Ydinvoimaloiden ja jättiläistuulimyllyjen rakentelu perustuu siihen ruusunpunaiseen uskoon, että nykyinen energiaa tuhlaileva elämäntapa jatkuu hamaan ikuisuuteen.
Minä en taistele tuulimyllyjä vastaan, rakentakaa vaan maapallo umpeen tuulimyllyjä ja ydinvoimaloita.
Ikuisena optimistina uskon, että ekokatastrofin jälkeen jossakin napojen läheisyydessä on muutama asuttava paikka. Ikävä kyllä veden alle jääneet ydinvoimalat tekevät koko pallosta erittäin säteilevän paikan. Esim. Euroopassa säteily on niin voimakasta, että se on ikuisesti asumiskelvoton. Mutta ei lietsota tappiomielialaa, asiassa on se hyvä puoli, että ilmasto ei koskaan palaa ennalleen ja Eurooppa olisi joka tapauksessa asumiskelvoton, sikäli mitään ei ole menetetty. Täytyy vain toivoa että evouskovaiset ovat oikeassa ja mutaatiot luovat uusia uljaita lajeja, sillä säteilyä ja mutaatioita riittää kaikkialla.
Nyt kun säteily- ja asumispaikka-asia on saatu onnellisesti ratkaistua, siirrytään varsinaiseen asiaan. Optimistina uskon että nykytietämyksestä siirtyy jotakin katastrofin yli, esim. raudantekotaito olisi kätevä, ettei tarvitsisi taistella kivikirvein. Kivimiekkahan on kuolleena syntynyt ajatus.
Halpa tuontienergia on mennyttä maailmaa. Hengissä säilyneiden on tultava toimeen sillä energialla mitä asuinpaikalta löytyy. Tuulienergia on vähän toisaikaista ja metsät ovat palaneet, harvoja säilyneitä siemenpuita olisi sääli polttaa. Mitä siis jää jäljelle? Eipä taida jäädä muuta kuin bioenergia.
Ehdotankin että nyt jo hyvissä ajoin ruvetaan suunnittelemaan biokaasureaktoria joka voidaan rakentaa savesta ja kivestä. Piirustukset ja rakennus- ja käyttöohjeet talletetaan tekstimuodossa monella kielellä paikkoihin joissa katastrofin jälkeen voisi olettaa olevan elämän mahdollisuus.
Minä en taistele tuulimyllyjä vastaan, rakentakaa vaan maapallo umpeen tuulimyllyjä ja ydinvoimaloita.
Ikuisena optimistina uskon, että ekokatastrofin jälkeen jossakin napojen läheisyydessä on muutama asuttava paikka. Ikävä kyllä veden alle jääneet ydinvoimalat tekevät koko pallosta erittäin säteilevän paikan. Esim. Euroopassa säteily on niin voimakasta, että se on ikuisesti asumiskelvoton. Mutta ei lietsota tappiomielialaa, asiassa on se hyvä puoli, että ilmasto ei koskaan palaa ennalleen ja Eurooppa olisi joka tapauksessa asumiskelvoton, sikäli mitään ei ole menetetty. Täytyy vain toivoa että evouskovaiset ovat oikeassa ja mutaatiot luovat uusia uljaita lajeja, sillä säteilyä ja mutaatioita riittää kaikkialla.
Nyt kun säteily- ja asumispaikka-asia on saatu onnellisesti ratkaistua, siirrytään varsinaiseen asiaan. Optimistina uskon että nykytietämyksestä siirtyy jotakin katastrofin yli, esim. raudantekotaito olisi kätevä, ettei tarvitsisi taistella kivikirvein. Kivimiekkahan on kuolleena syntynyt ajatus.
Halpa tuontienergia on mennyttä maailmaa. Hengissä säilyneiden on tultava toimeen sillä energialla mitä asuinpaikalta löytyy. Tuulienergia on vähän toisaikaista ja metsät ovat palaneet, harvoja säilyneitä siemenpuita olisi sääli polttaa. Mitä siis jää jäljelle? Eipä taida jäädä muuta kuin bioenergia.
Ehdotankin että nyt jo hyvissä ajoin ruvetaan suunnittelemaan biokaasureaktoria joka voidaan rakentaa savesta ja kivestä. Piirustukset ja rakennus- ja käyttöohjeet talletetaan tekstimuodossa monella kielellä paikkoihin joissa katastrofin jälkeen voisi olettaa olevan elämän mahdollisuus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sammunut ydinvoimala ei paljon säteile.
Laskes huviksesi paljonko merivedessä on luonnostaan uraania.
Siinä on muutaman ydinvoimalan uraanit kuin pieru saharassa.
olen mielelläni väärässä. Nimittäin, jos planeetalla on sittenkin takataskussa joku temppu palauttaa ilmasto suurinpiirtein nykyiselleen, niin Eurooppa(kin) voidaan asuttaa uudelleen.
Tosin nämä jutut eivät koske meikäläistä, eikä todennäköisesti vielä muutamaa seuraavaakaan sukupolvea. Siis tämä täysimittainen ekokatastrofi ja napajäätiköiden sulaminen.