Kysymys evoille

Se, että haluaisi totuuden olevan miellyttävä ei tarkoita, että totuus OIKEASTI ON miellyttävä. Siitä on sanontakin: "truth hurts". Ihmisen henkilökohtaisilla toiveilla todellisuuden luonteen suhteen ei ole merkitystä. Kuulostaako epämiellyttävältä? Se nyt kuitenkin on totta.

Jotkut ihmiset pystyvät hyväksymään totuuden, vaikka se olisi epämiellyttäväkin. Jotkut taas pakenevat mielikuvitusmaailmaan. Siksi meillä on tämä ryhmä.

Minä uskon natsien toteuttaneen holokaustin, joten sen täytyy olla mukava asia.

"Mutta nyt se kysymys.
Kertokaa mikä on teidän elämässä se asia, miksi kaiken olisi hyvä olla vain satunnaisen kehittymisen tulosta. Tai miksi olisi inhottava ajatus, että joku olisi kaiken luonut. "

- Ei ole kysymys alkuunkaan siitä, miksi jonkun olisi hyvä olla jotakin. Kysymys on sen tutkimisesta, miten asiat ovat, eikä siitä miten niiden tulisi olla tai haluaisi olevan. Evoluutioteoria on tieteellinen teoria samoin kuin suhteellisuus- tai painovoimateoria. Se pyrkii kuvaamaan ympäröivää maailmaa mahdollisimman tarkasti. Ei ole kyse siitä miten asioiden halutaan olevan, tai miten niiden olisi hyvä olla, vaan miten asioiden on havaittu olevan.

Uskonnot sen sijaan perustuvat ihmisten toiveisiin paremmasta elämästä ja vieläpä paremmasta kuoleman jälkeisestä elämästä. Ne eivät perustu totuuksiin vaan toiveisiin.

Tieteelliset teoriat perustuvat havaintoihin ja vain niihin. Kun ei ole sellaisia havaintoja, jotka todistaisivat maailman olevan Raamatun mukaisesti luotu, niin ei ole sellaisia havaintoja, eikä siksi tuollainen kertomus vaikuta todenmukaiselta. Miten sellaiseen siksi voisi uskoa itseään pettämättä?

kysymys, että olisi inhottava ajatus, että joku heppu olisi luonut kaiken, mutta kun siihen kreationistiseen väittämään liitetään se, että juuri raamatun jumala on luonut kaiken. Sitä minä en kertakaikkiaan ymmärrä. Miksei Ukko-ylijumala, Zeus tai joku muu?
En minä usko jumaliin ennenkuin ne on todistettu. Miksi uskoisin?

"Kertokaa mikä on teidän elämässä se asia, miksi kaiken olisi hyvä olla vain satunnaisen kehittymisen tulosta. Tai miksi olisi inhottava ajatus, että joku olisi kaiken luonut."

Kysymyksesi tuntui ensialkuun (anteeksi vain) idioottimaiselta, mutta ehkä se osuu asian ytimeen. Se paljastaa perustavaa laatua olevan ajattelumallien eron ja arvomaailman eron, mikä useiden "kretiinien" ja "evojen" välillä on.

Ainakin minulle ja näemmä muutamalle muullekin vastanneellee "evolle" kysymys on kerta kaikkiaan vieras ja käsittämätön, koska pyrkimys ymmärtää miten asiat oikeasti ovat on arvo sinällään. Oli valhe miten mielyttävä tahansa, niin se on edelleen valhe ja arvoton.

En minä halua uskoa, minä haluan tietää (enemmän). Vaikka tiedän, että tietoni ovat aina vajavaiset.

Jos johonkin uskon, niin uskon siihen, että mielyttäviä valheita ei lopulta ole. Valheilla on se ikävä ominaisuus että ne kumuloituvat. Erityisesti jos kyse on kattavammasta "maailmanselitysvalheesta". Meillä oli surullisen selvä esimerkki 70 vuotta tuossa itärajan takana valheelle perustuvasta yhteiskunnasta. Valhe tarvitsee usein perustelukseen uuden valheen ja jossain vaiheessa ollaan aina tilanteessa, että joko valheiden verkosta on luovuttava tai myös vallan on perustuttava valheelle.

Ja valheelle perustuva valta on taas väkisinkin pakkovaltaa vähintään suurelle osalle niistä joihin se valtaa käyttää. "Kauniista" valheesta tulee hyvin rumaa pakkovaltaa. Näin teki keskiajan inkivisiitio, näin tekee tänään uskonnolliseen fundamentalismiin perustuvat valtiot ja näin toimi ideologiseen fundamentalismiin perustuva Neuvostoliitto.

"Kertokaa mikä on teidän elämässä se asia, miksi kaiken olisi hyvä olla vain satunnaisen kehittymisen tulosta."

Ei ole mitään. Tieteessä ei tulosten miellyttävyys paina yhtään mitään. Joko on perusteltu näkemys tai ei.

"Tai miksi olisi inhottava ajatus, että joku olisi kaiken luonut."

Ei ole inhottava. Ei ole myöskään tieteellinen.

Kreationisti saa vapaasti olla omassa pikku nurkassaan, mutta jos siitä yrittää tiedettä tehdä, silloin on tieteen vaatimukset. Toivotavasti tämä auttaa ymmärtämään asioita, joita et ole vielä pohtinut.

