Raahessa Ismo ja Teho esiintyivät konserttisalissa, mikä oli muutamaa tyhjää istuinta lukuunottamatta täynnä eri-ikäistä yleisöä. Lavalla Tehon sekoittimet ja Ismon kirarat ja piano. Sisäisen solariumin kannen tapainen iso kukkakuva tapetoi osittain takaseinää. Linnunlaululla aloitettiin ja yleisö hiljeni. Sivuovesta saliin ihan yleisön eteen astui Teho sormipianon kanssa ja Ismo perässä, molemmat tummanharmaissa puvuissa. Laulajan paras ystävä aloitti noin kahden tunnin ja vartin musiikkinautinnon. (Kaikkia biisejä minä ja ystäväni emme saaneet muistiin, mutta tässä ne muut. Musiikin virta vei mukanaan kokemaan läsnäolevaa hetkeä.)
Pari astui lavalle ja tuli uusi kipale, Seitsemän päivää, Ismo pianossa. Tällä tiellä, Talvi (riipaisevan komeasti) ja Elintaso (vahvasti). Ismo siirtyi kitaraan ja herkisteli Risteykseen. Rakkaus on ruma sana, Surun murtama (sopi pyhäinpäivän tunnelmaan), Vallankumous (erittäin hyvä!), Rakkaudesta, uudet kipaleet "heinäpellosta ja junan tunneliin menosta!" ja "kuka minä olen, kuka puhuu, isäni suu avautuu", Harsoinen teräs, Levottomat jalat, Kullankaivajat, Paratiisin puu, Peltirumpu, Kanoottilaulu ja encorena Taiteilijaelämää.
Olo oli hyvin teatterimainen varsinkin alkupuolella konserttia, esim. Ismo lauloi yhtä biisiänsä tuijottaen läheltä kohti sinistä valospottia. Valomies valotti laulujen tunnelmia ja takaseinään heijastettiin vaihtuvia nestevärikuvioita. Hienoja väreitä koko joukkue sai aikaan! Konsertti oli kaiken kaikkiaan intensiivinen ja voimakas kokemus.
Ismo oli antanut pienten viiksien ja parran kasvaa ja oli erittäin paljon Ilkan näköinen laulaessaan hihattomassa t-paidassaan! Hän oli hyväntuulinen ja ei halunnut yleisöstä kuulunutta laulutoivetta Vittu kun vituttaa esittää, koskei vituttanut yhtään.
Heino kokemus, kiitokset Ismolle ja Teholle ja joukkueelle!
Keikkatunnelmia!
20
2092
Vastaukset
- lauluja
Ruuvvaa, väännä, säädä, hinkkaa
Päästänkö irti- Tumpelo
Mahtavaa! Näin sieluni silmillä Ismon ja Tehon musisoimassa haltioituneelle konserttiyleisölle. Ihan kuin olisin päässyt hetkeksi pistäytymään. Täällä odotellaan yhä kuumeisesti ensi viikonloppua ja IAT:tä :o)
- tavallinen tallukka
Varmasti hieno keikka, mutta...olen kyllä vähän todella pettynyt, et kun ajattelee miten suuret lauluvarastot alangolla on, niin mies soittaa taaskin samoja lauluja kuin esim. Hesan Savoyssa. Hieno settihän tuokin, mutta odottaisin vähän lievää vaihtamista jo keikkasettiin. V kun V*ttuttaa. No sama tauti on monella muullakin esiintyjällä...
Kiitos loistavasta kommentoinnista! Tunnelma hauras ja surullinen, mutta silti niin onnellinen.
- jippii
Oletteko havainneet keikkapaikkojen paikallislehdissä arvioita IAT-keikoista?
- Tumpelo
jippii kirjoitti:
Oletteko havainneet keikkapaikkojen paikallislehdissä arvioita IAT-keikoista?
Tehoissa löytyi
SSS-Veli-Matti Henttonen
Ismo Alanko Teholla Salossa Paradise Gardenissa 10.11.
