Olen normaali eläkeikää lähestyvä ukko.
Havahduin tuossa herkkänä hetkenäni miettimään elämääni ja oivalsin yhden merkittävän asia luonteessani,arvon viisaat vastatkaa olenko epänormaali?
Olen elänyt nauttimatta suurimman osan elämästäni mistään,olen saanut mielihyvää ainoastaan tilanteissa joissa asian on kokenut joku kanssani,en siis ole osannut nauttia itse vaikkapa rauhallisesta hetkestä hyvän kirjan kanssa vaan siitä kun saan kertoa nauttineeni kyseisestä hetkestä.
Ostin joitain vuosia sitten veneen,ajattelin ajelevani sillä sitten nautiskellen mutta enpä kertaakaan yksin vesille mennyt,kyseisestä veneilystä nautin kyllä kunhan joku kaveri oli mukana jolloin näin että hän nauttii,tästä sain sitten hyvän olon tunnetta.
Kuullostaa varmaan epänormaalilta käytökseltä.
Voisin tiivistää asian karkeasti vaikkapa näin etten ole koskaan osannut tai suonut itselleni lupaa nauttia elämästäni ,ainoastaan nauttinut toisen ihmisen kautta tehdessäni hänen olonsa mukavaksi.
Voihan kyseessä olla jonkinlainen esittämisen halukin tyyliin minullapa on tälläinen,mutta uskon sellaisen olevan kyllä pieni osa tilanteeseen.
Olisi vaan jo aika oppia nauttimaan itsekkin elämän mukavista hetkistä.
Havahduin tuossa herkkänä hetkenäni miettimään elämääni ja oivalsin yhden merkittävän asia luonteessani,arvon viisaat vastatkaa olenko epänormaali?
Olen elänyt nauttimatta suurimman osan elämästäni mistään,olen saanut mielihyvää ainoastaan tilanteissa joissa asian on kokenut joku kanssani,en siis ole osannut nauttia itse vaikkapa rauhallisesta hetkestä hyvän kirjan kanssa vaan siitä kun saan kertoa nauttineeni kyseisestä hetkestä.
Ostin joitain vuosia sitten veneen,ajattelin ajelevani sillä sitten nautiskellen mutta enpä kertaakaan yksin vesille mennyt,kyseisestä veneilystä nautin kyllä kunhan joku kaveri oli mukana jolloin näin että hän nauttii,tästä sain sitten hyvän olon tunnetta.
Kuullostaa varmaan epänormaalilta käytökseltä.
Voisin tiivistää asian karkeasti vaikkapa näin etten ole koskaan osannut tai suonut itselleni lupaa nauttia elämästäni ,ainoastaan nauttinut toisen ihmisen kautta tehdessäni hänen olonsa mukavaksi.
Voihan kyseessä olla jonkinlainen esittämisen halukin tyyliin minullapa on tälläinen,mutta uskon sellaisen olevan kyllä pieni osa tilanteeseen.
Olisi vaan jo aika oppia nauttimaan itsekkin elämän mukavista hetkistä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"onnellisin on se, joka tekee mahdollisimman monta muuta onnelliseksi"
"jaettu ilo on kaksinkertainen ilo"
sen veneen vesille ja annat itsellesi luvan nauttia asioista yksinkin. Minä (keski-ikäinen nainen) nautin joskus kesäiltoina vaan siitä, että lähden ajelemaan kauniiseen auringonlaskuun, avaan auton ikkunan ja annan hiusten hulmuta ja katson kaunista merimaisemaa.
Noinhan se juuri menee. Eipä noilla leluilla jaksa yksin pitkään leikkiä. Vene on pakko saada, mutta ei sillä ajamisesta juuri saa mitään kicksejä? Pitää olla jotain muuta toimintaa, että veneessä viihtyy. Alkaa vaikka kalastamaan?
Kaksin aina kaunihimpi?
Olet vihdoin päässyt kaikkien veneen huoltojen ym. jälkeen rakkaan narsisti puolisosi kanssa veneeseen, iltaaurinko paistaa, on tunnelmaa, olet onnellinen. Narsisti puolisosi palauttaa sinut pian maan alle tokaisemalla alentavaan tyyliin "miksi ihmeessä harrastat tämmöstä?"
