Väänsin kuningas rautalankaa.
Ollessamme Maapallon pinnalla. Meidän on paljon vaikeampaa ja hitaampaa nostella raskaita ammuksia kuin kevyitä ammuksi.
Ajatellaan tykit joihin nostellaan ammuksia. Kevyitä nostelee nopeammin ja niimpä niitä saa lähtemään nopeammin. Nyt Maapallosta pois päin saadaan ammuttua tiheämmin näitä keveitä ammuksia.
Kun taas raskaita ammuksia saadaan ammuttua hitaammin.
Kun ajatellaan ajatustani ja sitä miten ammuttavat ammukset alkavat räjähtämään energiaansa liikerataan nähden taakse päin, niin raskaiden ammusten liike kiihtyy hitaammin, samalla kun ammukset räjähtävät energiaansa liikerataan nähden taaksepäin.
Sen lisäksi ne omaavat vähemmän ulkopintaa, jolloin ne laajenevat hitaammin.
Siis hitaammin kuin vanhoista kohteista avautuvat ammukset. Vanhat kohteet kun ovat ehtineet liikkua vähän tiheässä tilassa suhteellisesti ottaen todella paljon kauemman aikaa kuin uudet kohteet.
ja sitten kuningas rauatalankaan.
Meillä on jutun isoin jutska josta lähtee liikkeelle pienempiä jutskia.
"Pienten" jutskien pinnalla on tyyppejä jotka heittelevät isoja kiviä pois päin kappaleesta jossa heittelijät seisovat. He heittelevät raskaita kiviä ja näin heittely on hidasta.
Jutun isointa jutskaa kohti tulee pienempiä jutskia, joiden pinnalla on myös kivien heitteliöitä. He heittelevät paljon kevyempiä kiviä ja näin he pystyvät heittelemään kymmeniä kiviä samaan aikaan kuin toiset tyypit saavat heitettyä yhden raskaan kiven. raskaiden kivien vauhti kiihtyy hitaammin.
Nyt nämä kappaleet joista heitellään paljon kevyitä kiviä, ohittavat jutun isoimman jutskan läheltä ja ne menevät raskaan kiven heittäjien kappaleiden välisellä alueella niin etteivät raskaat kivet osu niihin ollenkaan. Niitähän tulee harvakseltaan ja vaikka raskaat kivet omaavat paljon energiaa, ovat ne pakkautuneet pieneen tilaan.
Nyt jutun isointa jutskaa kohti tulee joka suunnasta kappaleita joista heitellään paljon kevyitä kiviä ja näin niitä on paljon tiheämmin joka alueella ja ne kaikki liikkuvat kohti jutun isointa jutskaa ja näin osa niistä osuu niihin kappaleisiin jotka ovat menossa jutun isoimman jutskan ohi.
Arvaa mitä jutun isoin jutska kuvaa?
Savorinen
:);):)
Ollessamme Maapallon pinnalla. Meidän on paljon vaikeampaa ja hitaampaa nostella raskaita ammuksia kuin kevyitä ammuksi.
Ajatellaan tykit joihin nostellaan ammuksia. Kevyitä nostelee nopeammin ja niimpä niitä saa lähtemään nopeammin. Nyt Maapallosta pois päin saadaan ammuttua tiheämmin näitä keveitä ammuksia.
Kun taas raskaita ammuksia saadaan ammuttua hitaammin.
Kun ajatellaan ajatustani ja sitä miten ammuttavat ammukset alkavat räjähtämään energiaansa liikerataan nähden taakse päin, niin raskaiden ammusten liike kiihtyy hitaammin, samalla kun ammukset räjähtävät energiaansa liikerataan nähden taaksepäin.
Sen lisäksi ne omaavat vähemmän ulkopintaa, jolloin ne laajenevat hitaammin.
Siis hitaammin kuin vanhoista kohteista avautuvat ammukset. Vanhat kohteet kun ovat ehtineet liikkua vähän tiheässä tilassa suhteellisesti ottaen todella paljon kauemman aikaa kuin uudet kohteet.
ja sitten kuningas rauatalankaan.
Meillä on jutun isoin jutska josta lähtee liikkeelle pienempiä jutskia.
"Pienten" jutskien pinnalla on tyyppejä jotka heittelevät isoja kiviä pois päin kappaleesta jossa heittelijät seisovat. He heittelevät raskaita kiviä ja näin heittely on hidasta.
Jutun isointa jutskaa kohti tulee pienempiä jutskia, joiden pinnalla on myös kivien heitteliöitä. He heittelevät paljon kevyempiä kiviä ja näin he pystyvät heittelemään kymmeniä kiviä samaan aikaan kuin toiset tyypit saavat heitettyä yhden raskaan kiven. raskaiden kivien vauhti kiihtyy hitaammin.
Nyt nämä kappaleet joista heitellään paljon kevyitä kiviä, ohittavat jutun isoimman jutskan läheltä ja ne menevät raskaan kiven heittäjien kappaleiden välisellä alueella niin etteivät raskaat kivet osu niihin ollenkaan. Niitähän tulee harvakseltaan ja vaikka raskaat kivet omaavat paljon energiaa, ovat ne pakkautuneet pieneen tilaan.