Tekipä Ismo Alanko lähes mitä tahansa, niin ne tekemiset hän tekee kunnolla,
täydestä sydämestä - ja tunnistettavasti. Alangon uusin projekti yhdessä Teho
Majamäen kanssa ideoitu ja toteutettu Ismo Alanko Teholla on uusin näyte ja
perin eläväinen todiste tekemisen ilosta ja riemusta.
Duon keikka lauantaina Salossa oli mainio. Tosin tässä auttoi myös Alangon oma
historia, sillä hän kuuluu niiden suomalaisten musiikintekijöiden armoitettuun
kaartiin, joilla on esittää omasta takaa melkoinen joukko Suomi-rockin
klassikkoja. Tätä materiaalia Ismo Alanko Teholla käytti oivallisella tavalla
hyväkseen.
Kun heti keikan alkumetreillä yleisö saa kuullakseen sellaisen hienon klassikon
kuin Kun Suomi putos puusta harkitun tyylikkäänä uusversiona, oli selvää, että
luvassa on tyylikäs keikka. Sitä liki parituntinen konsertti myös oli.
Uuden vielä julkaisemattoman ja osin äänittämättömän duolevyn materiaalin
lomassa vastaanottavainen yleisö sai kuulla muun muassa sellaisia vaikuttavan
todellisia ja alankolaisittain kyynisen raadollisia lauluja kuten Tällä tiellä,
Exstaasiin, Harsoinen teräs, Rakkaus on ruma sana, Säkenöivä voima, Peltirumpu
ja Levottomat jalat.
Ensimmäisenä encorena kuultu Taiteilijaelämää summasi omalta osaltaan konsertin
annin. Samalla se kertoi jälleen kerran hienosti myös yhden sortin
(taiteilija)elämästä.
Alangon ja Majamäen yhteistyö sujui kuin rasvattu. Ja kun kyseessä on Alanko,
niin mistään kolmen soinnun rockista tai tekotaiteellisesta kikkailusta ei
ollut kyse. Sovitukset vanhoista kappaleista, kuten esimerkiksi Harsoinen teräs,
olivat yllättävän toimia, täysin tunnistettavia, mutta kuitenkin selvästi
kaksikon näköisiä esityksiä.
Teho Majamäen lyömäsoitinboksista löytyi niitä tarvittavia tehoja yllinkyllin.
Tämän päälle Ismo Alangon kelpasi tunnelmoida lauluja täydestä sydämestä.
Missään vaiheessa musiikin suorittajaksi ei kaivannut suurempaa kokoonpanoa.
Alangon kommentti kollegastaan konsertin aikana oli paljon puhuva: "Teho
kartoittaa elämänsä tarinaa vibrafonin avulla".
Vahvat, jopa ajoittain liki shamanistiset rytmit olivat yksi musiikin
tukijaloista. Vanha Siekkari-hitti Kanoottilaulu oli tässä mielessä yksi illan
maukkaimmista esityksistä.
Lauantainen konsertti oli kaikilta osin iloinen yllätys. Sitä se oli musiikin
ohella myös olosuhteidensa puolesta. Keikka alkoi heti iltaseitsemän jälkeen.
Savuttomassa tilassa saattoi nautti täysin siemauksin musiikista yleisönkin
ollessa varhaisillasta vielä varsin vastaanottavaista.
Ismo Alangon (oik.) tekemiset lavalla ovat täynnä positiivista energiaa ja
hulluutta. Alanko ja Teho Majamäki tarjosivat lauantaina Paradise Gardenissa
yhden kuluvan vuoden hienoimmista keikoista Salossa.
- VPK_lainen
Erinomainen keikka VPK:lla. Sopivasti sekaisin uutta ja vanhaa. Kolme ennenkuulematonta biisiä, jotka kaikki säväyttivät melodisuudellaan. Ismon laulu on vanhemmiten parantunut tai löytänyt uusia sävyjä. Ainakin minua on joskus häirinnyt luonnottoman matalalta laulaminen, joka on lapsellisen kuuloista itsetehostamista. Nyt laulusaundit olivat puhtaat ja vivahteikkaat ja elivät mainiosti biisien tunnelmien mukana.
