Miks savolaeset puhhuu niin

Olisi hauskaa nähdä savon kieli koulutuksessa.
Onnistuisiko sillä esittää asioita selvästi.
Pitäisi enisttäännii tehdä savon murteista puhdas kirjasavo.
Esimerkiksi pitäisi tietää onko tijälä vaen teällä oeikijampi.
Kirjotettanko televisijjo kahela van yhellä jeiilä.
Ja minkkeei'taatta ne Suomessa kirjottaa sen viärin,
iliman jiitä, vuaekka se selevwäänj koulluu.

Savon kieli on vaikeaa luettavaa syntyperäisellekin.
Eli pitäisikö se kirjoittaa ja lausua eri tavoin kuten ranska?
Suomalainen kirjaimisto ei riitä kaikkiin kielikuviin.
Venäläisistä aakkosissa olisi apua.
Tällaisen oppimattoman Helsingin pakolaisen olisi mukava
päästä oppimaan kunnolla esitettyä vierasta kieltä.
Olisi edes teoriassa tieto oikeasta puhumisesta.
Anteeksi puolikielisyyteni. Olen vasta 25 vuotta opetellut.

Muinainen kieli on ollut hampaattomampaa,
koska kaskinauriin sokeri on syönyt vanhat
auktoriteetit ja kielen esimerkit hampaattomiksi.
He ovat opettaneet lastenlapsille pirtissä äidinkielen.
Äidin on ollut oltava kustannuspaikalla navetassa.
Ja isän metälä töessää.
Van meejjjän mummo se osovwaa huacdella hyuäcdi.
V pitää lausua hampaatonna, tiukkana U:na.
Siitä se Nokijjalantija on kasvanut.

Savo!

...että meellä ou hyvä supliikki, iso mulukku ja myö vua ollaan muutennii viksuja elikkä tolohoja. Mittee siekää mekkaloehet.

Epäilen tosissani, että savonkielen omalaatuinen nuotti on saamelainen substraatti. Juttu hämäläis-karjalaisesta sekaheimosta on topeliaaninen myytti, tai on siinä sen verran tosipohjaa, että molempia muutti Savoon 1400-1500-luvuilla, mutta väestön ytimen muodosti saamelainen kantaväestö, joka vaihtoi sanaston ja kieliopin suurinpiirtein suomeksi samalla kun otti pääelinkeinokseen maanviljelyn. Minun korvani mukaan savossa on hyvin samanlainen nuotti kuin pohjoissaamessa sekä vanhojen lappalaisten suomenkielessä. Lapissa on tapahtunut sama ilmiö kuin Savossa. Elinkeinon vaihtuessa on myös kieli vaihtunut, mutta jotain vanhasta kielestä on jäänyt.