Ei ole olemassa mitään syytä, miksi olisi erityisen hyvä, että asiat olisivat kehittyneet vailla ohjausta. Eikä olisi inhottavaa sekään, että joku olisi kaiken luonut.

Minäpä kerron sinulle jotain henkilökohtaista. Nuorempana yritin kaikin keinoin sovittaa yhteen tosiasioita ja ajatusta maailmaa ohjailevasta ylemmästä voimasta, luojasta, jos niin haluaa sanoa. Ongelmani oli siinä, että olin älyllisesti rehellinen. Ja älyllisesti rehellisenä en voinut mitään älyllisesti kyseenalaista kehitelmää.

Miten sitten kävi? Ensimmäisten joukossa lensi roskikseen ajatus Raamatun mukaisesta Jumalasta. Sitten hieman epämääräisemmästäkin luojasta. Lopulta tulin siihen tulokseen, että jos tällainen luoja tai ohjaileva henki tai olento onkin olemassa, maailmankaikkeus siitä huolimatta näyttää samalta kuin jos tätä olentoa ei olisi olemassa. Siispä luojan vänkääminen mukaan olisi keinotekoista... ja kun uskalsin miettiä motiivejani, myös epärehellistä. Olihan ainut todellinen motiivi tämän luojan olettamiselle se, että olin oppinut uskomaan sellaisen olemassaoloon uskonnon - en minkään konkreettisen tiedon - pohjalta.

Katson olevani agnostikko, koska katson mahdolliseksi, että jollakin ihmiselle vielä käsittämättömällä tavalla on olemassa jokin olento, jota voisi jumalaksi kutsua. Mutta varmana pidän, ettei tuo olento nykyisen tietämyksen mukaan ole jättänyt meille yhtäkään selvää merkkiä olemassaolonstaan, ja mikäli on olemassa, ei myöskään näytä odottavan meidän uskovan olemassaoloonsa. Olen myös täysin tietoinen, että edeltävissä virkkeissä sanan "jumala" ja "olento" voisi korvata melkeinpä millä tahansa mielikuvituskehitelmälläkin, eikä se muuttaisi tilannetta mitenkään. Ripustautuminen luoja-ajatukseen oli pohjimmiltaan tunteenomainen ja opittu reaktio, minkä myönnän täysin.

Ja tiedätkö vielä mitä? Ei se ole kivaa. Olisi paljon mukavampaa, jos tietäisi maailmassa olevan jonkun välittävän kaikkivoivan ylipersoonan, joka koko ajan pitää asioita silmällä ja estää hommien karkaamisen käsistä. On omalla tavalla hyvin kylmäävää, että me ihmiset olemme ainoita, jotka voimme toisiamme auttaa ja toisistamme välittää, kun tietää miten vähän sitä kuitenkin teemme. Maailma on oikeasti tyly paikka. Sikäli ymmärrän oikein hyvin, että monet kokevat tarpeelliseksi ripustautua ajatukseen jostakusta, joka aina välittää. Mutta näihin uskomuksiin liittyy myös niin paljon pahaa, että toivoisin ihmisten oppivan pärjäämään ilmankin niitä. Ja ehkä välittävän toisistaan enemmän, niin kauan kun vielä voivat.

Ei sillä ole väliä tässä miltä asia tuntuu. Kysymys on siitä, mikä on totuus tässä kreationismin ja evoteorian ristiriidassa.

Jumala ei mitenkään ole voinut luoda kaikkea, vaan kaiken tässä maailmassa. Silloin kun hän rupesi tätä maailmaa luomaan, hän ja hänen ympäristönsä olivat jo olemassa. Koko kokonaisuutta, universumia ei ole voitu luoda vaan se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Tämä lähentelee loogista totuutta ja on tarkemmin analysoitavissa mitä se varsinaisesti tarkoittaa, mutta se kuuluu enemmän filosofiaan kuin kreationismiin. Olisi vaan hyvä tässäkin keskustelussa ymmärtää, että niin se on eikä siitä kannata väitellä, se selventäisi keskustelua kun se alettaisiin ymmärtää loogiseksi totuudeksi, eikä tarvitsisi enää uskoa mihinkään luomiseen tyhjästä eikä koko universumin luomiseen.

Jumalan luomistyöt ja evoluutioteoria ovat yhdistettävissä, ne eivät välttämättä ole edes ristiriidassa, ristiriidassa ovat vain kummankin puolen dogmaattiset tulkinnat.

Ihan yhtä hyvältä voi tuntua uskominen luomistöihin ja uskominen puhtaaseen evoluutioon ilman luomista.

"Mutta nyt se kysymys.
Kertokaa mikä on teidän elämässä se asia, miksi kaiken olisi hyvä olla vain satunnaisen kehittymisen tulosta. Tai miksi olisi inhottava ajatus, että joku olisi kaiken luonut."

Vittu että olet tyhmä. Toisin kuin te hullut hihhulit, me viisaat ateistit emme määrittelee totuuksia sen mukaan mikä tuntuu meistä mukavimmalta. Kysymyksesi on siksi aivan helvetin järjetön.

"Siis, miksi haluat uskoa, niinkuin uskot."

En usko siihen mihin uskon siksi että haluaisin uskoa siihen. Niin tekee hullu hihhuli. Uskon siihen mihin todisteet viittaa. Kaikki viittaa siihen että luojaa ei ole.