Teho Majamäki loisti romukasoineen ja oli ihan tasaveroinen tunnelmanluoja maestron rinnalla. Bändi soitti myös Ekstaasiin -biisin, joka on alkuspiikin mukaan mennyt aina jotenkin pieleen. Nyt sekin toimi erinomaisesti.
Huomion arvoista biisisetissä oli, että valikoima kattoi lähes koko uran. Puuttumaan jäivät vain kaikki koprolaliaan viittaavat alatyyliset tekstit, joita Alangon tuotannosta löytyy kymmenittäin. Liekö kundi miehistynyt vai kosiskeltiinko vain keski-ikäistynyttä ja -luokkaistunutta yleisöä?
Loistava keikka kaikkineen!- rumat sävelet
Tavastialta palasin just. Hieno keikka, mahtavaa! Kanoottilaulu on kova fiilistelybiisi. Joku biisi mis pohdittiin muuttiko jeesus vai piru veden viiniksi oli mielenkiintonen veto..
- hiphei
rumat sävelet kirjoitti:
Tavastialta palasin just. Hieno keikka, mahtavaa! Kanoottilaulu on kova fiilistelybiisi. Joku biisi mis pohdittiin muuttiko jeesus vai piru veden viiniksi oli mielenkiintonen veto..
Korjatkaa, missä olen väärässä, mutta tällaisena muistan eilisen sunnuntain biisilistan Tavastialla:
Seitsemän päivää
Uusi biisi, jossa pohditaan kuka muutti veden viiniksi
Tällä tiellä
Elintaso
Vallankumous
Ilokoulu
Uusi biisi, jossa mentiin "romantiikan yksinkertaiseen, mutta hienoon maailmaan"
Risteys
Paratiisin puu
Rakkaus on ruma sana
Säkenöivä voima
Rakkaudesta
Hallanvaara
Talvi
Elämä naurattaa
Kun Suomi putos puusta
Kullankaivajat
Harsoinen teräs
Päästänkö irti
Räkäistä ja tarttuvaa
Ruuvaa, väännä, säädä, hinkkaa
Extaasiin
Levottomat jalat
Kanoottilaulu
Peltirumpu, Taiteilijaelämää
Laulu
Joku pohti aiemmassa vietissä, että Ismo saisi jo vaihtaa biisilistojaan. No, tuossa on seitsemän toistaiseksi julkaisematonta biisiä. Entä milloin Elintaso ja Kanoottilaulu ovat olleet setissä ennen IAT-keikkoja? Uudet biisit kuulostivat niin hyviltä, että nostivat odotuksia tulevasta levystä. - Tumpelo
hiphei kirjoitti:
Korjatkaa, missä olen väärässä, mutta tällaisena muistan eilisen sunnuntain biisilistan Tavastialla:
Seitsemän päivää
Uusi biisi, jossa pohditaan kuka muutti veden viiniksi
Tällä tiellä
Elintaso
Vallankumous
Ilokoulu
Uusi biisi, jossa mentiin "romantiikan yksinkertaiseen, mutta hienoon maailmaan"
Risteys
Paratiisin puu
Rakkaus on ruma sana
Säkenöivä voima
Rakkaudesta
Hallanvaara
Talvi
Elämä naurattaa
Kun Suomi putos puusta
Kullankaivajat
Harsoinen teräs
Päästänkö irti
Räkäistä ja tarttuvaa
Ruuvaa, väännä, säädä, hinkkaa
Extaasiin
Levottomat jalat
Kanoottilaulu
Peltirumpu, Taiteilijaelämää
Laulu
Joku pohti aiemmassa vietissä, että Ismo saisi jo vaihtaa biisilistojaan. No, tuossa on seitsemän toistaiseksi julkaisematonta biisiä. Entä milloin Elintaso ja Kanoottilaulu ovat olleet setissä ennen IAT-keikkoja? Uudet biisit kuulostivat niin hyviltä, että nostivat odotuksia tulevasta levystä.Olen sanaton... Ja tänäiltana uudestaan!!!