Ensi kerralla kun suunnittelette menemistä veneelle, niin narsisti puolisosi ei yllättäen viitsi lähteä vaikka olet valmistautunut retkeä varten puoli päivää. Lopulta anelet pää kumarassa, että "tulisit nyt"
Nimim. narsistin kanssa
tällainen ystävä. On suunapäänä menossa joka suuntaan ja nokkansa täytyy tökkästä jokaisen asiaan.
Mitä huonommin jollain menee, niin ystävä on siellä, mutta se ei ole pelkästään hyvää auttamista, vaan suurta uteliaisuutta.
Vaikka kyseessä olisi vain moi tuttu, niin varmasti pistää nokkansa hänenkin asioihin.
Hän ei itse tajua, että kaikki eivät välttämättä halua melkein tuntematonta elämäänsä jakamaan.
Monessa muussakin asiassa hän jättää oman elämänsä elämättä ja elää sitä vain muiden kautta ja mitä muille tapahtuu, niin se määrää hänen tekonsa.
Toisaalta on hienoa, että on tämänlainen ihminen, mutta hieman täytyisi ajatella, että miten toiset suhtautuvat.
Joskus se on suoranaisesti raivostuttavaa.
Kyseinen ihminen pitää jopa tv:ssä olevia ihmisiä ystävinään( en tarkoita kaikkkiaaa), olen sanonut, että se ei ole ihan normaalia, mutta hän elää niin voimakkaasti toisten elämää, että mikään ei auta.
ja normaali terve ihminen hakeutuu muitten seuraan.
Toiset ovat sosiaalisempia kuin toiset, joten en näe tuossa mitään epänormalia.
Huolestuttavampaa olisi, jos istusit päiväkaudet yksin veneessäsi keskellä aavaa merta.
Toisin yksin viihtyviä ihan normaali-ihmisiäkin on. Me olemme vain erilaisia.
ja sitten voi olla meitä erakko-kettujakin, joita ei suurin surminkaan saisi mukaan minkäänlaisiin kinkereihin joissa on enemmän kuin 1 ihminen kerrallaan.
ihminen on sosiaalinen eläin, mutta kun kyseessä ei ole terveellä tavalla oleva sosiaalinen.
Vai mitä sinä pitäisit jos sulle tulisi aina joku outo höpöttämään omiaan ja kyseleen kaikenlaista. Tämä kyseinen henkilö tekee niin ja tuppaa melkeen väkisin kylään outojenkin ihmisten luo. OLen nähnyt useita tilanteita missä vastaanottava on ollut todella nolona, mutta kyseinen ihminen ei sitä ymmärrä.
aloittajan ongelma ei olisi tuota sorttia. Hän nauttii siitä, että kaverilla on mukavaa.
Tietysti, jos itse joutuu jatkuvasti ikäänkuin uhrautumaan muitten edestä, saattaa olla aihetta miettiä mistä se johtuu.
Nautit siitä, että aiheutat toiselle nautintoa. Kun saat nautinnon aikaiseksi johonkin toiseen henkilöön, koet sen positiiviseksi palautteeksi itsestäsi ja tällöin nautit siitä palautteesta, etkä niinkään siitä, että toinen nauttii..
Oisko näin...?
