Lisäkysymyksiä?

Hauskaa!

0. En osaa tässä vaiheessa noin vaikeita )o:

1. Lisäkysymyksiä voi esittää myös tällä palstalla

2. Juuri siksi en halua tehdä tästä palstasta lojban-palstaa, se vain herättäisi antipatiaa (tietysti tämäkin ärsyttää klingonisteja).

3. Mutta tietysti toisaalta ihan röyhkeästi tulen pikkuhiljaa jatkamaan lojban-propagandaa, mutta niin röyhkeä en ole, että olisin kopioinut koko pitkähkön "FAQ:n" tänne. Se löytyy sieltä.

En hätäisesti löytänyt tarkempaa kuvausta, mutta näytti siltä, että tuon käsiteverkon yhteydet ovat määrittelemättömiä, niillä on vain vahvuus. Siis yhteys itsessään ei ole käsite. Kun yhteys itsessään on käsite, niin yhteyden alku, yhteys ja toinen pää muodostavat määritellyn "trippelin". Tietysti joissakin tapauksissa itsestään tuonnekin syhtyy loogisia trippeleitä, mutta käsiteet eivät useinkaan tuolla ole verbejä, eli ei pääse syntymään esim yhteyttä hevonen - syö - ruoho, mikä on lojbanin ajattelutapa: syö(hevonen, ruoho), syö(rastas, mato) ym.

Mutta onhan niillä silti tilastollinen, toimiva käyttö, kuten esim googlen vastaavilla menetelmillä.

Parempi valmis kanta on esim opencyc:
http://www.cyc.com/opencyc

Siellä on valmis toimiva kanta käytettävissä, reilusti suurempi kuin 95000 käsitettä.

Mutta ei ole kieltä, järjestelmää, jolla tähän kantaan voisi tehdä vapaamuotoisia, nimenomaan vapaamuotoisia kyselyitä. Tähän tarvitaan joko NLP:tä tai lojbania. Ja NLP ei ole tehokasta ennen AGIA.

Kokeilin myös arvuuttajaa. Se kerää oppimalla kokeiluketjuja, mutta vika on vain, se, että se korjaa vain viimeistä epäonnistunutta testiä, eikä viilaa aikaisempia (paitsi ehkä jos välissä on "väärä kysymys").

Nämä molemmat, arvuutusketju ja käsitteiden vapaa assosiointi ovat vain löyhästi rinnastettavia oikeaan "ontologiseen inference koneeseen" (ontology inference engine), jollainen "lojban chatbot" olisi.

Yusa kirjoitti:

En hätäisesti löytänyt tarkempaa kuvausta, mutta näytti siltä, että tuon käsiteverkon yhteydet ovat määrittelemättömiä, niillä on vain vahvuus. Siis yhteys itsessään ei ole käsite. Kun yhteys itsessään on käsite, niin yhteyden alku, yhteys ja toinen pää muodostavat määritellyn "trippelin". Tietysti joissakin tapauksissa itsestään tuonnekin syhtyy loogisia trippeleitä, mutta käsiteet eivät useinkaan tuolla ole verbejä, eli ei pääse syntymään esim yhteyttä hevonen - syö - ruoho, mikä on lojbanin ajattelutapa: syö(hevonen, ruoho), syö(rastas, mato) ym.

Mutta onhan niillä silti tilastollinen, toimiva käyttö, kuten esim googlen vastaavilla menetelmillä.

Parempi valmis kanta on esim opencyc:
http://www.cyc.com/opencyc

Siellä on valmis toimiva kanta käytettävissä, reilusti suurempi kuin 95000 käsitettä.

Mutta ei ole kieltä, järjestelmää, jolla tähän kantaan voisi tehdä vapaamuotoisia, nimenomaan vapaamuotoisia kyselyitä. Tähän tarvitaan joko NLP:tä tai lojbania. Ja NLP ei ole tehokasta ennen AGIA.

Lue lisää

"Mutta ei ole kieltä, järjestelmää, jolla tähän kantaan voisi tehdä vapaamuotoisia, nimenomaan vapaamuotoisia kyselyitä. Tähän tarvitaan joko NLP:tä tai lojbania. Ja NLP ei ole tehokasta ennen AGIA."

Minusta vapaamuotoisen kysymyksen ymmärtäminenkin on oppimista. Eli ei voida kysyä mitään ilman AGIa. Kysymys on aina vähän tyhmä ja miksi kysyä jos tietää. Lojbanilla varmasti jotain etua silti saavutetaan?

"syö(hevonen, ruoho), syö(rastas, mato) ym."