Noiden uusien biisien nimet ovat ilmeisesti Juomari(?) ja 2x1. - Tumpelo
IAT:n Salon keikan yhtenä alkuunpanijana ja järjestäjän apulaisena jännitti ihan hirveästi, ensinnäkin tuleeko Paradise Garden täyteen ja onko esiintymislava liian pieni ja tukahduttava ISMOLLE ja Teholle. (Olihan se melko ahdas ja pelkäsin musikanttien lyövän innoissaan päänsä matalaan takaviistoon kattoon).
Jännitin myös miten saan noin metrin korkean oman etukäteis-synttärikukkahärvelin kuljetettua sateessa PG:iin ja miten selviäisin itse kohokohdasta eli ISMON tapaamisesta... HUH!!!
Ja kuin ihmeen kaupalla..... kaikki meni nappiin! Pääsin sovittuun aikaan eli noin puoli tuntia ennen keikan alkua sisään klubille.
Keikkajärjestäjä haki ISMON esiintymislavalle ja sain olla hetken HÄNEN kanssaan kahden!!!!!! Aluksi pyytelin anteeksi häiriötä kesken keskittymisen, luovutin kukkahärvelin ja kiittelin kaikista ihanista keikoista, upeasta musiikista mihin ei ikinä kyllästy ja kaikesta mikä tuli äkkiseltään mieleen ja miten HÄN on auttanut minua paranemaan vakavasta sairaudesta...
ISMO kuunteli mietteliäänä, vastaili ja jutusteli ystävällisesti. HÄN jopa muisti meikän aiemilta keikoilta… kysyi olinko Turun VPK:lla edellisenä iltana, oli nähnyt minut siellä ja vieläpä Porvoon kesäkeikalta esim. hotelli Seurahuoneen aamupalalla ”törmäilystä”.
HÄN lupasi harkita ensi kesäksi Tavan perinteisiä juhannusiltamia!
Keskusteltiin myös uudesta levystä, illan biisilistasta, HÄNEN kotisivuistaan ja maaliskuisista IAT-keikoista, jotka kuulemma pidetään konserttisaleissa. Totesin että se on hyvä ratkaisu koska ovat klubeja rauhallissempia paikkoja ja kuulee paremmin kaikkein herkimmätkin soinnut… ja varoittelin että Salossa tulee melko varmasti olemaan aikamoista hälinää (ISMO joutuikin keikan aikana pyytämään tyyppejä olemaan hiljempaa)...
Sain HÄNELTÄ myös ystävällisesti nimmarin IAT-paitani selkämykseen ja pari papereillekin.
Keikka oli kohta alkamassa ja siksi pitikin jo toivotella mukavaa iltaa ym. :)
Teho ilmestyi etuajassa kilkuttimiaan hipelöimään ja minä tietysti häntäkin vuorostaan jututtelemaan.
Kiittelin uusista kuulumisia-kirjoitteluista ISMON kotisivuilla. Hän ilahtui suunnattomasti kun kuuli edes jonkun käyvän niitä lukemassa… ja vaatimattomana miehenä valitteli ettei ole mikään hyvä kirjoittaja. Olin toista mieltä. Teho oli innostunut myös vieraskirjan lisäämisestä sivuille (ISMO ei ollut innostunut vaan totesi ettei ehdi niihin kuitenkaan vastaamaan). Tehokinkin on aivan hullaannuttavan ihana ja mukava ja vielä niin MIELETTÖMÄN LAHJAKAS MUUSIKKO!!!
Saliin tuli mukavasti ihmisiä.. pikkuhiljaa... jännitys tiivistyi tuleeko täyteen... JA TULI!!!
