Maailmalla on menossa monia kiinnostavia projekteja, joissa on tarkoitus hyödyntää semanttista tietämyksen esittämistä, joko internetissä tai paikallisesti. Itse Semantic Web on siirtymässä uuteen vaiheeseen monivuotisen perustyön valmistuessa.
http://www.w3.org/DesignIssues/Semantic.html
Esimerkki toisesta kiinnostavasta projektista on EU:n rahoittama ja useiden isojen firmojen (NOKIA ei mukana?) tukema NEPOMUK, Social Semantic Desktop.
http://nepomuk.semanticdesktop.org/xwiki/
Semanttisissa järjestelmissä tietämys rakentuu ontologioista (hieman eri merkityksessä kuin filosofiassa), käsiteverkoista, joiden perustana on RDF-trippeli (subjekti, predikaatti, objekti). Kaikki tietämys siis määritellään olioiden (subjektit, objektit) suhteina eli predikaatteina.
Semanttisen webin ja siihen perustuvien sovellusten suuri kompastuskivi on mielestäni monipuolisten ontologioiden luomisen vaikeus. Ontologiat esittävät tietoa ja ymmärrystä sellaisessa muodossa, että sovellusten on sitä helppo käsitellä, toisin kuin esim kuvia tai ihmiskieltä. Sovellusten ei tarvitse olla varsinaisia tekoälyohjelmia. Mutta työkalujen, joiden on ajateltu auttavan ontologioiden luomisessa, kuten NEPOMUKin "Text Analysis service" pitäisi osata poimia tietoa erilaisista vapaamuotoisista tekstidokumenteista. Tätä minä pidän "AI-hard" haasteena. Oletan, että luonnollisen kielen parsiminen ja analysoiminen semanttiseksi tiedoksi ei ole käytännöllisesti mahdollista ennen ensimmäisen oikean AGI-järjestelmän käytöttöönottoa.
Muita mahdollisuuksia RDF-tiedon tuottamiseen ovat esim graafiset työkalut, Protege:
http://protege.stanford.edu/index.html
ja "formaalit työkalut", Chimaera:
http://www-ksl-svc.stanford.edu:5915/doc/chimaera/chimaera-docs.html (huom. taas Stanford).
Mutta en usko näitä riittävän tuottaviksi työkaluiksi, sillä työtä on valtavasti, jos haaveiden kuvitellaan esim 10v sisällä toteutuvan, ja olevan tavallisten ihmisten arkikäytössä, kuten Kuukkeli tänään.
Minä pitäisin Lojbania ja sen pohjalta toteutettavaa ohjelmistoa, joka analysoi lojban-kielisen tekstin ja muuntaa sen RDF-tiedoksi, ylivoimaisena ratkaisuna. JORNE-projekti tähtää tai tähtäsi (en tiedä onko se hengissä) tähän.
http://jorne.sourceforge.net/
Jos Jornesta ei tule mitään, niin oletan, että se tavalla tai toisella saa seuraajia. Vaikka Lojban on keinokielistä ehkä vaikein (koska se on OIKEA kieli, todelliseen käyttöön), sen perusteet oppii pätevässä opetuksessa esim 5 pvän kurssilla ja käyttökelpoisen sanaston muutamassa kuukaudessa. Todelliseen sisäistymiseen voi mennä muutama vuosi. Tämä on pieni vaiva verrattuna minkä tahansa korkeaa ammattitaitoa osoittavan taidon oppimiseen.
Minusta meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa AGI:a tai ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opetella Lojban (siis vain web-ammattilaisten tai vastaavien, ei välttämättä loppukäyttäjien), jos haluamme älykkäitä nettipalveluita esim. 5v kuluttua. Töitä on paljon, tekijöitä tarvittaisiin valtavasti, koska teoriassa kaikki maailman tieto olisi edullista saada RDF-muotoon, minimissään jokaiselle nettisivulle RDF-tiivistelmä sivun sisällöstä.
Ei, tämä ei ole se liikeidea, joka minulla on itselläni mielessä, mutta samalla tontilla möyritään..
