Sosiaalinen pääoma.

Miten sosiaalista pääoma nostetaan, olettaemme sen tarkoittavan henkilön toimintaa yhteisössä edistäviä sosiaalisia suhteita. Millä perustein psykologiassa sen asemaa vahvistetaan omassa itsessä, ympäristössä eli toisissa ja miten sen/sitä voi menettää? Kyse on siis "resurssien markkinoinnista ja talousrikoksista" siis.

"Klassinen selitys" moisille kysymysten vastauksille voisi olla, että sosiaalista pääomaa saa small talkilla perustuvalla paskapuheella suorasti ja menettää joutuessaan sen aihealueelle perustuvan ns. kapitalismin (orja)työvoimaksi? Jos näin on, niin mikä ihmeen järki siinä on, että suurin osa ihmissuhteen synnystä perustuu kehittävän keskustelun sijaan lähes turhalle puheelle eli mikä ihme antaa luottamusta ihmiselle toista ihmistä kohtaan, kun tämä ei puhu kerrassaan mitään kehittävää, ja tietenkin päinvastoin ajatellen kehittävässä keskustelussa perusteita suhteen synnylle löytyisi suorasti eikä edellisellä tavalla epäsuorasti?

Valaiskaa minua psykologiasta tietämätöntä. Anteeksi myös, jos joku kokee kysymysteni olevan liian pitkiä ja kirjoitusvirheitä löytyy. En näet kerkeä tarkistamaan niitä.
2260
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Inhoan päätöntä jutustelua. Suomenkieli ei ole luotu small talkkiin!

Olemme ylisosiaalisen kulttuurin vaikutuksen alla neuvottomia, kun pitäisi löpistä jotain aivan käsittämättömän turhaa. Muoti-ilmiö on toivottavasti tällainen ja palaamme pian suorasukaiseen keskusteluun.

Monasti, kun joku soittaa minulle, niin kysyn suoraan "Mitä haluat?/Mitä asiaa?" Puhelun saadessanikin ohitan toisen small talkin ja menen suoraan asiaan.
Tietysti saattaa kuulostaa töykeälle, mutta en halua puhua säästä.
Tosin nykyään olen oppinut hieman...
Olen jopa soitellut puheluita ilman, että minulla oli sen kummallisenpaa asiaa.


Tämän vuoksi näytän sellaisille ihmisille ulkopuolelta k*sipäältä, jotka eivät tunne minua, ja ilmeisesti minulla ei siten ole kauheasti sosiaalista pääomaa.

Äänestä
  • Poikkeuksen tekee vain sairas huumorintajuni, joka taasen jo jääkin ainoaksi ns. ylimääräiseksi keskusteluksi, jonka "haluan" säilyttää. En kuitenkaan koskaan pysty puhumaan kenenkään kanssa mistään kehittävästä vaan olen aina tähän mennessä joutunut puhumaan turhista asioista ympäristöni ihmisten kanssa. En ole kyennyt luomaan kenenkään heistä ( paisti perheeseeni ) sosiaalista yhteyttä, joka taitaa johtua toisinajattelustani yleisiä kyseenalaistamattomia normeja kohtaan. Kukaan ei ole minun kaltaiseni.

    Kiitokset nykyisen minäni muovaamiselle kuuluu ehdottomasti ala-aste aikaiselle koulukiusaajalleni ja parille ylä asteen väkivaltaiselle idiootille. Ilman heidän riistoansa olisin todennäköisesti heidän kanssaan humalassa tyhjien viinapullojen saartamana. Hintana oli vain, että menettäisin sosiaalisen pääomani, joten myös tässä nyt sattuikin käymään. Minulla on yhä ennakkoluuloja pursuava leima suurimman osan lukiolaisten keskuudessa, vaikka nykyisin en olekaan kiusaamisen uhri. Todistettavissa oleva seikka taas on, että yleisten käsitysten rikkominen saattaa aiheuttaa ihmisissä aggressiota. Jos siis paljastaisin sisäisen minäni täydellisesti, niin he vastustaisivat aggressiivisesti käsityksensä muutosta minusta positiivisemmaksi kohdistaen sen minuun lisäämällä harhaluulojansa.

    Täytyy harkita syvästi ja viisaasti siirtoa, jonka suunnasta minulla ei ole hajua...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lord_juhani9 kirjoitti:

Miten sosiaalista pääoma nostetaan, olettaemme sen tarkoittavan henkilön toimintaa yhteisössä edistäviä sosiaalisia suhteita. Millä perustein psykologiassa sen asemaa vahvistetaan omassa itsessä, ympäristössä eli toisissa ja miten sen/sitä voi menettää? Kyse on siis "resurssien markkinoinnista ja talousrikoksista" siis.

"Klassinen selitys" moisille kysymysten vastauksille voisi olla, että sosiaalista pääomaa saa small talkilla perustuvalla paskapuheella suorasti ja menettää joutuessaan sen aihealueelle perustuvan ns. kapitalismin (orja)työvoimaksi? Jos näin on, niin mikä ihmeen järki siinä on, että suurin osa ihmissuhteen synnystä perustuu kehittävän keskustelun sijaan lähes turhalle puheelle eli mikä ihme antaa luottamusta ihmiselle toista ihmistä kohtaan, kun tämä ei puhu kerrassaan mitään kehittävää, ja tietenkin päinvastoin ajatellen kehittävässä keskustelussa perusteita suhteen synnylle löytyisi suorasti eikä edellisellä tavalla epäsuorasti?

Valaiskaa minua psykologiasta tietämätöntä. Anteeksi myös, jos joku kokee kysymysteni olevan liian pitkiä ja kirjoitusvirheitä löytyy. En näet kerkeä tarkistamaan niitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu