Myytinpaljastajissa oli myytti, että linnut kuorma-auton kyydissä sisällä lentäessään eivät tee lastia kevyemmäksi verrattuna siihen, että seisoisivat lattialla. Missä kulkee raja siihen, että lasti olisi kevyempi lintujen lentäessä? Jos seinät ja katto olisi verkkoa, että ilmanvirta pääsee ohi olisiko silloin lasti kevyempi? Jos ei niin entäs jos linnut lentäisi vaikka 10 tai 100 metriä kontin yläpuolella? Onko kyse vain ilmanvirrasta, mikä lintujen lentäessä painaa alaspäin?
Linnut kontissa
Ihmettelijäjuu
181138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Siellä suljetussa kontissa on joka tapauksessa x lintua ja y kuutiota ilmaa, eikä määrä muutu mihinkään, vaikka linnut lentäisivät.
Tai toisella tavalla ajateltuna: Jotta esim. kilon painoinen lintu voi leijua kontissa paikallaan, täytyy sen siipiään räpyttelemällä aiheuttaa saman yhden kilon työntövoima alaspäin. Kokonaispainon kannalta on ihan sama, istuuko se kilon lintu lattialla kilon painolla, vai aiheuttaako sen synnyttämä kilon alaspäin suuntautuva ilmavirtaus kilon painon lattiaan.
Jos kontti ei ole umpinainen, muuttuu matematiikka tietysti aivan erilaiseksi.
Entäpä jos kuviteltu kontti on niin iso, että sinne mahtuu sisälle kuumailmapallo. Tästähän ei synny ilmanvirtaa alaspäin. Kuinkas sitten käy?
Jos kontti on tiivis (eli ilma ei karkaa), on aivan samantekevää mitä sisällä tapahtuu. Kontin massa on vakio.
Kontissa on edelleen y kuutiota ilmaa. Vaikka lämmittäisit siitä osan, eli kuumailmapallon sisällä olevan ilman, pysyy kokonaisilmamäärä ja sen kokonaispaino edelleen täsmälleen samana.
vaikuttaa, jos kontti ei ole tiivis. Tällöin kuuma ilma kevyempänä aiheuttaa nostetta, aivan kuten kuumailmapallossa.
Suurin osa tavallisista konteista EI ole tiiviitä, joten tämä vastaus on sikäli pätevin.
"täytyy sen siipiään räpyttelemällä aiheuttaa saman yhden kilon työntövoima alaspäin. Kokonaispainon kannalta on ihan sama, istuuko se kilon lintu lattialla kilon painolla, vai aiheuttaako sen synnyttämä kilon alaspäin suuntautuva ilmavirtaus kilon painon lattiaan."
Kuitenkin todellisuudessa kun lintu aiheuttaa työntövoiman alaspain, niin osa tästä työntövoimasta hukkuu lämmöksi ennen kuin se osuu lattiaan, joten kontti todellisuudessa kevenee hiukan. Lisäksi, jos oletetaan, että kontti ei ole täysin tiivis, niin tämä hukkaenergia lämmittää ilmaa, joka lämmetessään laajenee, jolloin kontissa olevan ilman massa pienenee.
Ajattelin lähinnä, että tämä kuumailmapallo kannattelisi koria jonka paino olisi vaikka 50 kiloa, ei siis pelkkä pallo. Kuumailmapallo koreineen makaamassa kontin lattialla ja pallo koreineen leijumassa kontin sisällä. Ei mene jakeluun, miten näissä kahdessa voi kontti painaa samanverran. Vääntäkää rautalangasta, pliis?
Ero on onko kontti umpinainen vai avoin. Siis ei tarvitse ilmatiivis olla, mutta ei ihan horokaan.
Jos esine leijuu magneetin kannattelemana niin olisiko lasti kevyempi kuin silloin jos lastina olisi esineen ja maagneetin sijasta vain saman painon verran pelkkää rautaa?
Jos kilon magneetin päällä leijuu toinen kilon magneetti, kohdistuu alemman magneetin alle kahden kilon paino. Eli edelleenkään kokonaispaino ei muutu.
Uskokaa vihdoin, että linnuilla, lentokoneilla, kuumailmapalloilla, laivoilla, sukellusveneillä, magneeteilla jne. on kaikilla oma tukireaktionsa väliaineen tai voimakentän kautta. Ei tukireaktion syntyminen aina suoraa kontaktia tarvitse.
heliumpallo kannattelemassa sen painoista lastia jolla se juuri pysyy leijumassa paikallaan kontin ilmatilan keskellä.
mihinpäin tukireaktio painaa ja minkä välityksellä?
Ilmanpaine tietysti nousee kontissa tuon heliumtilavuuden vuoksi. Siitä seuraa myös hydrostaattisen tai oikeammin aerostaattisen paineen nouseminen. Kun tämä paineen jakautuminen integroidaan yli kontin seinien, katon ja lattian alueen sekä toisaalta yli pallon pinnan, havaitaan, että voimat ovat tasapainossa.
Kun vielä huomataan, että kontin seiniin kohdistuvat voimat vastakkaisina kumoutuvat, niin lopulta todetaan, että kontin lattiaan kohdistuva paineen nousu kantaa pallon kuorman.
Joku viitseliäs kai voisi vääntää tarvittavan matemaattisen tarkastelun?
kontti ei ole tiivis joten ilmanpaine on sama kuin kontin ulkopuolellakin.
siis mikä tukireaktio painaa ja mihin?
On aivan sama onko kyydissä heliumin juuri ja juuri leijuttama kappale vai ei. Helium syrjäyttää ilmaa jonka massa vastaa kappaleen painoa. Niin suuri kone jossa heliumpallo sopisi olemaan ja taakkaa kelluttamaan, koneen sisältämä ilma painaa saman kuin jos taakkaa ei olisikaan. Se että kappale on kyydissä ilman heliumia nostaa luonnollisesti koneen massaa.
Änkäsin jo asiat lentokoneeseen, avoimessa kontissa käy niin että kappaleen massat tuntuu vain kiihdytettäessä jos ne juuri ja juuri kelluvat, ilma nimittäin ei avoimessa kontissa lähde mukaan. Umpinaisessa kontissa käy taas samoin että jos kappale kelluu juuri ja juuri, aivan sama onko mukana vai ei.
Jos kontti ei ole ilmatiivis, silloin tilanne on sama kuin konttia ei olisikaan.
Silloin pallosta aiheutuva reaktiopaine kohdistuu tietysti maanpintaan.
Ei mitkään kontit ilmatiiviitä ole. Missä niitä hermeettisesti suljettuja kontteja on?
missä joku kuljettaa kontissa eläviä lintuja tai heliumpalloja ja kontin punnitsemiseen on käytössä tarkkuusvaaka.
Niiltä seuduilta minä ainakin tuollaisia kontteja etsiskelisin eli fysiikan knoppitehtävien osastosta.