Evoluutioteoria tukeutuu pitkiin aikajaksoihin, jotta lajien kehitys olisi edes teorian tasolla mahdollista.
Mitä enemmän on aikaa käytettäväissä, se on luonnollisesti myös todennäköisyyksiä kasvattava tekijä. Eli evoluutioteorian tukeutuminen aikaan liittyy todennäköisyyslaskentaan. Toinen todennäköisyyttä kasvattava tekijä on määrä.
Kysymys evolutionisteille:
Miksi lajien kehitystä perusteltaessa tukeudutaan vain pitkiin aikajaksoihin, mutta unohdetaan tyystin todennäköisyyttä kasvattavana tekijänä lajiston valtaisa määrä?
En tiedä, mikä on nykyisin tunnetun lajirikkauden määrä, mutta puhutaan useista miljoonista ja olen kuulut arvion jopa sadoista miljoonista.
Mitä enemmän on aikaa käytettäväissä, se on luonnollisesti myös todennäköisyyksiä kasvattava tekijä. Eli evoluutioteorian tukeutuminen aikaan liittyy todennäköisyyslaskentaan. Toinen todennäköisyyttä kasvattava tekijä on määrä.
Kysymys evolutionisteille:
Miksi lajien kehitystä perusteltaessa tukeudutaan vain pitkiin aikajaksoihin, mutta unohdetaan tyystin todennäköisyyttä kasvattavana tekijänä lajiston valtaisa määrä?
En tiedä, mikä on nykyisin tunnetun lajirikkauden määrä, mutta puhutaan useista miljoonista ja olen kuulut arvion jopa sadoista miljoonista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eihän lajeja nyt niin hirmuisesti voi olla, kun kaikki keran mahtuivat Ukko-Nooan arkkiinkin. Dinosauruksen koiras- ja naaraspuolisia munia myöten.
Ja täältä löytyy tarkennusta kysymykseesi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Wikipedian evoluutiota käsittelevästä tekstistä ei löytynyt vastausta kysymykseeni. Sielläkin korostettiin pitkiä aikajaksjoja hyödyllisten mutaatioiden mahdolistavana tekijänä. Määrästä ei puhuttu mitään.
Kysymykseni kuului: miksi määrä ei merkitse mitään?
Mistä epäilet, että hyödyllisten mutaatioiden todennäköisyys ei riippuisi populaation koosta?
Onko joku niin väittänyt?
Minä puhuin nyt lajiston monimijoonaisesta määrästä. En puhunut populaation koosta. Et selvästikään ymmärrä tai halua ymmärtää esittämääni kysymystä.
"Kysymykseni kuului: miksi määrä ei merkitse mitään?"
Formaali selitys löytyy esim. täältä:
http://www.nyu.edu/projects/fitch/courses/evolution/html/genetic_drift.html
kts. osa III.
"useista miljoonista ja olen kuulut arvion jopa sadoista miljoonista."
Maapallon kaikkien lajien määrä jää todennäköisesti alle 100 miljoonaan. http://hypertextbook.com/facts/2003/FelixNisimov.shtml
"tekijänä lajiston valtaisa määrä? "
Unohdetaan? Mitä kummaa tarkoitat? Kauan kauan sitten ei ollut näin rikasta lajistoa.
-"Miksi lajien kehitystä perusteltaessa tukeudutaan vain pitkiin aikajaksoihin, mutta unohdetaan tyystin todennäköisyyttä kasvattavana tekijänä lajiston valtaisa määrä?"
Onko sinulla esittää mitään todisteita siitä, että lajimäärien ja lajin yksilöiden lukumäärän huomioiminen evoluutiokehityksessä olisi jotenkin "unohdettu"?
Eläinlajeja on n. 1 250 000, jos bakteereja ei lasketa, niitä yksistään on miljoonia lajeja.
