaapelit, kunnolliset vahvistimet niin eiköhän ala kuvakin parantua!

Sitäpaitsi johan nykylaatuinen kuva on huonompanakin paljon parempi kuin kohiseva ja suhiseva analoginen kuva! Esimerkiksi allekirjoittaneella nelonen analogisena näkyi helvetin huonosti (johtui surkeasta antennista) mutta digiboksin kautta näkyi helvetin hyvin. Tarkoitus on laittaakin antenniasiat niin hyvään kondikseen että jokainen boksini näyttää sekä signaalilaaduksi että -tasoksi niin lähelle 100% kuin on mahdollista saada.

Kyllä kun antenniasiat on kunnossa, siinä pikselimössöt on silloin helkkarin harvinaista herkkua jos siitä saakaan "nauttia" ollenkaan, mielellään jättäisin nuo "herkut" nauttimatta. :)

bittivirta.. kirjoitti:

siksi juuri koska signaali tulee satelliittiteitse niin siinä pitääkin olla isompi bittivirta. Muutenhan puolet biteistä hukkuisi matkalle. Lisäksi kanavaniputkin on isompia satelliiteissa.

suosittelen että jokainen tsekkaa omat antennisysteeminsä ensin. KUNNOLLINEN ANTENNI, kunnolliset kaapelit eikä mitään ohutta halpis-Tarjoustalo kaapelia vaan kunnolliset paksut kaapelit, kunnolliset vahvistimet niin eiköhän ala kuvakin parantua!

Sitäpaitsi johan nykylaatuinen kuva on huonompanakin paljon parempi kuin kohiseva ja suhiseva analoginen kuva! Esimerkiksi allekirjoittaneella nelonen analogisena näkyi helvetin huonosti (johtui surkeasta antennista) mutta digiboksin kautta näkyi helvetin hyvin. Tarkoitus on laittaakin antenniasiat niin hyvään kondikseen että jokainen boksini näyttää sekä signaalilaaduksi että -tasoksi niin lähelle 100% kuin on mahdollista saada.

Kyllä kun antenniasiat on kunnossa, siinä pikselimössöt on silloin helkkarin harvinaista herkkua jos siitä saakaan "nauttia" ollenkaan, mielellään jättäisin nuo "herkut" nauttimatta. :)

Lue lisää

"Muutenhan puolet biteistä hukkuisi matkalle."

Heh.. tämä oli muuten hauska vitsi... :-D

Mutta älä sitten kauheasti pety kun virität sitä antennia ja kuva ei paranekaan yhtään. Minulla on maaverkon antennissa täydet tasot ja laadut kaikilla boxeilla ja voin kertoa että kuva on silti kuralla heti kun siinä on riittävästi liikettä. Kanavia on vaan yksinkertaisesti liikaa / bittivirta liian pieni. Ei tuollaisilla 3 mbit bittivirroilla mitä ne maaverkossa lähettää päästä mitenkään kunnolliseen kuvaan, vaikka olisi millainen antenni.

Vika on digi-TV:n kotimaisessa toteutuksessa, eikä sille tavan tallaaja mahda antenneineen yhtään mitään (paitsi tietysti hankkimalla satelliittilautasen). Tosin huippulaadukkaista ilmaisista Saksalaisista kanavista nyt ei ole juuri muuta iloa kuin että voi haikeana katsella, mihin Digi-TV pystyisi, jos sen vaan annettaisiin.

-guru- kirjoitti:

"Muutenhan puolet biteistä hukkuisi matkalle."

Heh.. tämä oli muuten hauska vitsi... :-D

Mutta älä sitten kauheasti pety kun virität sitä antennia ja kuva ei paranekaan yhtään. Minulla on maaverkon antennissa täydet tasot ja laadut kaikilla boxeilla ja voin kertoa että kuva on silti kuralla heti kun siinä on riittävästi liikettä. Kanavia on vaan yksinkertaisesti liikaa / bittivirta liian pieni. Ei tuollaisilla 3 mbit bittivirroilla mitä ne maaverkossa lähettää päästä mitenkään kunnolliseen kuvaan, vaikka olisi millainen antenni.