Vaikeus on siinä joka on vähän kuin ray tracingissa heijastusten laskeminen. Kone tukehtuu informaatioon, koska tästä pitää alkaa muodostaa:

"""Ainakin hevonen ja rastas syö. Ehkä kaikki syövät? Todennäköisesti vain yhtä voi syödä? Ehkä niitä jotka syövät, ei syödä ja ne joita syödään, eivät syö? Kaikilla on yksi syöjä? Itseään ei voi syödä? Mitä ruoho syö?"""

Mutta voisi se toimia ohjelmoinnissa. Miksi esim kirjoitetaan väärin:

class Kolikko {
boolean KRUUNA=true;
boolean KLAAVA=false;
boolean asento=KRUUNA;
}

Lojbanilla sen voisi ilmaista näin:
-Kolikolla on asento joka voi olla joko kruuna tai klaava.

knowledge$ kirjoitti:

"Mutta ei ole kieltä, järjestelmää, jolla tähän kantaan voisi tehdä vapaamuotoisia, nimenomaan vapaamuotoisia kyselyitä. Tähän tarvitaan joko NLP:tä tai lojbania. Ja NLP ei ole tehokasta ennen AGIA."

Minusta vapaamuotoisen kysymyksen ymmärtäminenkin on oppimista. Eli ei voida kysyä mitään ilman AGIa. Kysymys on aina vähän tyhmä ja miksi kysyä jos tietää. Lojbanilla varmasti jotain etua silti saavutetaan?

"syö(hevonen, ruoho), syö(rastas, mato) ym."

Vaikeus on siinä joka on vähän kuin ray tracingissa heijastusten laskeminen. Kone tukehtuu informaatioon, koska tästä pitää alkaa muodostaa:

"""Ainakin hevonen ja rastas syö. Ehkä kaikki syövät? Todennäköisesti vain yhtä voi syödä? Ehkä niitä jotka syövät, ei syödä ja ne joita syödään, eivät syö? Kaikilla on yksi syöjä? Itseään ei voi syödä? Mitä ruoho syö?"""

Mutta voisi se toimia ohjelmoinnissa. Miksi esim kirjoitetaan väärin:

class Kolikko {
boolean KRUUNA=true;
boolean KLAAVA=false;
boolean asento=KRUUNA;
}

Lojbanilla sen voisi ilmaista näin:
-Kolikolla on asento joka voi olla joko kruuna tai klaava.

Lue lisää

"""Ainakin hevonen ja rastas syö. Ehkä kaikki syövät? Todennäköisesti vain yhtä voi syödä? Ehkä niitä jotka syövät, ei syödä ja ne joita syödään, eivät syö? Kaikilla on yksi syöjä? Itseään ei voi syödä? Mitä ruoho syö?"""

Tämä on hyvä lista. Se havainnollista hyvin, millainen toisistaan riippuvien käsitteiden verkko on commonsense-tiedon edellyttämä ymmärrys ympäröivän maailman rakenteiden monimutkaisista suhteista.

Nykyiset NLP-järjestelmät kyllä ymmärtävät sellaiset yksinkertaiset muutaman sanan kysymykset, kuin esim: "Mitä orava syö?" Hieman vaikemapi on jo: "Mitä orava syö talvella?". Mutta "Miten oravan talvi- ja kesäravinto erovat toisistaa?" on jo NLP-ohjelmille ylivoimainen kysely.

Yusa kirjoitti:

"""Ainakin hevonen ja rastas syö. Ehkä kaikki syövät? Todennäköisesti vain yhtä voi syödä? Ehkä niitä jotka syövät, ei syödä ja ne joita syödään, eivät syö? Kaikilla on yksi syöjä? Itseään ei voi syödä? Mitä ruoho syö?"""

Tämä on hyvä lista. Se havainnollista hyvin, millainen toisistaan riippuvien käsitteiden verkko on commonsense-tiedon edellyttämä ymmärrys ympäröivän maailman rakenteiden monimutkaisista suhteista.

Nykyiset NLP-järjestelmät kyllä ymmärtävät sellaiset yksinkertaiset muutaman sanan kysymykset, kuin esim: "Mitä orava syö?" Hieman vaikemapi on jo: "Mitä orava syö talvella?". Mutta "Miten oravan talvi- ja kesäravinto erovat toisistaa?" on jo NLP-ohjelmille ylivoimainen kysely.

Lue lisää

Vielä vaikeampi: "Mitä yleisiä väärinkäsityksiä oravien ravinnosta on?"

Webistä löytyy tähänkin vastaus: (sivulauseessa)
"Toisin kuin yleensä luullaan orava varastoi käpyjä vain poikkeuksellisesti."
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=ihmiset luulevat orava syö&btnG=Hae&meta=