Yllä kirjoittamallani yritän tietysti taas motivoida ajattelukykyisiä yksilöitä kiinnostumaan lojbanista. Kielellä olisi tietysit paljon muutakin käyttöä. Loogisesti maailmaa jäsentelevälle yksilölle, esim ohjelmoijan silmin, Lojban on todella tyylikäs kieli, jonka "loppun asti harkittu (?)" kielioppi ja rakenne alkaa ihastuttaa sitä enemmän, mitä pidemmälle opiskelussa etenee. Se on todella erilainen. Puhun omasta kokemuksesta. Mutta pätevää opetusta ei ole saatavilla, eikä oppimateriaalia ole paljon. Siksi tarvitsisimme alkuun harrastelijayhteisön ja vapaaehtoistyötä. Tästä voisi lähteä liikkelle:
http://suomilojban.15.forumer.com/index.php?showforum=3
Mieleenpainuva luonnehdinta jossakin keskustelusivulla oli:
"Lojban, hackers spoken language, like Esperanto, but cool!!!"
http://www.w3.org/DesignIssues/Semantic.html
Esimerkki toisesta kiinnostavasta projektista on EU:n rahoittama ja useiden isojen firmojen (NOKIA ei mukana?) tukema NEPOMUK, Social Semantic Desktop.
http://nepomuk.semanticdesktop.org/xwiki/
Semanttisissa järjestelmissä tietämys rakentuu ontologioista (hieman eri merkityksessä kuin filosofiassa), käsiteverkoista, joiden perustana on RDF-trippeli (subjekti, predikaatti, objekti). Kaikki tietämys siis määritellään olioiden (subjektit, objektit) suhteina eli predikaatteina.
Semanttisen webin ja siihen perustuvien sovellusten suuri kompastuskivi on mielestäni monipuolisten ontologioiden luomisen vaikeus. Ontologiat esittävät tietoa ja ymmärrystä sellaisessa muodossa, että sovellusten on sitä helppo käsitellä, toisin kuin esim kuvia tai ihmiskieltä. Sovellusten ei tarvitse olla varsinaisia tekoälyohjelmia. Mutta työkalujen, joiden on ajateltu auttavan ontologioiden luomisessa, kuten NEPOMUKin "Text Analysis service" pitäisi osata poimia tietoa erilaisista vapaamuotoisista tekstidokumenteista. Tätä minä pidän "AI-hard" haasteena. Oletan, että luonnollisen kielen parsiminen ja analysoiminen semanttiseksi tiedoksi ei ole käytännöllisesti mahdollista ennen ensimmäisen oikean AGI-järjestelmän käytöttöönottoa.
Muita mahdollisuuksia RDF-tiedon tuottamiseen ovat esim graafiset työkalut, Protege:
http://protege.stanford.edu/index.html
ja "formaalit työkalut", Chimaera:
http://www-ksl-svc.stanford.edu:5915/doc/chimaera/chimaera-docs.html (huom. taas Stanford).
Mutta en usko näitä riittävän tuottaviksi työkaluiksi, sillä työtä on valtavasti, jos haaveiden kuvitellaan esim 10v sisällä toteutuvan, ja olevan tavallisten ihmisten arkikäytössä, kuten Kuukkeli tänään.
Minä pitäisin Lojbania ja sen pohjalta toteutettavaa ohjelmistoa, joka analysoi lojban-kielisen tekstin ja muuntaa sen RDF-tiedoksi, ylivoimaisena ratkaisuna. JORNE-projekti tähtää tai tähtäsi (en tiedä onko se hengissä) tähän.
http://jorne.sourceforge.net/
Jos Jornesta ei tule mitään, niin oletan, että se tavalla tai toisella saa seuraajia. Vaikka Lojban on keinokielistä ehkä vaikein (koska se on OIKEA kieli, todelliseen käyttöön), sen perusteet oppii pätevässä opetuksessa esim 5 pvän kurssilla ja käyttökelpoisen sanaston muutamassa kuukaudessa. Todelliseen sisäistymiseen voi mennä muutama vuosi. Tämä on pieni vaiva verrattuna minkä tahansa korkeaa ammattitaitoa osoittavan taidon oppimiseen.