Keikka oli mahtava kahden tunnin tiivis paketti! Biisit lähimain samoja kuin kuin perjantaina Turussa ja Salon keikan jälkeen sunnuntaina Tavalla. Kuultiin myös yksi encore... Taputus ja tömistys jatkui... vaan eivät tulleet enää uudestaan… mutta OLIPAS IHANAAKIN IHANAMPI ILTA! - Tumpelo pää Ismosta sekaisin
Tumpelo kirjoitti:
IAT:n Salon keikan yhtenä alkuunpanijana ja järjestäjän apulaisena jännitti ihan hirveästi, ensinnäkin tuleeko Paradise Garden täyteen ja onko esiintymislava liian pieni ja tukahduttava ISMOLLE ja Teholle. (Olihan se melko ahdas ja pelkäsin musikanttien lyövän innoissaan päänsä matalaan takaviistoon kattoon).
Jännitin myös miten saan noin metrin korkean oman etukäteis-synttärikukkahärvelin kuljetettua sateessa PG:iin ja miten selviäisin itse kohokohdasta eli ISMON tapaamisesta... HUH!!!
Ja kuin ihmeen kaupalla..... kaikki meni nappiin! Pääsin sovittuun aikaan eli noin puoli tuntia ennen keikan alkua sisään klubille.
Keikkajärjestäjä haki ISMON esiintymislavalle ja sain olla hetken HÄNEN kanssaan kahden!!!!!! Aluksi pyytelin anteeksi häiriötä kesken keskittymisen, luovutin kukkahärvelin ja kiittelin kaikista ihanista keikoista, upeasta musiikista mihin ei ikinä kyllästy ja kaikesta mikä tuli äkkiseltään mieleen ja miten HÄN on auttanut minua paranemaan vakavasta sairaudesta...
ISMO kuunteli mietteliäänä, vastaili ja jutusteli ystävällisesti. HÄN jopa muisti meikän aiemilta keikoilta… kysyi olinko Turun VPK:lla edellisenä iltana, oli nähnyt minut siellä ja vieläpä Porvoon kesäkeikalta esim. hotelli Seurahuoneen aamupalalla ”törmäilystä”.
HÄN lupasi harkita ensi kesäksi Tavan perinteisiä juhannusiltamia!
Keskusteltiin myös uudesta levystä, illan biisilistasta, HÄNEN kotisivuistaan ja maaliskuisista IAT-keikoista, jotka kuulemma pidetään konserttisaleissa. Totesin että se on hyvä ratkaisu koska ovat klubeja rauhallissempia paikkoja ja kuulee paremmin kaikkein herkimmätkin soinnut… ja varoittelin että Salossa tulee melko varmasti olemaan aikamoista hälinää (ISMO joutuikin keikan aikana pyytämään tyyppejä olemaan hiljempaa)...
Sain HÄNELTÄ myös ystävällisesti nimmarin IAT-paitani selkämykseen ja pari papereillekin.
Keikka oli kohta alkamassa ja siksi pitikin jo toivotella mukavaa iltaa ym. :)
Teho ilmestyi etuajassa kilkuttimiaan hipelöimään ja minä tietysti häntäkin vuorostaan jututtelemaan.
Kiittelin uusista kuulumisia-kirjoitteluista ISMON kotisivuilla. Hän ilahtui suunnattomasti kun kuuli edes jonkun käyvän niitä lukemassa… ja vaatimattomana miehenä valitteli ettei ole mikään hyvä kirjoittaja. Olin toista mieltä. Teho oli innostunut myös vieraskirjan lisäämisestä sivuille (ISMO ei ollut innostunut vaan totesi ettei ehdi niihin kuitenkaan vastaamaan). Tehokinkin on aivan hullaannuttavan ihana ja mukava ja vielä niin MIELETTÖMÄN LAHJAKAS MUUSIKKO!!!
Saliin tuli mukavasti ihmisiä.. pikkuhiljaa... jännitys tiivistyi tuleeko täyteen... JA TULI!!!
Keikka oli mahtava kahden tunnin tiivis paketti! Biisit lähimain samoja kuin kuin perjantaina Turussa ja Salon keikan jälkeen sunnuntaina Tavalla. Kuultiin myös yksi encore... Taputus ja tömistys jatkui... vaan eivät tulleet enää uudestaan… mutta OLIPAS IHANAAKIN IHANAMPI ILTA!Neljä peräkkäisen illan IAT-keikkaa tekee hassun hajamieliseksi ja höperön onnelliseksi...
