Minä kyllä muistan naivina lapsena keskustelleeni äitini kanssa siitä, kun hän käytti eläimestä sanaa "hän" ja ihmisestä sanaa "se".
Antanette anteeksi, äidinkielenopettaja oli sekoittanut pääni. Nyt näin vanhempana ymmärrän, että mahdollisesti äidinkielenopettajani oli väärässä :-)
Todennäköisesti äitini edusti sittenkin enemmän suomen kielen monisatavuotista käyttöperinnettä kuin joku muualta muuttanut koulujakäynyt nuori likka :-)
Antanette anteeksi, äidinkielenopettaja oli sekoittanut pääni. Nyt näin vanhempana ymmärrän, että mahdollisesti äidinkielenopettajani oli väärässä :-)
Todennäköisesti äitini edusti sittenkin enemmän suomen kielen monisatavuotista käyttöperinnettä kuin joku muualta muuttanut koulujakäynyt nuori likka :-)
Vastaukset 6
Vanhimmat
naivia lapsia?
ymmärtänyt oikein, että tamperelaisvaimon suussa sana "aviomies" ilmaistaan sanalla "toi"?
Toi jalankulkija voi olla Toijalankulkija – jos jaksaa painaltaa maratonin verran! Rieväkylästä on Toijalaan matkaa tuommoiset 41-42 km.
Itse olen ollut panevani merkille, että nykynuoret käyttävät sanaa ”porukat” sanan ”vanhempani” asemesta. ”Kävin viime kesänä porukoiden kaa Hesassa”.
"porukat" käännöslainaa amerikkalaisten vastaavalla tavalla käyttämästä sanasta "folks"?
Esimerkkilause (-virke):
”Minähän se vasta vihdoin – vastoin tahtoani vihdoin ja vastoin jäseniäni vihdoinkin.”
Jospa keskittyisimme vain tuohon sanaan ”se”: mikä lauseenjäsen?
tiedämme mitä "se" on...