Minusta meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa AGI:a tai ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opetella Lojban (siis vain web-ammattilaisten tai vastaavien, ei välttämättä loppukäyttäjien), jos haluamme älykkäitä nettipalveluita esim. 5v kuluttua. Töitä on paljon, tekijöitä tarvittaisiin valtavasti, koska teoriassa kaikki maailman tieto olisi edullista saada RDF-muotoon, minimissään jokaiselle nettisivulle RDF-tiivistelmä sivun sisällöstä.
Ei, tämä ei ole se liikeidea, joka minulla on itselläni mielessä, mutta samalla tontilla möyritään..
Yllä kirjoittamallani yritän tietysti taas motivoida ajattelukykyisiä yksilöitä kiinnostumaan lojbanista. Kielellä olisi tietysit paljon muutakin käyttöä. Loogisesti maailmaa jäsentelevälle yksilölle, esim ohjelmoijan silmin, Lojban on todella tyylikäs kieli, jonka "loppun asti harkittu (?)" kielioppi ja rakenne alkaa ihastuttaa sitä enemmän, mitä pidemmälle opiskelussa etenee. Se on todella erilainen. Puhun omasta kokemuksesta. Mutta pätevää opetusta ei ole saatavilla, eikä oppimateriaalia ole paljon. Siksi tarvitsisimme alkuun harrastelijayhteisön ja vapaaehtoistyötä. Tästä voisi lähteä liikkelle:
http://suomilojban.15.forumer.com/index.php?showforum=3
Mieleenpainuva luonnehdinta jossakin keskustelusivulla oli:
"Lojban, hackers spoken language, like Esperanto, but cool!!!"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiedän lojbanista lähinnä näiden tiedefoorumien kautta. En ole lukenut edes kaikkea mitä täällä on ollut, en seuraa aktiivisesti "keinokielet" foorumia.
1. Lojbania edistäisi muutama youtube video, joissa puhutaan sitä (erilaisilla ääntämyksillä/aksenteilla , myös puhesyntetisaattorilla), kirjoitetaan sitä ja käytetään jossain konkreettisessa tilanteessa.
2.Minulle on tullut vaikutelma, että konekääntäminen tavallisesta kielestä lojbaniin ei olisi mitenkään erityisen helppoa(ei erityisen vaikeaakaan), mutta lojbanista tavallisiin kieliin kääntäminen olisi (suhteellisesti ottaen) hyvin helppoa automatisoida. Ihmiset viitsisi opetella lojbania jos olisi ilmaisia konekääntimiä, joilla voi kirjoittaa kerralla 10 kieleen.
Ehkä erityisesti ohjelmakoodissa olisi hyvä olla lojbanin kielisiä muuttujanimiä, ehkä myös varatut sanat lojbaniksi(jolloin lähdekoodi pitää ensin konekääntää ohjelmisto-compilerin standardin mukaiseksi, mikä on melko suoraviivainen, pieni ja simppeli juttu).
"sen perusteet oppii pätevässä opetuksessa esim 5 pvän kurssilla "
Tai kenties jos on muutaman tunnin verran videota esim. google-videos palvelussa? Ja java-appletti, jonka avulla voi tehdä jotain kirjoitusharjoituksia?
"Yllä kirjoittamallani yritän tietysti taas motivoida ajattelukykyisiä yksilöitä kiinnostumaan lojbanista."
Minulla on lievää teoreettista kiinnostusta, mutta olen vääränlainen ihminen minkään uuden kielen opetteluun.
Olisiko mitään mahdollisuuksia saada johonkin yliopistoon tms lojbanin kursseja jotta muutamat voisivat opiskella rahaa eli kai opintotukea saaden? En tiedä miten sellaiset korkeakoulutusasiat menevät
"1. Lojbania edistäisi muutama youtube video, joissa puhutaan sitä (erilaisilla ääntämyksillä/aksenteilla , myös puhesyntetisaattorilla), kirjoitetaan sitä ja käytetään jossain konkreettisessa tilanteessa."
Youtubessa on vain lyhyt, köyhä ääntämisohje jenkeille. Heillä on ihan eri ääntämisongelmat kuin suomalaisilla.