On paljon elämässä sellaista josta nauttiminen on sidoksissa toiseen ihmiseen. Rakastelu on yksi sellainen, nautinnon ja henkisen yhteyden jakamista. Kovin moni pitää lenkkeilystä mutta ei tahdo tehdä sitä yksin vaan kokee sen paljon mukavammaksi kun on lenkkikaveri. Ravintolassa voi pitää hauskaa ja tanssia yms. mutta jotta siitä nauttisi täysin siemauksin siihen tarvitaan seuraa ja pieniä juttuhetkiä. Elämänkokemusten jakaminen tuo mielekkyyttä ja sisältöä enemmän kuin yksinajattelu. Meillä monilla on tarvetta ilmaista itseämme muillekin. Yksin on autuasta olla toisinaan muttei aina. Vaan se ettei nauti itse siitä ellei toinen nauti ja nauttii siis vain toisen onnesta, on tosiaan aika kumma juttu.Kuvitellaan se vaikkapa näin : Löydät kultapalan kultakaivoksesta muttet nauti löydöstäsi tai ole siitä onnellinen, vaan jos se toinen sen löytää , olet vasta sitten onnellinen hänen löydöstään ja onnestaan. Saatat siis itsesi eri asemaan muihin nähden. Minä nyt vastasin sinulle vaikken olekaan viisas, sorry. Ja kirjaa lukiessasi sinun on täytynyt nauttia koska et muuten voisi kertoa nautinnostasi, nautit vaan enemmän kun saat vielä sen lisäksi kertoa siitä jollekin toiselle.Veneilysi taitaakin olla sellaista että olet sen hommannutkin muita varten , et itseäsi ? Onko lapsuudessasi sinua vähätelty ja sinulle on kasvanut tunne että olet muita huonompi ja täten velvollinen tekemään heitä vielä onnellisemmiksi jota kautta vasta sinullakin olisi oikeutta pieneen onneen. Sinä kun todellisuudessa olet yksi meistä ja samanarvoinen. Ota itsestäsi paras ystäväsi ja nauti kun vihdoin osaat tehdä myös itsesi onnelliseksi. Sitähän sitä sinä mietitkin miten sen osaisit tehdä, osaatko tutkailla itseäsi mikä tekee sinut onnelliseksi siis SINUT. Voisiko sen aloittaa vaikka kutsumalla joku kaveri mukaan sellaiseen josta juuri SINÄ pidät mutta kaverisi ei niinkään? Uskallatko sinä vuorostasi nauttia täysin siemauksin hetkestä niinkuin kaikki kaverisi ovat uskaltaneet nauttia . Jatka vain muiden hyvänolon rakentelua joka sinua lämmittää mutta todella on aika rakennella jo sitä omankin hyvänolon tunnetta omalle itselle, olet sen totisesti ansainnut. Psykologian kirjoista varmaan löytyisi taustaa tälläiselle ajattelutavalle, otapa selvää tai kysy ammatti-ihmiseltä mistä sellaisen saa tai onko hän kiinnostunut ja ehtiikö avartamaan taustoja jotta ehtisit siihen oikeutettuun nautintoon. Pysykkin sitten hyvässä kunnossa että saat vuosien nautinnot nauttia kaikessa rauhassa !!!! Onnellista jatkoa elämääsi
Huomaatko onko lähettämässäsi viestissä jotain vikaa?
en huomaa vaikka luin uudelleen tosin tietysti kun itse olen sen ajatellut en tiedä miten toiset sen kokee ?
Kirjoitit ihan fiksusti mutta tekstiä on miellyttävämpi lukea jos laitat joskus enteriä väliin. Ei yhtenä pötkönä kaikkea.
"Olen normaali eläkeikää lähestyvä ukko."
Kuten itse sanoit.
Jos nauttisit toisen ihmisen tuskasta voisit olla huolissaan.
otsikko 'et ole' tarkoitti siis että et ole epänormaali mielestäni.
Jos olisit et olisi kirjoittanut koko juttua.
On aina hyvä merkki kun miettii elämäänsä että löytyykö parantamisen varaa tai korjattavaa.
Ei viitsitä olla pilkuntarkka. Kunhan asian ydin tai juoni on selvillä. Oikeinkirjoitus ei ole tärkeää. Jokainen tämä jutun lukija ymmärtää varmasti. Tämä palsta ei ole tarkoitettu suomen kielen opin mukaisesti vaan vapaasti kirjoitettu.
Tsemppiä sinulle, yksin oleva ihminen ja koeta nauttia itsenäisesti, vaikka parhaiten nautit toisen ihmisen mukanaolosta. Löydät aikanasi viereesi ihmisen! ;) Kunhan viitsit hakea! Onnea yritykselle!