Huomasinpa että maamme myydyimpien kirjojen joukossa oleilee tätä nykyä tieto-opus nimeltään "Metsästä sieniä".
Teokseen tutustumattomana kysynkin nyt enemmän itiöemiä ehättäneiltä, käyttääkö verkkoa vai rysää, kenties loukkua? Entä mikä on sopiva huurumadonlakkiannostus ennen fungijahtia?
Teokseen tutustumattomana kysynkin nyt enemmän itiöemiä ehättäneiltä, käyttääkö verkkoa vai rysää, kenties loukkua? Entä mikä on sopiva huurumadonlakkiannostus ennen fungijahtia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lehmäntattia saa metsästää haulikolla, kunhan ei käytä lyijyhauleja.
Korvasieni on näin syksyisin rauhoitettu.
Olikos seuraava peräisin Jukka Virtasen kynästä vai?
»PARTASIENIVALSSI
Tänään en voi luokses tulla,
liikkeellä on sitä nyt.
Eilen se oli jo mulla,
aikansa lie itänyt.
Alkuun oli aivan pientä
allergista kutinaa.
Nyt jo kunnon partasientä
luoksesi en tulla saa.
Juottavat jo jotain lientä,
kai siitä helpottaa.»
Porilaissyntyinen helsinkiläispappi Jaakko Heinimäki (s. 1965) ei käsittääkseni kuulu kaikkein kireäpipoisimpiin liperikauloihin. Tuo humaaninoloinen mies tunnetaan lähinnä kolumnistina, kirjailijana ja keskustelijana.
Pappismiehen kirjallisesta tuotannosta saattaisivat tuon ”Metsästä sieniä” -kirjan vierelle hyllyysi sopia ehkä teokset
Harrasta viiniä (2001) ja
Harrasta ruokaa (2003).
Jäämme jännityksellä odottamaan, mikä kustantamo julkaisee ensimmäisenä ja kenen kirjoittaman teoksen nimeltä
Metsästä pontikkaa.
Nykyisin valmisruokakokkinakin tunnettu Jyrki Sukula voisi kirjoittaa teoksen Valmista ruokaa.
Kaksimielisyydet puhuttelevat minua. Olen varmaan yhtä puuta päästä jalkoihin.
Löytyisikö keneltäkään HYVIÄ kolmimielisyyksiä? Tässä olisi tarjolle yksi fiktiivinen slogan (rautakaupan tms. mainoslause) sieltä huonommasta päästä:
”Perusta suomalaiseen rakentamiseen”
Sanaleikithän eivät selittämällä parane, mutta noin kökkö juttu vaatinee sentään selityksentapaisen:
- Perusta, jolle suomalaiset voivat rakentaa.
- Tässä ainekset, ole hyvä ja perusta näille!
- Etelä-Amerikkakin ilmoittautuu mukaan kilpailuun maailman rakennustarvikemarkkinoista.
Limasta voitaisiin ehkä saadakin päteviä rakennuskemikaaleja – liimoja, saumausmassoja, eristevaahtoja ynnäpä muuta!
Inkojen rakennuskultturi onkin sitten vanhempaa Perua.
>Inkojen rakennuskultturi onkin sitten vanhempaa Perua.
Minä en Perusta perusta, enkä tiedä kolmimielisyyksiäkään, mutta tämä seuraava yleisönosasto-slougani on mieleeni:
Lisää pyöräilypolkuja polkupyöräilijöille!
toivoo nimimerkki "Pyörällä päästään"
Minun puheistani ei kannata perustaa, mutta tämä tällainen 'perustamisen' merkitys esiintyy kai vain kielteisissä yhteyksissä.
Eli, lähes nelimielisyys:
"En perusta suomalaisesta rakentamisesta"
Joku muu saa mietiskellä todellisemman nelimielisyysjaottelun.
On siitä jo aika kauan aikaa, kun sain kenkää. En minä siitä paljoa perustanut, vaan perustin yrityksen itselleni työpaikaksi. Näinkin, että kuluuhan tuo nuoruus näinkin.