Mutta tässä on sivu, jossa on jotakin mp3-materiaalia:
http://www.lojban.org/tiki/tiki-index.php?page=Lojban podcast&bl
"2.Minulle on tullut vaikutelma, että konekääntäminen tavallisesta kielestä lojbaniin ei olisi mitenkään erityisen helppoa(ei erityisen vaikeaakaan), mutta lojbanista tavallisiin kieliin kääntäminen olisi (suhteellisesti ottaen) hyvin helppoa automatisoida. Ihmiset viitsisi opetella lojbania jos olisi ilmaisia konekääntimiä, joilla voi kirjoittaa kerralla 10 kieleen."
Kyllä, kääntäminen lojbanista englantiin onnistuu jo. Tulos on kömpelöä, mutta täysin ymmärrettävää. Ongelma on se, että lojbananin koko ajattelutapa eroaa niin paljon, että suoria vastineita luonnollisiin kieliin ei ole ja mielivaltaisen lauseen automaattinen kääntäminen tässä tapauksessa tuottaa kömpelön kiertoilmaisun, jonka merkitys on oikea, mutta tapa puhua arkikielenvastainen.
Sen sijaan käytännössä kaikki kääntäminen mistä tahansa luonnollisesta kielestä toiseen on äärimmäisen vaativaa ja tulokset ovat toistaiseksi huonoja. Triviaalit ilmaisut onnistuvat loistavasti, mutta sellaiset, joiden sisältökin on jossakin suhteessa vaikeaa, siis tärkeitä, esim käyttöohjeet, sopimukset ja lakikieli, ovat toivottomia tapauksia. Ne eivät tule onnistumaan ilman AGIa.
""sen perusteet oppii pätevässä opetuksessa esim 5 pvän kurssilla "
Tai kenties jos on muutaman tunnin verran videota esim. google-videos palvelussa? Ja java-appletti, jonka avulla voi tehdä jotain kirjoitusharjoituksia? "
Niin, yksi ajatus lojban-chatbotille, jota suunnittelen, olisi kielenopetus. Lojbankielinen puhesyntikkasofta löytyy, mutta puheesta tekstiksi on toteuttamatta, tietääkseni. Ehkä otan puhesyntikan käyttöön chatbotissa, sitten vasta kun itse "ajatteluprosessi" on kohtuullisella tasolla.
Töitä olisi paljon, tarvitaan tekijöitä. Minä olen jo aloittanut.
"Olisiko mitään mahdollisuuksia saada johonkin yliopistoon tms lojbanin kursseja jotta muutamat voisivat opiskella rahaa eli kai opintotukea saaden? En tiedä miten sellaiset korkeakoulutusasiat menevät"
Ehkä, mutta ensin pitäisi lojbanin statusta nostaa. Ensimmäinen vaihe on, että mahdollisimman moni tietäisi, mistä on kysymys, ja sitten seuloituisi kourallinen innostuneita. Pohdiskelen ajatusta laatia ja tyrkyttää artikkelia esim Tiede-lehteen. Katsotaan sitten, kun olen saanut sen alkeisoppikirjan johonkin jamaan.
Minuun saa suoran yhteyden S24-postilaatikon kautta (jusad(&)suomi24.fi), kävin juuri poistamassa sieltä viagramainokset. Toistaiseksi luen sitä harvoin.
"esim Tiede-lehteen"
Ehkä. Myös sanomalehdissä on hyviä tiedepalstoja, esim. Hesarissa, Aamulehdessä, kenties Uudessa Suomessa...
"Minulla on lievää teoreettista kiinnostusta, mutta olen vääränlainen ihminen minkään uuden kielen opetteluun. "
Minä olen aina inhonnut kieltenopiskelua, poikkeuksena ajanjakso, jolloin opiskelin 4v kiinaa Kirkkonummen ja Kauniaisten kansanopistoissa. En opiskelekaan lojbania "kielenä", vaan "teknologiana", jolla on kielen olemus. En kuvittele, että voisin koskaan käyttä lojbania missään muussa, kuin suppean (lopullisesti?) asianharrastajajoukon tilaisuuksissa, netissä ja tietokoneen kanssa keskustellessani joskus (ehkä ei niin kaukaisessa) tulevaisuudessa. Lojbanista ei siis todennäköisesti koskaan tule edes esperanton tapaista kieltä (yli miljoona harrastajaa ympäri maailmaa). 5000 osaajaa olisi jo kova juttu, laatu korvaa määrän.