Jotkut lajit ovat syntyneet voittamaan, ollen alusta lähtien ravintopyramidin huipulla, esimerkkinä krokotiilit, jotka ovat kymmenien miljoonien vuosien aikana muuttuneet hyvin vähän, koska ei ole ollut tarvetta. Ihminen on eräs nuorista eläinlajeista, sukunsa viimeinen ihmisapina, joka on kamppaillut selviytymisestä nykymuodossaan ehkä vain n. 200 000 vuotta. Kymmenessä miljoonassa vuodessa muutokset ovat olleet dramaattisia, vaikka ihmisapinoiden lajimäärä että populaatio on viime aikoja lukuunottamatta aina ollut hyvin pieni.
Muutospaineet laukaisevat muutoksen, ei siihen välttämättä niin suurta yksilö- tai lajimäärää tarvita. Eristyminen ja populaation sirpaloituminen lisäävät lajimäärää, tuonhan jo Darwinkin osoitti.
Tässä on esimerkkejä yhdeltä evoluutio-luennoltani tunnetuista lajimääristä eri eliöryhmistä ja arvioiduista lajimääristä. Ensimmäinen luku on siis tunnetut lajit ja toinen on arvioidut. Että keskustelu olisi edes jotenkin realistisella pohjalla.
Kuvattu Arvioitu lajimäärä
Virukset 5 000 500 000
Bakteerit 4 000 400 000 – 3 milj.
Sienet 70 000 1–1.5 milj.
Alkueläimet 40 000 100 000 – 200 000
Levät 40 000 200 000 – 10 milj.
Koppisiemeniset 250 000 300 000 – 500 000
Selkärankaiset 45 000 50 000
Sukkulamadot 15 000 500 000 – 1 milj.
Nilviäiset 70 000 200 000
Äyriäiset 40 000 150 000
Hämähäkkieläimet75 000 750 000 – 1 milj.
Hyönteiset 950 000 8 – 100 milj.
"Miksi lajien kehitystä perusteltaessa tukeudutaan vain pitkiin aikajaksoihin, mutta unohdetaan tyystin todennäköisyyttä kasvattavana tekijänä lajiston valtaisa määrä?"
Kuka sen on nyt unohtanut? Tottakai uusien lajien erkaantuminen on todennäköisempää jos eri lajeja on jo paljon. Siihen todennäköisyyteen vaan vaikuttaa myös paljon suuremmat tekijät, kuten elinalueen muuttuminen ilmastollisen tai geologisen muutoksen takia.
"Kuka sen on nyt unohtanut? Tottakai uusien lajien erkaantuminen on todennäköisempää jos eri lajeja on jo paljon. Siihen todennäköisyyteen vaan vaikuttaa myös paljon suuremmat tekijät, kuten elinalueen muuttuminen ilmastollisen tai geologisen muutoksen takia."
Eli väitätkö, että nykyinen ilmasto ja geologiet muutokset olsiviat syynä sille, etteivät mutaatiot kehitä enää millekään eläimelle uusia rakenteita? Eikö tällainen jo mene yhdeksi ja samaksi selittelyksi selitysten perään? Elämääkään ei synny enää merestä, koska olosuhteet eivät ole enää abiogeneesille suotuisat. :)
Vastaavasti evoluutioteorian lajien kehitystä ei tapahdu kehityspuussa ylöspäin, koska olosuhteet eivät sitä salli. Niinpä kehityspuukin on nykyisessä evoluutioteoriassa puun sijasta pensas. :)
Uusien "alalajien" syntyminen saman päälajin sisällä on luonnollinen ympäristöolosuhteiden ja perimän muuntelupotentiaalin aiheuttama prosessi, mutta se ei kehitä lajia kehityspuussa ylöspäin. Tämä tarkoittaisi uusien tarkoituksellisten elimien kehittymistä, kuten esimerkiksi raajojen tilalle kasvaisi uimakelpoiset räpylät.
tuntuu olevan sinulla vähän hakusessa:
"Uusien "alalajien" syntyminen saman päälajin sisällä on luonnollinen ympäristöolosuhteiden ja perimän muuntelupotentiaalin aiheuttama prosessi, mutta se ei kehitä lajia kehityspuussa ylöspäin. Tämä tarkoittaisi uusien tarkoituksellisten elimien kehittymistä, kuten esimerkiksi raajojen tilalle kasvaisi uimakelpoiset räpylät."