Vika on digi-TV:n kotimaisessa toteutuksessa, eikä sille tavan tallaaja mahda antenneineen yhtään mitään (paitsi tietysti hankkimalla satelliittilautasen). Tosin huippulaadukkaista ilmaisista Saksalaisista kanavista nyt ei ole juuri muuta iloa kuin että voi haikeana katsella, mihin Digi-TV pystyisi, jos sen vaan annettaisiin.

Lue lisää

""Muutenhan puolet biteistä hukkuisi matkalle."

Heh.. tämä oli muuten hauska vitsi... :-D "

Ai vitsi? Luuletko sä tumpula tumputtaja tosissaan ettei bittejä huku matkalle? Totta helvetissä hukkuu, kun maa-asemalta satelliittiin on pitkä matka ja samalla tavalla satelliitista kuluttajan lautaselle on pitkä matka ja lisäksi vielä se lautasen ja boksin välinen matka. Ai että ei huku?

Lisäksi jos vielä pistät vähän huonolaatuisemman piuhan lautasen ja boksin väliin niin boksi ilmoittaakin signaalin tasoksi 3 kun pitäisi olla 4-5 että saa kunnollisen kuvan!


"Mutta älä sitten kauheasti pety kun virität sitä antennia ja kuva ei paranekaan yhtään. Minulla on maaverkon antennissa täydet tasot ja laadut kaikilla boxeilla ja voin kertoa että kuva on silti kuralla heti kun siinä on riittävästi liikettä. Kanavia on vaan yksinkertaisesti liikaa / bittivirta liian pieni. Ei tuollaisilla 3 mbit bittivirroilla mitä ne maaverkossa lähettää päästä mitenkään kunnolliseen kuvaan, vaikka olisi millainen antenni. "

Sanon ihan kokemuksesta että kuva on kokeilujeni perusteella parantunut, pätkiminen vähentynyt, nykiminen vähentynyt, sillä että olen nostanut antennisignaalin tasoa! Tosin vahvistimesta käsin, ja paremmin vielä onnistun kunhan vaihdan käytössä olevan antennin parempaan, tuo nykyinen kun on vain ns. kolmoskanava-antenni eikä sitä aikoinaan tänne asennettaessa tiedetty edes Nelosesta tai SVT Europesta mitään, saati sitten digitv:stä! Eli tuo on pelkkä kanava-antenni, vastaanottaa vain UHF:n alimmat kanavat analogisena, digitaalisella puolella jopa Nelonenkin näkyy.


"Vika on digi-TV:n kotimaisessa toteutuksessa, eikä sille tavan tallaaja mahda antenneineen yhtään mitään (paitsi tietysti hankkimalla satelliittilautasen). Tosin huippulaadukkaista ilmaisista Saksalaisista kanavista nyt ei ole juuri muuta iloa kuin että voi haikeana katsella, mihin Digi-TV pystyisi, jos sen vaan annettaisiin."

Mahtaa tavan tallaajakin jotain. Nimittäin ne antenniasiat kuntoon!
En kiellä etteikö liian ahtaita nippuja ole tehty mutta omilla toimillakin voi jotain tehdä.

Sitäpaitsi ei se satelliittikaan niin autuaaksi tekevä ole, esim. monet satelliitin kautta välitettävät leffakanavatkin välillä pikselöityvät vaikka bitrate on korkeampi. Eli vieläkö väität ettei satelliittikatselussa bittejä huku matkalle ja että minä vain vitsailen?

mielipiteet... kirjoitti:

""Muutenhan puolet biteistä hukkuisi matkalle."

Heh.. tämä oli muuten hauska vitsi... :-D "

Ai vitsi? Luuletko sä tumpula tumputtaja tosissaan ettei bittejä huku matkalle? Totta helvetissä hukkuu, kun maa-asemalta satelliittiin on pitkä matka ja samalla tavalla satelliitista kuluttajan lautaselle on pitkä matka ja lisäksi vielä se lautasen ja boksin välinen matka. Ai että ei huku?

Lisäksi jos vielä pistät vähän huonolaatuisemman piuhan lautasen ja boksin väliin niin boksi ilmoittaakin signaalin tasoksi 3 kun pitäisi olla 4-5 että saa kunnollisen kuvan!