- sujui
Tumpelo pää Ismosta sekaisin kirjoitti:
Neljä peräkkäisen illan IAT-keikkaa tekee hassun hajamieliseksi ja höperön onnelliseksi...
Tavan toinen ilta, Tumpelo? Oliko yhtä hienoa kumpanakin?
- Ismolle
ole luonnotonta, päin vastoin.
- VPK_lainen
Ismolle kirjoitti:
ole luonnotonta, päin vastoin.
Mielestäni nykyinen laulukorkeus, jota Alanko noudattaa soolo- ja duokeikoillaan on huomattavasti sävykkäämpi, lämpimämpi, vivahteikkaampi ja aidompi. Alangon perässähän hiihti 1980- ja 1990-luvun leegio imitaattoreita, jotka kuullostivat - jos mahdollista - vielä esikuvaansakin kornimmilta: Ilkka Alanko, AW Yrjänä, Kalle Ahola etc. Siekkareiden livebiiseihin mörinä sen sijaan istui mainiosti.
- Tumpelo
sujui kirjoitti:
Tavan toinen ilta, Tumpelo? Oliko yhtä hienoa kumpanakin?
Muistankohan kaiken oikein... en tehnyt keikoilta minkäänlaisia muistiinpanoja ja neljä iltaa peräkkäin IAT:ta sekoitti nupin ihanan täydellisesti!
Hmmm...
Heti Tavan ulko-oven auettua sisältä kantautui mahtavasti Ismon komea laulu ja Tehon sekoittimien ryske. UPEETA! Ei voisi ilta paremmin alkaa!
Saliin ei ollut vielä mitään asiaa, mutta saatiinpas odotellessa kuunnella seinän läpi sound checkiäkin. Olipas kiva yllätys!
Suuntasin tyypillisen vesilasini kanssa seisoskelemaan aulabaarin ja salin välissä olevan liukuoven viereen, joka oli sattumalata pikkuisen raollaan. JIPPII! Sain hienosti tiirailtua mitä lavalla tapahtui. Näin HEIDÄT siis tälläkin kertaa ennen keikan alkua, vain hieman eri näkövinkkelistä kuin edellisenä iltana…
Siitä paikasta oli kiva seurata mahtavaa musisointia, hersyvää naurua ja mielenkiintoista höpinää lavalla. Kitaroinnin ja lauluharjoitusten jälkeen Ismo istahti pianonsa taakse. Soitteli… ja manasi kuinka helvetin vaikeeta on soittaa, kun isot sormet ei mahdu millään mustien koskettimien väliin ja kyllä pitäis saada leveemmät koskettimet.. V***U! Ai nyt mä keksin.. kun sormia koukistaa pystyykin soittamaan! NAURUA!!!
Jo tutuksi tulleitten IAT-paitakauppiaitten kanssa hetken höpistyäni, edellisen illan hikisen kuumista tunnelmista... pääsimmekin viimein sisälle salin puolelle odottelemaan.
Aluksi yleisöä näytti olevan oudon vähän, mutta keikan alkaessa oli kuitenkin tiivis tunnelma. Sain saman mukavan paikan eturivissä kuin sunnuntainakin. Hyvä mäihä!
Hieno kappale Laulajan paras ystävä aloitti sillä kertaa. Uudet ja ennestään tutuiksi tulleet kappaleet sujuivat upeasti ja Tehokkaasti.
Ismon mukaan paikalla olleiden muusikkoystävien takia piti tsempata normaalia enemmän... NAURAHDUS!
Jossain vaiheessa yleisö alkoi laulaa 47-vuotta täyttävälle päivänsankarille PALJON ONNEA VAAN! Komeasti laulu kaikuikin. Mestari kiitti ja kehui: Hyvin muistitte!