Voisitko selventää, mitä tarkoitat "alalajilla" ja päälajilla? Ilmeisesti et ainakan samaa, mitä me biologit näillä käsitteillä tarkoitamme. Tämän sekaannuksen vuoksi koko keskustelu on aivan pihalla asian ytimestä.
"mutta se ei kehitä lajia kehityspuussa ylöspäin."
Tämä lause sisältää kaksi virhettä, jos puhutaan nykyaikaisesta evoluutioteoriasta. Kunhan olet selvittänyt itsellesi, mitkä nämä kaksi virhettä ovat, voimme jatkaa.
"Tämä tarkoittaisi uusien tarkoituksellisten elimien kehittymistä, kuten esimerkiksi raajojen tilalle kasvaisi uimakelpoiset räpylät."
Räpylöitäkin on syntynyt mutaatioiden seurauksena vaikka kuinka monta kertaa. Tässä esimerkkinä räpyläjalkainen kana: http://farm1.static.flickr.com/159/375749571_129af8a09d_o.jpg
Aiemmin kerroin sinulle Newfoundland-koirarodun räpyläjaloista pyytäessäsi todisteita uusien rakenteiden kehittymisestä, mutta et kommentoinut lainkaan. Sama juttu nyloninhajotusominaisuuden saaneen bakteerin kanssa.
Miten on, estääkö alitajuntasi vastaanottamasta näitä todisteita vai oletko älyllisesti epärehellinen?
Kysytkö näin typeriä koska et ymmärrä mitään evoluutiosta vai siksi että ymmärrät ja haluat nimen omaan tehdä kysymyksiä, joihin lähtökohtaisesti kenelläkään ei voi olla vastausta?
Pari helppoa vihjettä monivalintakysymysten muodossa:
1. Onko evoluutiolla suunta tai päämäärä kehittää jatkuvasti uusia rakneteita?
a) Ei taida
b) Ei todellakaan
c) Mutta kun ihmisellä ei ollut iloa eläimistä, niin Jumala loi hänelle seuraksi naisen
2. Jos ja kun evoluutio ei varsinaisesti pyri uusiin rakenteisiin, vaan etenee sattumanvaraisten mutaatioiden ja valintaedun siivittämänä, niin voimmeko tietää onko joku rakenne edelleenkehittymässä vai surkastumassa vai vain säilymässä?
a) Emme taida
b) Emme tietenkään
c) Mutta Nooa näki dinosauruksen munista mikä oli koiras ja mikä naaras
3. Siis voimmeko mitenkään tietää että väitteesi "nyt millekkään eläimelle ei ole kehittymässä uutta rakennetta" on tosi tai epätosi?
a) Emme
b) Miten ihmeessä muka voisimme
c) Mutta viimeisenä päivänä hevoset kahlaavat kuolaimia myöten syntisten veressä!
4. Onko kuitenkin esimerkiksi kanan räpyläjalka mahdollinen uusi rakenne joka saattaa yleistyä tulevaisuudessa jollakin lintulajilla, jolle tulee sama mutaatio?
a) No ilmiselvästi
b) Toki - siinähän syntyi se kaivattu räpylä
c) Mutta hepokatilla on neljä jalkaa eikä yhtään räpylää (3. Mooseksen kirja)
5. Onko räpyläjalan yleistyminen kanalla tai millä tahansa linnulla jolle vastaava mutaatio tulee, väistämätöntä?
a) Ei ole
b) Ei, koska sehän riippuu ihan siitä onko sillä tuolle linnulle hyötyä enemmän kuin haittaa
c) Mutta huorintekijät tulee kivittää - poista paha keskuudestasi!
6. Onko siis ainoa mahdollisuus tutkia uusien rakenteiden syntyä katsoa menneisyyteen?
a) Kyllä
b) On
c) Mutta Nooa juotti alkukissapedon pennuille vuohenmaitoa eikä pedot tarvinneet lihaa evääksi