lasten puolella, mitä mieltä ollaan.
Haluaisin kommentteja potilaan näkövinkkelistä.
Kertokaa?
Haluaisin kommentteja potilaan näkövinkkelistä.
Kertokaa?
Lapin keskussairaalan
neurologeista
202860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kauhean kiireessä tuntui neurologi lapsen tutkivan... saimme myös jokseenkin epäystävällistä kohtelua osaksemme.
Onneksemme pääsimme siirtymään lastenpsykiatrian puolelle, sieltä löysimme avun pikkupotilaalle ja henkilökunta oli asiantuntevaa ja hirmu mukavaa!
vanhemman naispuolisen neuron taholta.
En ymmärrä miten sellainen ihminen on lasten asialla.
Muuten kyllä hoitajat mukavia.
Meillä on todella huonoa kokemusta lasten neurologista. Sanoo todella ilkeästi niin lapsille kuin vanhemmille. Saa lapset pelkäämään sitä ja en ymmärrä mitä tekee lasten parissa töissä. On varmaan ammattitaitoinen mutta käytöstapoja ei ole ollenkaan. Ärisee samanlailla potilaille kuin työkavereille. Oltiin odottamassa vuoroa kun kuultiin sen ärisevän isolla äänellä työkaverille.
Mitä ihmettä täällä kitisette. Antakaa palaute just sinne, missä teitä on huonosti kohdeltu. Ei ne lekurit täällä palstoilla roiku. On olemassa sellaisia palautelomakkeita ja jos sellaista ei vastaan tule, laatikaa itse. Meidän kenenkään ei pidä alistua huonoon kohteluun terveydenhoidossa. Itse olen suoraan sanonut jos en ole haluamaani palvelua saanut tai palvelun laadussa on ollut moittimisen aihetta.
eikä tämä ole tarkoitettukaan kenkään lääkärin luettavaksi, vaan keskinäiseen keskusteluun, miten muut kokee saamansa kohtelun, nyt juuri sitten neuron puolelta.
Vai, eikö täällä saa kekustella, minun perheeni sai todella huonoa kohtelua naispuoliselta neurolta, ihan pelottaa mennä sinne jatkossa, kuinka hän voi olla tuollaisessa virassa lainkaan.
mutta tämä naisihminen on varmaan "loppuunpalanut"...minulla ei muuta.
Hoitajille täysi kymppi kaikesta, siihen päälle vielä tuon pahasti töksäyttelevän lääkärin käytöksen sietämisestää.
Meilläkin hän sanoi pahasti niin lapselle kuin vanhemmillekin. Kenties hänen tyylinsä on ensimmäiseksi syyllistää vanhempia lasten sairaudesta kaikin mahdollisin tavoin, ennen kuin määrää oikeisiin tutkimuksiin. Itku kurkussa sieltä lähdin ja hänen bvastaanotolleen en aio enää palata.
vanhempi silmälasipäinen, joka sanoi meille tosi ilkeästi, nuorena äitinä lähdin itku kurkussa, ja lapsikin pelkäsi.
Olen kuullut hänen paiskovan oviakin siellä.
Kolmisen vuotta olen asiakaspalautteelleni vastausta lks:tä odotellut, tosin ei ko.osastolta.
Palautteeni oli perille tullut ja lupaus vastauksestakin on tallella sähköstissani!
Varmaan asia on vastaajilla ns."ö-mapissa"..joten eipä välttämättä toimi esittämälläsi tavalla. Onhan toki siistimpää keskustella ongelmista ei julkisesti!
lasten, ja heidän vanhempainsa hyväksi.
Toivottavasti muistavat, että sinne mennessä potilaan vanhemmat ovat aika herkillä, joten ei kannata pahoittaa väärillä sanoillaan toisten mieltä.
Sen verran ko. laitokseen ja arvauskeskukseen vittuuntuneena aion hakea mielenterveyseläkkeelle, niin ei vahingossakaan mene penniäkään verorahoja noissa paikoissa vaikuttavien %!%"#%&"#"#:en taskuihin.
Jopa suosituksetkin löytyy "lääkäriltä", jonka kans ei olla koskaan edes tavattu! :D
Kyseinen lastenneurologi onnistui minuakin itkettämään ensimmäisellä käynnillä, sen verran törkeitä vihjailuja ja jopa suoranaista solvaamista käytti mm. lapsen ulkonäköön liittyen. Vihjailuja ja syyllistämistä minun osuudestani lapsen kehitysviivästymään. Näitä kommenttejaan laittoi myös lapsen epikriisiin!! (jonka myöhemmin korjautin). Lapsen kehitysasteen arvioi yhden käynnin perusteella peloteltuaan tämän ensin perinpohjaisesti! Ensimmäisen käynnin jälkeen sisuunnuin ja päätin että se nainen ei enää ylitseni kävele. Mutta eihän se ihmisparka edes kestänyt palautetta...