Eilen käänsin yhden paikkatietoon liittyvän jutun, vaikka en paikkatiedosta paljoa tiedäkään. Tänään – uskokaa tai älkää – käännän paikkausaineisiin sun muihin pakkeleihin liittyviä juttuja!
Toiset ne ovat kenkiä saadessaan ihan hyvillään. Heillä on kenkien paikkaaminen työnä eli he tekevät työpaikassaan paikkatyötä.
Paikkaaja se onkin mies paikallaan. Jos paikkaaja jättää paikkansa ja paikkansa, niin hänen paikalleen kai täytyy nimetä toinen paikkaaja paikkaamaan paikkaajan poissaoloa ja samalla niitä paikattavia kenkiä, joita varten paikkaaja, paikkaajan paikan paikkaaja, paikat ja koko paikka ovat olemassa.
• Hyvän maun rajoilla
• Hellan haltuun
• Likivihreät
• Skandimania. Antti ja Visa villeinä Pohjolaan
Otavan kustantamia opuksia, luulisin. Tekijöinä turkulaiset Antti Vahtera ja Visa Nurmi. Vahtera tunnetaan ravintoloihtijana ja TV-kokkina, Nurmi puolestaan mainostoimistopomona, julkigastronauttina ja kulinaarikolumnistina.
Muuan vuosi sitten mainostettiin kovasti tietosanakirjaa nimeltään Tietojätti. Miten sellaiset teokset pystynevät pitämään paikkansa nykyisenä kiihkeästi muuttuvan tiedon aikakautena - ettei vaan tieto jättäisi.
... jos kello jätättää.
http://www.fyysikkokilta.fi/kilta/fiisut/voi.vitja.html
Tehdä - teettää - teetättää - teetätyttää...
Jättää - jätättää - jätätyttää - jätätätyttää...
Mättää - mätättää - mätätyttää - mätätätyttää...
Taidanpa tehdä nyt sekä mättämättäjättämis- että mätätätyttämättäjättämispäätöksen samalla kertaa! Lopetan mättämisellä mässäilyn ja lähden tästä heilaa junalle vastaan – jos vaikka ei olisikaan jättänyt ja saapuisi!
Rouvasheila kävi viikonloppuna metsässä metsällä ja toi samalla niitä sieniä. Jos nyt vaikka jauhelihakaupan kautta ajettaisiin kotia ja täytettyjä ohukaisia laadittaisiin meille paksukaisille iltapalasteluksi...
Muuan hailuotolaissyntyinen kouluneuvos oli aikanaan aika hai tekemään yleistajuisia yleistiedon kokoomateoksia. Pikku jättiläisiksikö niitä kirjoja kutsuttiin?
Kukahan kumma tekisi meille tiiviin latvian kielen alkeis- ja sanakirjan yksiin kansiin? Pikku lättiläisen? Ent. suurlähettiläinen Anna Zigure ainakin osaa suomea loistavasti – hänen lätin osaamisestaan minä olen väärä henkilö antamaan lausuntoa!
Olikohan se Otto v. Bismarck, joka diplomaattisesti valotti saksan kielen senden- ja schicken-verbien eroa eräälle diplomaatinrouvalle virkkeellä ”Ihr Mann ist zwar ein Gesandter, aber kein geschickter.”
Pikku lättiläiselle kustantaja? Ison karjun tähdistöönkö se Otava kuului?
Perjantai-iltana olen ottava saunan jälkeen pienen Karhun, myöhemmin ehkä baarissa ison, saatanpa hyvälle seuralaiselle sellaisen kustantaakin.
Jos kuuluisin NHL:n tähdistöön, pelaisin ehkä kotiotteluni Kanatassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kanata,_Ontario
>saatanpa hyvälle seuralaiselle
>sellaisen kustantaakin.
>Kanata,_Ontario
Ontarious voimassa? Kanataako tulla?
>Huomasinpa että maamme myydyimpien kirjojen joukossa...
Niin. Mutta mikäpä mahtaa olaa Suomen vähiten luettu kirja?
hakusanalla (kirjailijan nimellä) Arvi Höyssä?