Nyt jutun isointa jutskaa kohti tulee joka suunnasta kappaleita joista heitellään paljon kevyitä kiviä ja näin niitä on paljon tiheämmin joka alueella ja ne kaikki liikkuvat kohti jutun isointa jutskaa ja näin osa niistä osuu niihin kappaleisiin jotka ovat menossa jutun isoimman jutskan ohi.
Arvaa mitä jutun isoin jutska kuvaa?
Savorinen
:);):)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jo luulisi tyhmimmänkin silmien avautuvan näkemään tämän ison jutskan. Kiitos selkeästä esityksestä.
Kori samppanjaa Kuopioon heti !
Tavallaan tama on hauskaa.
T'ss' ei ole nakojaan ' ja ; kirjaimia.
Kiitos rajahtaa taalta kuitenkin ilman a pisteita iloisesti sinne pain.
saapa nahda pitaako rautalankaa vaantaa 60 vuotta, ennen kuin loytyy uusi Galileo galilei todistamaan tama mullistava ajatus.
Vai pittaako uuden kopernikuksen ottaa galilein roolikin.
:);):)
Kun sanovat raskailla tykinammuksilla olevan suurempi tulivoima kuin kevyemmillä. Eihän se voi pitää paikkansa. Kuten sanoit kerkiää kevyemmillä ammuksilla ampua paljon nopeammin, siis enemmän ammuksia aikayksikköä kohti kuin raskaalla tykillä. Kun raskaan tykin ammus osuu yhteen paikkaa osuu silloin samassa ajassa ammutut kevyen tykin ammukset paljon laajemmalle alueelle aiheuttaen enemmän tuhovaikutusta kuin raskaan tykin ammuksen tekemä yksi kuoppa.
Samoin on atomipommin kanssa. Jos yksi megatonnin pommi tuhoaa yhden kaupungin voidaan kyllä esim. miljoonalla tonnin pommilla tuhota monta kaupunkia.
HULLU! Eihän tuossa ole järjen hitustakaan! Hakeudu hoitoon hyvä mies.
Ei ollut, vaikka moni niin aikoinaan väitti.
:);):)
Täytyy tosin muistaa että Auringosta avautuu raskaampia fotoneja ja niistä avautuu raskaampia energiakimppuja kuin vanhoista fotoneista
ja samalla Auringosta avautuvien fotonien pinnalla on vastaavasti energisempiä "kivien" heittelijöitä
eli ne kylläkin jaksavat heittää niitä raskaampia ammuksia vastaavasti tehokkaammin.
Mutta nyt pitääkin muistaa mitä Einstein meille kertoi ajan suhteellisuudesta.
Oliko se niin että mitä massiivisempi taivaan kappale, sitä hitaammin aika etenee?
No, siinä tapauksessa Auringosta avautuvien fotonien pinnalla oleva kello etenee hitaammin kuin vanhojen fotonien pinnalla oleva kello.
Että silleen.
Ähäkutti tuas kerran.
Savorinen
:);):)
Jutussa jäi toteamatta että Auringosta avautuvilla fotoneilla on energisempiä "kivien heittelijöitä".
Ne toki jaksavat vastaavasti heittää raskaampia ammuksia kuin vanhojen fotonien pinnalla olevat "heittäjät".
Oleellinen juju jutussa on siinä että aika on suhteellista. Auringosta avautuvien fotonien pinnalla oleva kello etenee hitaammin, jolloin kivien heittelijät kokisivat heittävänsä kiviä yhtä nopeasti. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Vanhoista fotoneista avautuu nopeammin energia-aaltoja koska niiden aika etenee nopeammin.
Näin yleisesti punasiirtyneiden fotonien pinnalla olevien havaitsijoiden mielestä saman fotoni-aallon fotonit ovat heidän mielestään yhtä kaukana suhteellisesti kuin juuri tähdestä avautuneiden fotonien pinnalla olevien havaitsijoiden mielestä heidän fotoni-aallon fotonit heidän mielestään ovat.
Miten tämä tuleekaan muuttamaan maailmankuvaamme?
Miten vanha Maapallo oikeasti on?
Kun ottaa huomioon tämän että aika on suhteellista?
Kuinka monta kertaa Maapallo on oikeasti kiertänyt Auringon, samalla kun on työntynyt pois päin Auringosta.
Savorinen
:);):)
Eikös se nyt mennyt kuitenkin Einsteinin mukaan niin,että ajan kuluminen riippuu kappaleen nopeudesta, eikä massasta?
Jukkispojan teoria on edelleen ajankohtainen!
Jännää, hyvin jännää... Kun isäsavorinen ampui tykistään siittiöitä, niin raskaimmat jäivät jälkeen ja vain köykägeenisin pääsi perille. Eikö raskaammalla ollut sitten enemmän työntövoimaa? Menee monimutkaiseksi, hyvin jännää ...
Härreguud jos tuo on voittaja niin mitähän se loppu sakki olisi ollut..?