Hänen aloitteestaan siirryimme tutkimuksiin muualle, ilm. luokitteli meidät liian haastaviksi asiakkaiksi. Tällä hetkellä olemme Kolpeneen hoidon ja kuntoutuksen piirissä ja lääkärit ovat aivan toista maata! Siellä vanhempaa osataan todella kuulla syyllistämättä tai muuten lisäämättä jo valmiiksi raskasta taakkaa.
Täällä lapissa saavat kaikenmaailman konitohtorit huseerata miten sattuu, tulijoista kun ei heidän paikalleen ole tunkua.
Meillä myös syyllisti meitä vanhempia lapsen kehitysviivästymästä. Ensin totesi suurimman osan näistä potilaista tulevan hänen vastaanotolleen äidin raskaudenaikaisen juopottelun perusteella. Hän vain totesi minunkin varmaan käyttäneen raskaana alkoholia. (ei ollut muotoiltuna kysymykseksi edes) En ollut uskoa korviani. Kun minusta ei sitten löytynyt vikaa, niin kysyi vielä mieheltä että käytätkö huumeita :O
Tosi kamalaa. enpä oo moista kuullu. Miksette tee kirjallista valitusta sairaanhoitopiirin johtajalle tuollaisesta kohtelusta. Lasten takia siellä käydään, ei aikuisten.
Ei ne valitukset mitään auta, työkavereita kun ovat keskenään, ellei sitten satu olemaan jotain konkreettista näyttöä jostain, millä ns. uhkailla.
Ja jos lääkärit saa kuolemantuottamuksesta sakkoja, niin mitä sitten huonosta kohtelusta??
kukaan ei voi sille mitään, että minkänäköinen on, tuo on törkeää käytöstä.
Saman kokenut, oiskohan hyvä katsoa omaan peiliin ko. henkilön myöskin.
niin pahan mielen sai minulle, että olin pitkään alamaissa, mutta tuo on siis häneltä ihan yleistä käytäntöä, vaan pelottaa mennä sinne uudelleen.
Onko teistä moni ollut osastojaksolla lapsen kanssa?
Miten alle kaksivuotias mahtanee kokea sellaisen?
Kertokaa, olisin todella kiitollinen!
Osastolla oli mukavaa, lääkäri teki sinne vain lähetteen ja osallistui loppupalaveriin, häntä emme siis jakson aikana tavanneet enempää.
Henkilökunta oli tosi mukavaa, saimme omahoitajan joka puuhasteli lapsen kanssa, ja oli myös minulle mahtava tuki. Osastolla ei syyllistetty meitä vanhempia vaan keskityttiin lapseen, kieltämättä pelotti mennä sinne ensi kertaa sen lääkärivisiitin jälkeen.
Minun käsittääkseni kaupungissa asuvat pienet potilaat pääsevät kotiin yöksi, ja äiti/isä saa olla osastolla koko ajan mukana.
Päivä rytmittyy siellä mukavasti, alkaa aamiaisella kun sinne tullaan aamulla, leikkiä, tutkimuksia (fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa, tms) lounas, päiväunet, välipala, leikkiä, pelejä tai terapiaa, ja klo.16 maissa kotiin. Näin ainakin meillä.
Näitä juttuja ja palutteita olen kuullut itse muiltakin ja omat kokemukset ko. neurologista ovat vähintäänkin karmeita. Vaikka en ihan vähästä hätkähdä yleensä, niin siellä polikäynnillä meinasi itku tulla.
Myöhemmin ollut osastojakso oli ok. Ei moitteen sanaa siitä tai hoitajista. Loppupalaverista sitten lähdinkin ovet ryskyen ja itkien, kun tämä kyseinen neurologi oli paikalla ja tyylilleen uskollisena syyllisti ja loukkasi.
Onneksi saatiin lähete muualle eikä ole enää tarvinnut LKS:ssä käydä.
sinne saapi mennä ja pahalla mielellä poistua.
Ilkeä ihminen lapsikin pelkää.
Yleensä iloinen vilkas lapsi jähmettyy heti nähdessään hänet.
Jotain pitäisi hänen miettiä miksi on sellainen.
Huono arvosana täältä, välttävä.