Mutta teoreettinen asian tutkiskelu, tutustuminen lojbanin olemukseen ja teoriaan, ilman esim sanaston laajaa oppimista (ja opiskelun seurauksena oikean tiedon levittäminen) olisi jo arvokas asia. Tällä hetkellä luulen, että potentiaalisesti kiinnostuneista vain promille on koskaan kuullut kielestä ja nekin, jotka ovat sanan kuulleet, vain harva ymmärtää lojbanin merkityksen. Se on paljon enemmän kuin "suppean ryhmän kieli" "isojen kielten" joukossa.
"Loogisesti maailmaa jäsentelevälle yksilölle, esim ohjelmoijan silmin, Lojban on todella tyylikäs kieli"
Eli oliosuunnittelu korvataan Lojbanin standardeilla olioilla? Siitä tässä tuntuu olevan kyse. Muuta en keksi. Olen silmäillyt kieltä (taas metaforaa) tekstitiedoston avulla, jossa sanasto esitetään näin:
Q: fendi
Q: fed
A: divide
A: x1 (agent) divides/partitions/separates x2 into sections/parts/ind. x3 by method/partition x4[also segments]; (cf. sepli, bitmu, fatri, dilcu, katna, frinu)
Tässä on ohjelmoijan näkökulmasta tällainen ehkä Prolog-tyyppinen operaatio, joka on tietysti mallinnettavissa olioilla. Mallinnusta ajatellen kieli on todella laaja. Luulin että kaiken voisi ilmaista vielä suppeammalla kielellä. Mittasuhteet yllättävät mutta vakuuttavat! Yllättävää on myös se että tätä alaa voidaan kuitenkin tutkia näin korkealta. Kaikkea ei aletakaan luomaan Life-simulaattoritasolta. Tai sitten on haukattu liian suuri pala (metaforaa): Onko tällä mitään hallittavuutta. (Tosin on järkevämpää tehdä superälystä ihmisen kaltainen, kuin täysin käsittämättömästi ajatteleva humanoidi.)
"Eli oliosuunnittelu korvataan Lojbanin standardeilla olioilla?"
Minulle ei ole tullut tällainen mieleen. Ohjelmoijana olen "pitkänlinjan" olioajattelija, enkä näe predikaatilogiikalla ja oliajattelulla ristiriitaa. Mutta ihan totta, käytännön (ehkä väliaikaisena) ratkaisuna "LojBot"-projektiini olen kaavaillut kahta eri semanttista kantaa: maailmanmalli eli käsitekanta (luokat) ja reaalimaailma eli luokkien toteutuneet instanssit.
Lisäksi kategorioiden toteutustapa mietityttää, eli olionäkökulmasta periytyminen. Suunnittelen yrittäväni ensin vertailla minua fiksumpien AGI-suunnittelijoiden ratkaisuja.
"Mallinnusta ajatellen kieli on todella laaja. Luulin että kaiken voisi ilmaista vielä suppeammalla kielellä."
Varmaan voi, mutta onko se käytännöllistä? Useimmat lojbanin juurisanat voidaan määritellä toisten ("fundamentaalisten") juurisanojen avulla, mutta tällainen ei tue käytäntöä. Ei kielen ole tarpeen olla "aksiomaattista". Voidaan hyvin lähteä liikkeelle jo toimivalta tasolta.
Pei Wangin nimi omalle arkkitehtuurilleen on "NARS", Non-Axiomatic Reasoning System. Tässäkin filosofia on se, että älykästä maailmanmallia ei tarvitse rakentaa alusta, ei ole pakko nousta tyvestä puuhun.
Lojbanin tapa mallintaa maailmaa on määrittää objektien välisiä suhteita ja antaa niille nimi. Näin saadaan juurisanat, gismut. Olioajattelussa maailma jaetaan kategorioihin sekä niiden metodihin ja attribuutteihin. Totta, en ole vielä ratkaissut kunnolla miten nämä näkökannat yhdistetään. Otan ehdotuksia vastaan.
seurannut.
Minkä väriseltä joulu näyttää ;)