"Mutta älä sitten kauheasti pety kun virität sitä antennia ja kuva ei paranekaan yhtään. Minulla on maaverkon antennissa täydet tasot ja laadut kaikilla boxeilla ja voin kertoa että kuva on silti kuralla heti kun siinä on riittävästi liikettä. Kanavia on vaan yksinkertaisesti liikaa / bittivirta liian pieni. Ei tuollaisilla 3 mbit bittivirroilla mitä ne maaverkossa lähettää päästä mitenkään kunnolliseen kuvaan, vaikka olisi millainen antenni. "

Sanon ihan kokemuksesta että kuva on kokeilujeni perusteella parantunut, pätkiminen vähentynyt, nykiminen vähentynyt, sillä että olen nostanut antennisignaalin tasoa! Tosin vahvistimesta käsin, ja paremmin vielä onnistun kunhan vaihdan käytössä olevan antennin parempaan, tuo nykyinen kun on vain ns. kolmoskanava-antenni eikä sitä aikoinaan tänne asennettaessa tiedetty edes Nelosesta tai SVT Europesta mitään, saati sitten digitv:stä! Eli tuo on pelkkä kanava-antenni, vastaanottaa vain UHF:n alimmat kanavat analogisena, digitaalisella puolella jopa Nelonenkin näkyy.


"Vika on digi-TV:n kotimaisessa toteutuksessa, eikä sille tavan tallaaja mahda antenneineen yhtään mitään (paitsi tietysti hankkimalla satelliittilautasen). Tosin huippulaadukkaista ilmaisista Saksalaisista kanavista nyt ei ole juuri muuta iloa kuin että voi haikeana katsella, mihin Digi-TV pystyisi, jos sen vaan annettaisiin."

Mahtaa tavan tallaajakin jotain. Nimittäin ne antenniasiat kuntoon!
En kiellä etteikö liian ahtaita nippuja ole tehty mutta omilla toimillakin voi jotain tehdä.

Sitäpaitsi ei se satelliittikaan niin autuaaksi tekevä ole, esim. monet satelliitin kautta välitettävät leffakanavatkin välillä pikselöityvät vaikka bitrate on korkeampi. Eli vieläkö väität ettei satelliittikatselussa bittejä huku matkalle ja että minä vain vitsailen?

Lue lisää

Satelliittilähetyksissä bittejä katoaa paljon vähemmän kuin maaverkossa, koska häiriötekijöitä on paljon vähemmän. Ei ole liikenteen aiheuttamia häiriöitä, monitie- etenemisen aiheuttamia katveita yms.

Sinä sotket nyt bitit ja signaalin vaimentumisen toisiinsa, nämä ovat kaksi täysin eri asioita. Signaalin vaimentumista tapahtuu niin satelliitti- kuin maanpäällisissäkin lähetyksissä ja vaimeneman määrää väliaine jossa signaali liikkuu, käytetty taajuus sekä matka. Siten signaali vaimenee sekä ilmassa että koaksiaalikaapelissa, matkan ja pituuden funktiona. Satelliittilähetyksissä signaali vaimenee eniten, mutta se tulee kuitenkin puhtaimmin perille ilman muuttuvia häiriötekijöitä kuten liikenteen aiheuttamat kipinähäiriöt, ympäristön aiheuttama monitie-eteneminen yms. Vakiona pysyvä, suurikin vaimentuma on helpompi kompensoida kuin esimerkiksi muuttuva monitie- eteneminen, kipinähäiriöt yms. Satelliittivastaanotossa on helppo saavuttaa täysin virheetön vastaanotto, mutta maaverkossa tämä on useimmiten pelkästään toiveajattelua.

Signaalin vaimeneminen on sinänsä luonnollista ja sen kanssa on elettävä. Siksi järjestelmät on suunniteltu ottaen tämä fakta huomioon. Siksi satelliitti-TV järjestelmissä käytetään juurikin lautasantennia, joka on hyvin kapeakeilainen ja huomattavasti tehokkaampi kuin maaverkossa käytettävät harava-antennit. Tämä kompensoi signaalin vaimentumaa ja tekee vastaanotosta yleensäkin mahdollista. Ja täytyy muistaa, että satelliitti itsessään toimii lähettimenä, joka releoi vastaanottamansa signaalin eteenpäin.

