Mitä mieltä olette, kun ranskalaisen saippuasarjan kääntäjä ei huomioi sitä, että ranskalaiseen kulttuuriin todella kuuluu myös teitittely. Kääntäjä oikoo kaikkien henkilöiden puheet sinutteluksi. Aivan sama, kuka puhuu ja kenelle. Suomalaisilla on huono maine ulkomailla, koska he sinuttelevat kaikkia, tuttuja ja tuntemattomia. Tämä tietysti ei koske englantia, mutta monessa muussa kielessä on aivan selkeästi sinuttelu- ja teitittelymuodot. Voisivatko esim. ammatikseen tv-sarjoja kääntävät olla myös esimerkkeinä eri kulttuureihin? "Ketä kiinnostaa?"
Häiritsee
sinuttelu
15480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
samaa mieltä kanssasi. Pidän huomautustasi varsin tärkeänä. On jotenkin kummallista, että Suomessa halutaan tasapäistää muidenkin maiden kulttuuri omalla matalalle tasolle.
Kääntäjä oletettavasti koettaa muuntaa dialogin senkaltaiseksi kuin sitä käytäisiin meikäläisessä kulttuurissa ja tässä ajassa.
Ranskalaista kulttuuria tuntevasta tuntuisi epäilemättä luontevammalta, jos teitittely käännettäisiin teitittelynä. Sama koskee tietysti monia muitakin kielialueita.
Kääntäjä puolestaan pelkää (ehkäpä aiheellisesti), että suurin osa hänen kohdeyleisöstään kokisi teitittelyn teennäiseksi tuulahdukseksi menneisyydestä. ”Eikös tuo kielenkäyttö ole ihan kuin yli 50 vuoden takaisista kotimaisista elokuvista?”
Helppoa ei ole: kun yhteen suuntaan kumarrat, tulet pyllistäneeksi toisaalle!
onkin sitten, osaavatko nämä kääntäjät käyttää suomen kielen teitittelymuotoa oikein. Ainakaan
radio- ja tv-toimittajat eivät tunnu sitä osaavan.
Silloin harvoin, kun katsovat asialliseksi teititellä haastateltavaansa, käyttävät verbistä
monikkomuotoa tyyliin "olette sanoneet".
Tässä on hyvä esimerkki esim. ulkomaille työhön menijöille, että paikallinen kulttuurituntemus on AINA paikallaan, ellei halua erottua negatiivisesti joukosta. Tietysti sellaisiakin on eli kukin taaplaa tyllillään. Chacun à son goût
Englanninkieliset käyttävät tiheään puhekumppaninsa nimeä tälle puhuessaan. On aivan eri asia käytetäänkö nimenä etunimeä vai sukunimeä sopivan määreen (Mr/Mrs/Miss) kanssa. Tämä vastaa aivan hyvin sinuttelun ja teitittelyn eroa.
Vähemmän siellä teititellään suomenkielisissä teksteissä, vaikka alkukielissä aivan selvästi puhutteluna on tohtori joku tai professori joku tai rouva joku jne. Sinulla mennään ja lujaa. Siis in English
You on alun perin englannin muodollisempi puhuttelupronomini, teitittelyyn rinnastettava. Sinuteltaessa on käytetty thou-pronominia.
Nykyenglannissa molemmat kuitataan teitittelyllä, mutta läheisempiä teititeltäviä puhutellaan etunimellä ja muodollisemmin puhuteltavia tittelillä ja sukunimellä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Thou
”Muita mie kaikkia sinuttelen, mutta sinua mie sanon teiksi”, taisi joku Lapin mies tuumata senaikaiselle presidentille (Kekkonen?) esittelytilanteessa.
Kaikkihan muuten tuntevat sinunkaupat rauman kielellä:
”Sno snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sno.”
Eikös sitä tekstitystä voi kytkeä kokonaan poiskin? Ainakin minun televisiossani on joillakin kanavilla mahdollista valita tekstityskieli tai jättää teksti kokonaan pois.
Jos tekstitys häiritsee, etkä saa sitä pois, niin voi kai sen ainakin peittää jollakin?
???
ollut siitä kyse, hölmö.
Olen töissä asiakaspalvelussa. Teitittelen käytännössä kaikkia yli kolmekymppisiä asiakkaita, usein nuorempiakin, koska minusta se on kohteliasta. Valitettavasti suuri osa asiakkaista tuntuu ottavan sen lähinnä loukkauksena, ja osa ihan oikeasti suuttuu. Miksi? Itse olen 20-vuotias ja suorastaan imarreltu, kun joku viitsii teititellä minua.
Olen varttuneempaa väestönosaa, isoisäiässä (vaikka en olekaan iso, en isoisä enkä mikään ässä).
Olen lähes imarreltu, kun parikymppiset nätit tyttölapset kassapöytiensä takana väläyttävät nätin hymyn, tervehtivät tuttavallisesti Hei! tai Moi! ja jatkavat luontevasti sinuttelulinjalla. Enhän minä taida ihan vielä ikäloppu ollakaan...
Sitten lässähtää ja lujaa, kun palvelutapahtuma päättyykin sanoihin ”Olkaa hyvä!”
Siitä tässä on lähinnä kysymys. Ei siitä, miten Anttilan kassa minkäkin ikäistä asiakasta puhuttelee, vaan siitä, miten suomalaiset käännökset opettavat väärää kulttuuritietoutta, tässä tapauksessa sinuttelun ja teitittelyn suhteen ranskalaisessa kulttuurissa. Suomalaisethan haluavat olla "nuorekkaita" ikään katsomatta ja luulevat, että sinuttelu kulkee käsi kädessä nuoruuden kanssa. Se vaan ei ole niin muualla, esim. Venäjällä, Saksassa, Ranskassa jne.
Ranska ja Venäjä ovat jääneet minulla vähemmille vierailuille enkä ole kummankaan maan kielestäkään kovin paljoa hajulla. Se toki olen ollut hyvinkin tietävinäni, ettei kummassakaan mennä aikuista ihmistä oikopäätä sinuttelemaan.
Saksa, Itävalta ja saksankielinen Sveitsi ovat tulleet minulle paljonkin tutummiksi. Tuntemattomien teitittely ja teititellyksi tuleminen ovat siellä minulle itsestäänselvyyksiä.
Jopa virolaiset ovat näihin saakka teitittelyn osanneet ja suomalaisten sinuttelua kummeksuneet. Tapahtuneeko Virossakin sitten ajan oloon suomalais-pohjoismaalaisvetoinen kulttuurin muutos?
Täällä Meikälandiassa en kuitenkaan osaa pahastua, vaikka räkänokatkaan eivät tajuaisi enää teititellä ikäisiäni. Puhutelkoot miksi puhuttelevat, kunhan eivät sentään haistattele. Maassa maan tavalla. En kaipaa muodollista teitittelykulttuuria takaisin tänne.
Me kaipaamme teitittelykulttuuria takaisin. Ja myös niin, etteivät lapset puhuttele aikuisia sanoilla "setä" ja "täti" vaan esimerkiksi "herra Virtanen" tai "rouva Lahtinen" - myös kun puhuvat naapurista isälleen tai äidilleen. Olisihan siinä tietty ero verrattuna "naapurin äijään" tai "vastapäisen kämpän ämmään"...
Minun kokemukseni mukaan kuvaamasi kaltainen palvelutapahtuma päättyy lähes poikeuksetta sanoihin "Olkaa hyvät".