Pysähtyneitä kehityskulkuja

Prosessorien kellotaajuus on tosiaan tullut ainakin jossain määriin lakipisteeseen. Eräs suuri prosessorivalmistaja on myöntänyt julkisesti, että kellotaajuutta ei voi nostaa ja tehoa halutaan lisää rinnakkaisuudella. Tämä tapahtui eräässä konferenssissa useampi vuosi sitten.

Sinällään mielenkiintoinen käänne, että insinööritieteet väistyvät ja jatkossa tehoja tultaneen pumppaamaan pihalle enemmän teorioita ja menetelmiä parantamalla.

Noi kellot on aika'ajoin pysähtyneet ja sitten taas joku on tempassu kirin. Saapas näkee, mitä kenkä taas tekee... joku kohta taas keksii jonkin jujun ja taajuudet nousee...

-Lentokoneiden nopeus n. 1000km/h, käytännössä jo 1960-luvulta asti.(concorde oli kuriositeetti)

** Alailmakehässä ei ole järkeä lentää yliääninopeudella. Taloudellisesti kannattava 50-150km korkeudessa toimiva tekniikka antaa vielä odottaa itseään: se on todella vaikeaa. Kyse on kannattavuudesta. Sotilastekniikka on erikseen, sen ei tarvitsekaan olla kannatavaa.

-TV:iden / monitorien värimäärä n. 16 miljoonaa väriä 24 bitillä (32 bitillä saatava 256 läpinäkyvyysastetta ei ole kuvan ominaisuus pikselitasolla)

** Minusta värien lisääminen ei paljoa antaisi, ehkä kontrastia voisi olla ääripäissä enemmän, mutta näyttöjen pikseleiden määrän lisääminen kyllä, mutta rajoittavanan tekijänä ovat mm. datansiirron standardit. Onhan näyttöjen pikseleiden määrä kuitenkin jatkuvassa kasvussa.


-Prosessorien kellotaajuus n. 3000 megaherzia. Saavutettu muistaakseni joskus 2002?

** Kyllä, näin on. Se on käytännössä pysähtynyt, mutta väliäkö hällä, kunhan integrointiasteen kasvaminen jatkuu ja pian meillä on esim 1024:n suorittimen piipaloja.

-kuparikaapeliin mahtuva datavirta.

** Siis korkeiden lämpötilojen suprajohtavuus on antanut odottaa itseään. Ehkä ratkaisua ei olekaan..

-Potkurilaivojen nopeus, mahdollisesti laivojen yleensä nopeus. Lukuja kiitos?

** Uppoama-alusten ei kannata liikkua runkonopeuttaan suuremmalla nopeudella. Vastus alkaa kasvaa eksponentiaaöisesti sen jälkeen. Nopeutta saadaan lisää kasvattamalla aluksen pituutta, mutta sekin tie on tankkereissa kuljettu loppuun: yli 400m:n alukset ovat epäkäytännöllisiä ja esim konttien kuljetus jo nyt niin edullista, että se ei ole missään pullonkaula, satamakäsittely on kalliimpaa kuin itse laivaus.

Kas kun et maininnut henkilöautojen nopeutta.. Lapsena minä kuvittelin, että pian ne kasvaisivat 500km/h luokkaan..

Mutta fillarit, niissä olisi kehittämisen varaa. Nojapyörät ovat hightech-pyöriä, katettu nojapyörä on haaveeni, mutta yhteiskuntasuunnittelun pitäisi huomioida 40km/h keskinopeudella kulkeva lihasvoimainen liikenne.