Digi-TV järjestelmänä (sekä satelliitti- että maaverkko) on taasen suunniteltu siten, että se sietää hyvin signaalin vaimentumista ilman että kuvaan aiheutuu siitä häiriöitä. Nykyaikaiset DSP-pohjaiset vektorimodulaatiot mahdollistavat signaalin välityksen huonollakin siirtotiellä ilman häiriöitä. Myös monitie- eteneminen voidaan tietyin rajoituksin kääntää hyödyksi. Sama asiahan mahdollistaa mm. ADSL:n, jonka tarjoamat siirtonopeudet tavallisessa puhelinkaapelissa olivat vielä jokin aika sitten täysi mahdottomuus. Jopa GSM-puhelin ja varsinkin uudet 3G yms. perustuvat näiden samojen keksintöjen päälle.

Modulaation lisäksi käytetään FEC (Forward Error Correction) tyyppistä virheenkorjausta, jossa lähetetään hyötybittien lisäksi ylimääräisiä virheenkorjausbittejä. Jos vastaanotetut bitit todetaan virheellisiksi, voidaan näiden ylimääräisten bittien avulla korjata virheitä tiettyyn rajaan asti. Tämä virheenkorjaustoiminta näkyy käyttäjälle ainoastaan vastaanottimen laatu-indikaattorin lukemana, mutta ei kuvanlaadussa.

SUMMA SUMMARUM: Digi-TV kuva ei huonone samalla tavalla kuin analoginen TV huononi signaalin vaimenemisen fuktiona. Käytännössä digi-TV joko toimii tai ei: jos signaalia on riittävästi, saadaan juuri samanlainen kuva kuin mitä lähetettiin. Kun signaalia on liian vähän, ylitetään virheenkorjausjärjestelmän kyvyt ja silloin koko järjestelmän toiminta romahtaa kertaheitolla: kuva alkaa pysähdellä, ääni alkaa pätkiä ja kuuluu "räkspoks efektiä". Näin tapahtuu siksi, että kaikki bitit eivät enää tule virheettöminä perille, eikä niitä voida enää korjata. Vain tällaisessa tapauksessa antennin parantaminen auttaa.

Sensijaan "pikselimössö" jota ilmenee nopeasti muuttuvissa ja liikkuvissa kohteissa (ja johon alkuperäinen kirjoittaja viittasi) johtuu yksinomaan liian pienestä bittivirrasta. Tällä ei ole mitään tekemistä signaalin vaimenemisen kanssa, vaan kyse on siitä että tarkan kuvan piirtämiseen tarvittavaa tietoa ei lähetetä tarpeeksi. Tätä ongelmaa ei voi korjata antennia parantamalla.

Kansanomaisemmin ilmaistuna: Kun pitäisi sanoa "piirrä vihreä avolavainen pakettiauto" niin sanotaankin vain "piirrä auto". Tähän ongelmaan ei auta, vaikka ohjeet huudettaisiin megafonilla, kun tietoa tarkan kuvan piirtämiseen ei vaan anneta tarpeeksi, niin ei niitä voida mistään tyhjästäkään saada, vaikka olisi millainen antenni.

TÄMÄ on Digi-TV järjestelmän keskeisin vika suomessa.

Ja jos nämä asiat tuntuvat edelleenkin mystisiltä niin eipä muuta kuin opiskelemaan. Ei tämä mitään salatiedettä ole. Tietoa löytyy esimerkiksi kirjastoista.

"Kansa tahtoo paljon kanavia mutta ei kunnon kuvaa."

Näinhän se on, että kansa tahtoo paljon kanavia mutta ei kunnon TV-ohjelmia. Vanhat uusittavat ohjelmat ovat hyviksi todettuja ja koeteltuja niin miksi väsätä uusia ohjelmia.

ohjelmia kirjoitti:

"Kansa tahtoo paljon kanavia mutta ei kunnon kuvaa."

Näinhän se on, että kansa tahtoo paljon kanavia mutta ei kunnon TV-ohjelmia. Vanhat uusittavat ohjelmat ovat hyviksi todettuja ja koeteltuja niin miksi väsätä uusia ohjelmia.

Lue lisää

Totta tuokin. Digi-TV keskustelu keskittyy ehkä liikaakin pelkkiin teknisiin ongelmiin, kun vikaa on myös itse sisällössä.

-guru- kirjoitti:

Totta tuokin. Digi-TV keskustelu keskittyy ehkä liikaakin pelkkiin teknisiin ongelmiin, kun vikaa on myös itse sisällössä.

