Moi! Olen kokonaan unohtanut asian ja nyt haluaisin tietää, että mistä johtuu veden pintajännite? Molekyyleihin se kait liittyi jotenkin ?
Pintajännite
Molekyyli.
73047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Semmoista tarinaa olen lukenut, että molekyylien välillä olisi heikohkoja vetovoimia. Heikkoja siis verrattuna kovalenttisiin sidoksiin.
Kuumassa nuo voimat eivät riitä pitämään molekyylejä klimpissä tai pisarana, vaan aine kaasuuntuu lämpöliikkeen vaikutuksesta.
Kovin kylmässä nuo voimat taas riittävät pitämään molekyylit vakiopaikoillaan ja aine on kiinteää.
Nestemäisen pisaran keskellä oleva molekyyli kokee vetoa joka suunnalta, eli voimavaikutukset kumoavat toisensa (koska ne olivat niin heikkoja, etteivät riitä repimään sitä kappaleiksikaan). Lämpöliikkeen aiheuttama liikunta sujuu "vaivatta".
Pisaran pinnassa kaasufaasin puolella on paljon vähemmän vetoa kuin nestefaasin puolella, mikä tuottaa yhteisvaikutuksena sen, että pinta pyrkii pinta-alaltaan minimiinsä, kantikas pisara pyöreäksi jne. Mikäli pisara on kiinteällä alustalla, aineiden keskinäiset luonteet ratkaisevat, meneekö pisara ohueksi filmiksi vai jääkö ihan palloksi tms.
Toisenlaisiakin tarinoita voinee pintajännityksestä olla liikkeellä.
Moi!!
Fysiikassa pintajännitys on nesteen pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo. Se mahdollistaa vesimittarien kaltaisten hyönteisten kävelyn veden pinnalla ja aiheuttaa muun muassa kapillaari-ilmiön.Pintajännitys johtuu nesteen molekyylien välisistä vetovoimista, koheesiosta, jotka puolestaan johtuvat molekyylien sisäisistä voimista. Nesteessä yleisesti jokaiseen molekyyliin vaikuttavat ympäröivät molekyylit joka suunnasta yhtä suurella voimalla, jolloin voimien summa on nolla. Nesteen pinnalla oleviin molekyyleihin vaikuttavat alapuolella olevien molekyylien vetovoimat, mutta nesteen ulkopuolella ei ole molekyylejä tasaamassa näitä voimia. Veden pinnassa on ikään kuin tiukasti toisiinsa sitoutuneiden vesimolekyylien kerros, jonka tiheys on suurempi kuin veden tiheys pinnan alapuolella. Veden pinta on kuin kalvo, joka kannattaa kevyitä esineitä. Ilmamolekyylit vaikuttavat myös nesteen pintaan, mutta koska ilma on huomattavasti vettä harvempaa, tämä voima voidaan jättää huomioitta.
Riittikö tämä tieto sinulle??:D
ei
miksi ei emil
SIMILIA SIMILIBUS SOLVUNTUR!
Vesi on polaarinen (dipoli-dipolisidokset) ja ilman kaasut poolittomia (dispersiovoimat).
Siinä selitys.
Noin 13 vuotta myöhemmin on pakko todeta, että vallan mainiosti kopioit Wikipedia-artikkelin sanasta sanaan. Säälittävää, "riittikö tämä", kun olet saatana kopioinut maailman paskimmasta lähteestä maailman paskimman selityksen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetysidos