Oletteko huomanneet, että Suomen museoissa olevat reenjalakset ilmeisesti ovatkin nahkaveneiden kölipuita? Tämä tieto oli Karjalan kalliopiirroksista kertovassa kirjassa. Kuinkahan paljon asia on nykyään huomioitu? Keksinnöstä on sentään jo parikymmentä vuotta.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
eikä hevin syystäkään. Nekin jotka eivät ole pakaollisessa tiedonomaksumisiässä säilyttävät vanhaa käsitystä joskus hyvinkin pitkään. Jollei nyt joku skandaali vaikkapa tee utta selitystä kaikille tiettäväksi.
Kun ajattelee, että kivikaudella (jonne ilmeisesti nuo löydöt ajoittuvat) oli lämpöisempää ja vesi peitti maata huomattavasti enemmän kuin nyt, ihan nopeasti arvioituna olisi ihan vaan todennäköisempää, että ne todellakin olisivat veneen osia eikä reen. Lisäksi, mikä olisi ollut reen vetojuhta? Pitäisi arvioida osan ikä (radiohiili) vs. poron kesyttämisen hetki, kesykoirista ei minulla ole tietoa. Jos vetojuhta on puuttunut, vene taitaisi olla ainoa oikea vaihtoehto liikkua "koneellisesti".
missään kuvalinkkejä noista jalaksista?
lienee mahdollista päätellä jo kuvista jotain.
Yks juttu tässä on, että näitä kölipuita on aina vaan yksi. Reenjalaksia olisi kaksi.
Reenjalakset:Maailman vanhin reenjalas, Heinolan Viikinäisten jalas, on radiohiiliajoitettu mesoliittiselle kivikaudelle (8840 /- 90 BP). Tyypiltään männystä tehty jalas on päällyskourullinen eli se on koverrettu ja siinä on kaksi koloparia kaplaita varten. Mahdollisesti jalas on kuulunut alkeelliseen kaksijalaksiseen rekeen. Viikinäisen jalaksen mitat ovat 250 x 12 cm. Kehittyneemmät päällyskourulliset jalakset ovat paljon pidempiä, jopa 4-5 metriä, ja hieman leveämpiä. Niissä keula myös kaartuu ylös. Leveimmät jalaksista lienevät kuuluneet yksijalaksisiin rekiin. Lapinlahden jättiläisjalaksessa on kaplaskolojen lisäksi reunoissa viistot reiät mahdollisesti laitojen sitomiseen. Päällyskourulliset jalakset ajoittuvat esikeraamiselta ajalta tyypillisen kampakeramiikan aikaan.
Keskikuurnalliset jalakset ovat edellisiä kehittyneempiä. Niissä koko jalaksen leveys ei ole kourua, vaan ainoastaan noin kolmannes keskellä. Leveydeltään ne ovat kymmenisen senttiä ja pituudeltaan 3-4 m. Keskikuurna ei ulotu keulaan asti. Pari keskikuurnallista jalasta on koristeltu eläimenpäillä. Keskikuurnalliset jalakset ovat olleet yksijalaksisia ja niissä lienee ollut kevyt rimoista ja hihnoista muodostuva ylärakenne. Keskikuurnalliset jalakset ajoittuvat tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Osa jalaksista on valmistettu sembramännystä.
Keskiharjakkeiset jalakset kuuluvat kivikauden lopulle. Ajoitukset viittaavat Kiukaisten kulttuurin ja Pöljän keramiikan aikaan. Näissä jalaksissa keskellä on kourun sijasta pitkittäinen harja. Myös näissä pari jalasta on koristeltu eläimenpäillä. Osassa harjallisista jalaksista on yhtenäisen keskiharjan sijasta kolme erillistä harjaketta.
Sen verran lisäisin ettei kiukaisissa varmasti ole jättiläisreillä ajeltu tuhansia vuosia sitten kun alueella oli paljon vettä.
Kallistuu veneen kölipuihin enemmän kuin rekeen.
Hienoa, minähän olen vain amatööri arkeologiassa, tuossa oli sitten täsmällistä tietoa. Kai ne sitten ovat kölipuita enemmänkin, niinkuin tämä Karjalan kalliopiirrosten tutkija on arvellut. Ne veneet piirroksissa ovat nahkaveneitä ja niissä on aina hirvenpää keulakoristeena.
Paikkojen ja ajoitusten ja merenpinnan yhtäläisyydet varmaankin myös sanovat jotakin, lähellä rantaahan kölipuiden on oltava, elleivät veneet sitten ole peräti uponneet ja haaksirikkoutuneet.
Koira kesytettiin (domestikoitiin) n. 130-140 000 v.sitten. Aiemmin aikavälinä pidettiin n.13-14 000 v. Ehkäpä samojedit kesyttivät peurat/porotkin samoihin aikoihin ? Joten reenjalakset voivat hyvin olla reenjalaksia. Tai sitten ei. Yleensä argeologiset ja antropologiset iänmääritykset ovat alakanttiin.
Heinolan maalaiskunnan vaakunassa on tyyliteltynä Tuusjärven kylästä Viikinäisistä vuonna 1934 löydetty reenjalas joka on tiettävästi maailman vanhin reenjalas yli 9000 vuoden takaa. Jalas on näytteillä Kansallismuseossa Helsingissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinolan_mlk
Tässä tuo kunnan vaakuna
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Heinolan.maalaiskunta.vaakuna.svg
reeenjalaksen (yksikössä) nähneen mielestä muistuta sitten vähääkään reenjasta.
on kuin portti tai aita tai kovasti tyylitelty reki lintuvinkkelistä nähtynä.
http://pakana.myinfo.ws/nahkaveneet.htm
Mitä kukin sitten käsitteellä "reenjalas" ymmärtää. Tuskin se kuitenkaan nykyaikaisen hevosella vedettävän reen jalas on. Voi olla vaikka vesikelkan tai jonkin ahkion tapaisen kuljetusvälineen jalas. Siis ihmisvoimin vedettävän (ja takaa työnnettävän) välineen jalas.
Usein tuollaisia käytettiin talvella kun haettiin vettä avannosta jollain isommalla astialla.
Tämähän oli hieno ja kattava esitys asiasta.
(Tuosta toidessa viestissä olleesta Lönnrotin isoisän hevos- vitsistä en muuten ymmärtänyt yhtään mitään.)
tuli tosta reesta vaan mieleen se että lönnrotin isoisän hevonen toi sen tänne kotiin meille sillon kun ne asui täällä