Lähettävätkö kanavat (vielä) joskus kuvaa paremmalla bittivirralla tyyliin 8 MB Suomessa?

Jos on niin milloin mahdollisesti? Miksei sitä bittivirtaa voida nostaa? Luulisi, ettei ole vaikea toimenpide. Lupamaksuahan me maksamme ja veroja joten miksemme saa laatulähetyksiä?

Kysyjä_1 kirjoitti:

Lähettävätkö kanavat (vielä) joskus kuvaa paremmalla bittivirralla tyyliin 8 MB Suomessa?

Jos on niin milloin mahdollisesti? Miksei sitä bittivirtaa voida nostaa? Luulisi, ettei ole vaikea toimenpide. Lupamaksuahan me maksamme ja veroja joten miksemme saa laatulähetyksiä?

Lue lisää

Saa nähdä, josko edes HDTV-kanavilla (sitten joskus) päästäisiin noihin nopeuksiin. Tosin HDTV:lle tuo on taasen aivan liian vähän, luvassa pikselimössöä jne.

Nykyisellään bittivirtaa voisi nostaa vain joko vähentämällä kanavia tai perustamalla uusia kanavanippuja. En usko kummankaan toteutumiseen. Kansahan haluaa kanavia, mikä haloo siitäkin nousisi jos kanavia pudotettaisiin pois laadun parantamiseksi. Ja mitä taas lähettimiin tulee, E-muxin lähettimienkin asennus on vielä kesken...

Ja toisaalta jos HDTV on joskus tulossa, ei YLE voi lähettää nykyisessä digiverkossaan sen laatuista kuvaa kuin mihin Digi-TV parhaimmillaan pystyisi. Silloin aivan kaikki eivät nimittäin näkisi eroa HDTV:n ja normaalin välillä. Mutta kun lähetetään oikein huonoa kuvaa niin ihan kuka tahansa huomaa HDTV:n ja nykyisen eron.

Aivan sama juttu oli analogisessa TV:ssä loppuaikoina. Kuvassa oli hyvin usein erilaisia häiriöitä, eikä kuvaa saanut enää samanlaiseksi kuin aiemmin, vaikka olisi kuinka antennia säätänyt. Selkeästi tarkoitushakuista kuvanlaadun huonontamista, jotta ihmiset saataisiin ajettua digiin.

-guru- kirjoitti:

Satelliittilähetyksissä bittejä katoaa paljon vähemmän kuin maaverkossa, koska häiriötekijöitä on paljon vähemmän. Ei ole liikenteen aiheuttamia häiriöitä, monitie- etenemisen aiheuttamia katveita yms.

Sinä sotket nyt bitit ja signaalin vaimentumisen toisiinsa, nämä ovat kaksi täysin eri asioita. Signaalin vaimentumista tapahtuu niin satelliitti- kuin maanpäällisissäkin lähetyksissä ja vaimeneman määrää väliaine jossa signaali liikkuu, käytetty taajuus sekä matka. Siten signaali vaimenee sekä ilmassa että koaksiaalikaapelissa, matkan ja pituuden funktiona. Satelliittilähetyksissä signaali vaimenee eniten, mutta se tulee kuitenkin puhtaimmin perille ilman muuttuvia häiriötekijöitä kuten liikenteen aiheuttamat kipinähäiriöt, ympäristön aiheuttama monitie-eteneminen yms. Vakiona pysyvä, suurikin vaimentuma on helpompi kompensoida kuin esimerkiksi muuttuva monitie- eteneminen, kipinähäiriöt yms. Satelliittivastaanotossa on helppo saavuttaa täysin virheetön vastaanotto, mutta maaverkossa tämä on useimmiten pelkästään toiveajattelua.

Signaalin vaimeneminen on sinänsä luonnollista ja sen kanssa on elettävä. Siksi järjestelmät on suunniteltu ottaen tämä fakta huomioon. Siksi satelliitti-TV järjestelmissä käytetään juurikin lautasantennia, joka on hyvin kapeakeilainen ja huomattavasti tehokkaampi kuin maaverkossa käytettävät harava-antennit. Tämä kompensoi signaalin vaimentumaa ja tekee vastaanotosta yleensäkin mahdollista. Ja täytyy muistaa, että satelliitti itsessään toimii lähettimenä, joka releoi vastaanottamansa signaalin eteenpäin.

