onko mitään laskelmia siitä mittausten perusteella, onko hapenmäärä vähentynyt ilmakehässä? Hengittäjiä piisaa mutta onko kasvillisuutta vielä sen verran, että tuottaa tarpeeksi happea hengittäjille, vai voiko tilanne mennä niin, että alammekin hiljalleen tukehtua hapen käydessä vähiin?
aivan kuin siis oltaisiin ahdettu tiiviiseen huoneeseen, mistä hiljalleen happi loppuu.
Jokainen tietää kasvien tuottavan yhteyttämisellä happea hiilidioksidista, mikä on se raja, missä maailman keuhkot eivät enää kykene tuottamaan tarpeeksi, vaan kysyntä yksinkertaisesti ylittyy, varsinkin kun "maailman keuhkoja" leikataan yhä pienemmiksi, siis metsiä.
Metsässä/viidakossa yhdellä neliöllä voi olla monta kiloa vihersoluja , kun taas pellolla, missä on vain osan vuodesta jotain vihreää hetken aikaa, on huomattavasti vähemmän näitä happea tuottavia..
Onko mitään laskelmia tai tutkimuksia aiheesta?
Jotkut väittivät, että hiilidiosidin määrän nousu kiihdyttää kasvien kasvua, mutta siitäkin tehtiin testi jossain päin maailmaa, ja osoitettiin, ettei se oikein vaikuta tippaakaan. Vihersoluilla on siis rajallinen kyky yhteyttää, eivätkä siten toimi kuin auton moottori, mikä antaa tehoa sitä enemmän mitä enemmän sinne polttoainetta syötetään.
aivan kuin siis oltaisiin ahdettu tiiviiseen huoneeseen, mistä hiljalleen happi loppuu.
Jokainen tietää kasvien tuottavan yhteyttämisellä happea hiilidioksidista, mikä on se raja, missä maailman keuhkot eivät enää kykene tuottamaan tarpeeksi, vaan kysyntä yksinkertaisesti ylittyy, varsinkin kun "maailman keuhkoja" leikataan yhä pienemmiksi, siis metsiä.
Metsässä/viidakossa yhdellä neliöllä voi olla monta kiloa vihersoluja , kun taas pellolla, missä on vain osan vuodesta jotain vihreää hetken aikaa, on huomattavasti vähemmän näitä happea tuottavia..
Onko mitään laskelmia tai tutkimuksia aiheesta?
Jotkut väittivät, että hiilidiosidin määrän nousu kiihdyttää kasvien kasvua, mutta siitäkin tehtiin testi jossain päin maailmaa, ja osoitettiin, ettei se oikein vaikuta tippaakaan. Vihersoluilla on siis rajallinen kyky yhteyttää, eivätkä siten toimi kuin auton moottori, mikä antaa tehoa sitä enemmän mitä enemmän sinne polttoainetta syötetään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei happi mihinkään lopu.
Ilmakehän koostumus tällä hetkellä:
78% typpeä,
20.95% happea,
0.93% argonia,
0.038% hiilidioksidia,
n. 1% vesihöyryä,
sekä ripaus monia muita kaasuja.
Hapen määrä ilmakehässä on pysynyt aika pitkälti samalla tasolla niin kauan kuin elämää on planeetalla esiintynyt, 21% tienoilla. En ole ainakaan nähnyt mitään tutkimustuloksia hapen määrän vähentymisestä.
Maailman keuhkoiksi voisi kyllä paremmin kutsua merien leväkasvustoja. Ne kun yhteyttävät paljon enemmän kuin kaikki maailman sademetsät yhteensä. Sademetsien ja muiden metsien säilyminen on toki muuten tärkeää, esim. biodiversiteetin kannalta.
"Jokainen tietää kasvien tuottavan yhteyttämisellä happea hiilidioksidista"
No ei se ihan noin mene. Kasvi ottaa vedestä vetyä ja ilman hiilidioksidista hiiltä ja tekee siitä sokeria (hedelmät, marjat, jne.). Jäljelle jää sivutuotteena happea sekä vedestä että hiilidioksidista.