Digi-TV järjestelmänä (sekä satelliitti- että maaverkko) on taasen suunniteltu siten, että se sietää hyvin signaalin vaimentumista ilman että kuvaan aiheutuu siitä häiriöitä. Nykyaikaiset DSP-pohjaiset vektorimodulaatiot mahdollistavat signaalin välityksen huonollakin siirtotiellä ilman häiriöitä. Myös monitie- eteneminen voidaan tietyin rajoituksin kääntää hyödyksi. Sama asiahan mahdollistaa mm. ADSL:n, jonka tarjoamat siirtonopeudet tavallisessa puhelinkaapelissa olivat vielä jokin aika sitten täysi mahdottomuus. Jopa GSM-puhelin ja varsinkin uudet 3G yms. perustuvat näiden samojen keksintöjen päälle.

Modulaation lisäksi käytetään FEC (Forward Error Correction) tyyppistä virheenkorjausta, jossa lähetetään hyötybittien lisäksi ylimääräisiä virheenkorjausbittejä. Jos vastaanotetut bitit todetaan virheellisiksi, voidaan näiden ylimääräisten bittien avulla korjata virheitä tiettyyn rajaan asti. Tämä virheenkorjaustoiminta näkyy käyttäjälle ainoastaan vastaanottimen laatu-indikaattorin lukemana, mutta ei kuvanlaadussa.

SUMMA SUMMARUM: Digi-TV kuva ei huonone samalla tavalla kuin analoginen TV huononi signaalin vaimenemisen fuktiona. Käytännössä digi-TV joko toimii tai ei: jos signaalia on riittävästi, saadaan juuri samanlainen kuva kuin mitä lähetettiin. Kun signaalia on liian vähän, ylitetään virheenkorjausjärjestelmän kyvyt ja silloin koko järjestelmän toiminta romahtaa kertaheitolla: kuva alkaa pysähdellä, ääni alkaa pätkiä ja kuuluu "räkspoks efektiä". Näin tapahtuu siksi, että kaikki bitit eivät enää tule virheettöminä perille, eikä niitä voida enää korjata. Vain tällaisessa tapauksessa antennin parantaminen auttaa.

Sensijaan "pikselimössö" jota ilmenee nopeasti muuttuvissa ja liikkuvissa kohteissa (ja johon alkuperäinen kirjoittaja viittasi) johtuu yksinomaan liian pienestä bittivirrasta. Tällä ei ole mitään tekemistä signaalin vaimenemisen kanssa, vaan kyse on siitä että tarkan kuvan piirtämiseen tarvittavaa tietoa ei lähetetä tarpeeksi. Tätä ongelmaa ei voi korjata antennia parantamalla.

Kansanomaisemmin ilmaistuna: Kun pitäisi sanoa "piirrä vihreä avolavainen pakettiauto" niin sanotaankin vain "piirrä auto". Tähän ongelmaan ei auta, vaikka ohjeet huudettaisiin megafonilla, kun tietoa tarkan kuvan piirtämiseen ei vaan anneta tarpeeksi, niin ei niitä voida mistään tyhjästäkään saada, vaikka olisi millainen antenni.

TÄMÄ on Digi-TV järjestelmän keskeisin vika suomessa.

Ja jos nämä asiat tuntuvat edelleenkin mystisiltä niin eipä muuta kuin opiskelemaan. Ei tämä mitään salatiedettä ole. Tietoa löytyy esimerkiksi kirjastoista.

Lue lisää

Satelliittilähetyksissä käytetään suurempaa taajuuskaistaa kuin maanpäällisissä lähetyksissä, koska satelliiteilla lähetysteho on rajallinen.

Tehon puutetta voi kompensoida leveämmällä taajuuskaistalla. Suuremman taajuuskaistan vuoksi riittää pienempi signaalikohinasuhde, kuin saman kapasiteetin siirtämiseen tarvittava suhde kapeammalla kaistalla.

Myös virheenkoodauksen osuuden kasvattaminen pienentää tarvittavaa signaalikohinasuhdetta. Tällöin äänelle ja kuvalle jää vähemmän kaistaa, koska virheenkoodausbitit pitää myös siirtää. Jos halutaan säilyttää sama kapsiteetti äänelle ja kuvalle ja lisätä virheenkorjausbittejä, joudutaan kasvattamaan käytettyä taajuuskaistaa.

Suomessa digin näkyvyyttä voi parantaa lähetyspäässä:

1. nostamalla lähetystehoja -> taajuudet voi edetä liian kauas ja häiritä vastaanottoa muualla.

2. lisäämällä virheen koodauksen osuutta -> tv-kanaville jää vähemmän kaistaa -> kuvanlaatu laskee tai osasta kanavista on luovuttava tai siirrettävä toisiin kanavanippuihin.

3. käyttämällä "harvempaa" (QAM16, QPSK)) modulaatiota (symbolit kauempanatoisistaan, sietää kohinaa paremmin) -> kaista pienenee.

4. rakentamalla lisää alilähettimiä

Kapasiteettia voisi kasvattaa hieman pienentämällä suojavälin pituutta, mutta silloin heijastuksien sieto huononisi. Kapsiteettia voisi tietenkin kasvattaa pienentämällä virheenkorjausbittien osuutta, mutta silloin lähetystehoja jouduttaisiin nostamaan, jotta näkyvyysalue säilyisi samana. Taajuuskaistaa ei voida kasvattaa DVB-T:llä suuremmaksi kuin 8 Mhz.

Bitit eivät varsinaisesti katoa matkalla, vaan signaalissa olevan kohinan ja häiriöiden vuoksi vastaanotin ei tietyn rajan jälkeen pysty tulkitsemaan vastaanotettuja symboleita virheettömästi. Virheenkorjaus pystyy korjaamaan virheitä tiettyyn rajaan asti.

satunnainen arvaaja kirjoitti:

Satelliittilähetyksissä käytetään suurempaa taajuuskaistaa kuin maanpäällisissä lähetyksissä, koska satelliiteilla lähetysteho on rajallinen.

Tehon puutetta voi kompensoida leveämmällä taajuuskaistalla. Suuremman taajuuskaistan vuoksi riittää pienempi signaalikohinasuhde, kuin saman kapasiteetin siirtämiseen tarvittava suhde kapeammalla kaistalla.

Myös virheenkoodauksen osuuden kasvattaminen pienentää tarvittavaa signaalikohinasuhdetta. Tällöin äänelle ja kuvalle jää vähemmän kaistaa, koska virheenkoodausbitit pitää myös siirtää. Jos halutaan säilyttää sama kapsiteetti äänelle ja kuvalle ja lisätä virheenkorjausbittejä, joudutaan kasvattamaan käytettyä taajuuskaistaa.

Suomessa digin näkyvyyttä voi parantaa lähetyspäässä:

1. nostamalla lähetystehoja -> taajuudet voi edetä liian kauas ja häiritä vastaanottoa muualla.

2. lisäämällä virheen koodauksen osuutta -> tv-kanaville jää vähemmän kaistaa -> kuvanlaatu laskee tai osasta kanavista on luovuttava tai siirrettävä toisiin kanavanippuihin.

3. käyttämällä "harvempaa" (QAM16, QPSK)) modulaatiota (symbolit kauempanatoisistaan, sietää kohinaa paremmin) -> kaista pienenee.

4. rakentamalla lisää alilähettimiä

Kapasiteettia voisi kasvattaa hieman pienentämällä suojavälin pituutta, mutta silloin heijastuksien sieto huononisi. Kapsiteettia voisi tietenkin kasvattaa pienentämällä virheenkorjausbittien osuutta, mutta silloin lähetystehoja jouduttaisiin nostamaan, jotta näkyvyysalue säilyisi samana. Taajuuskaistaa ei voida kasvattaa DVB-T:llä suuremmaksi kuin 8 Mhz.

Bitit eivät varsinaisesti katoa matkalla, vaan signaalissa olevan kohinan ja häiriöiden vuoksi vastaanotin ei tietyn rajan jälkeen pysty tulkitsemaan vastaanotettuja symboleita virheettömästi. Virheenkorjaus pystyy korjaamaan virheitä tiettyyn rajaan asti.

Lue lisää

No mites sitten siellä kaapelissa on kaikkien kaapelistien mielstä digi C boksilla niin helvetin hyvä kuva, kun ei ole edes virheenkorjausta?

Vastaus: Ei juuri mitenkään. Vaihtakaa siis C->S, jos T ei kelpaa.