Pientä huulenheittoa ja onnitteluja kuului yleisön joukosta "nuorelle Ismolle". Mutta päivänsankari lausahtikin jotain vanhenemisen karmeudesta. Ismollakin on siis ilmeisesti ikäkriisi :(
Tyypillistä viiskymppiä lähestyvillä.
Hurja meno jatkui! Teho hullaannutti myös rehevällä soitannallaan!
Saatiin jälleen kaksi encorea.
Kesken viimeisen biisin Ismon kitarasta kieli katkesi… HUOKAUS!... Soitto loppui!!! Mutta onneksi vain tuokioksi, kunnes Ismo nappasi toisen kitaransa... tokaisi että olipas dramaattista... ja jatkoi taas hurjaa soittoaan.
Hikisenä Ismo totesi tyyppien liitelevän nyt takahuoneeseen jossa heitä odottaa kakku.
Nopea, perinteinen hienon-keikan-jälkeen-oluen siemaisu baarissa.
Täydellisessä hurmiossa, mutta kuitenkin jo hieman haikeana käpyttelin kohti rautatieasemaa...
Maaliskuussa tavataan!
- Lokki
Sunnuntain keikka Tavastialla oli mahtava! Itseäni tosin ihmetytti keikkayleisön jähmeys alkupuoliskolla. Arvelin Ismon kommentin siitä, että tunnelma on kuin sunnuntai-iltana olohuoneessa viittaavan siihen, että jengi ei oikein eläydy, tulkitsinkohan ihan väärin?
No, itse en todellakaan pysty olemaan paikoillani, kun Ismoa pääsen livenä näkemään! Vaikka konserttikeikat ovat omalla tavallaan myös aivan mahtavia, kun kaikki soundit kuulee paremmin, niin silti minusta tuntui viime kevättalvena Turussa melkein tuskaiselta vain istua penkissä! Mutta molempi parempi, ihan malttamattomana tässä jo odotellaan ensi kevään konserttikiertuetta.
Kävin katsomassa myös Kuopion keikan ja siellä ihmiset tuntuivat alusta asti eläytyvän paljon enemmän musiikkiin. En sitten tiedä, oliko ajankohdalla (perjantai-ilta) merkitystä, mutta kyllä sinnekin tultiin ennen kaikkea Ismoa diggailemaan eikä nauttimaan baaritiskin antimista. Mutta Tavastialla oli tietysti paljon parempi soundi ja taustahäly huomattavasti vähäisempi.
Kyllä Ismo ja Teho on ihan lyömätön yhdistelmä! =) - lokaajakuita
Taas se syntyi - musiikin taikavoima voimakkaasti sunnuntaina Tavalla. Ismon mukaan he olivat kuin olohuoneessaan ja mun mielestä se tarkoitti sitä kodikkuuden tunnetta, mikä hänellä on Tavastialla. Pari nautti olostaan lavalla. Yleisö nautti mukana ja näytti sen myös eläytymällä ja tanssimalla. Tällaisessa paikassa ja Ismon musiikin voimasta yhteisenergia vaan kasvoi kasvamistaan keikan edetessä. Samojen laulujen kuuntelu ei mielestäni ole tylsistyttävää, jos kaksikko vetää avoimena ja täydellisesti läsnä kappaleet. Esim Harsoinen teräs oli eilen erittäin hyvä ja juureva uudenlaisessa kudoksessa Tehon rytmityksen vuoksi. Lisäksi kappaleet voi kokea eri konserteissa eri tavoin.
Uusista kappaleista en kahta ollut kuullut aiemmin: Ilokoulu ja Elämä naurattaa. Ismo spiikkasi Ilokoulun sanomalla, että hän sävelsi sen abstraktiseksi luomukseksi, joka viimeaikojen tapahtumien vuoksi onkin yllättävän ajankohtainen. Niin totta. Elämä naurattaa ja myös Päästänkö irti olivat nautittavia meneviä kipaleita, joten uutta levyä kannattaa odottaa!
Maaliskuun konserttikiertuetta kannattaa myös odottaa. Kuitenkin mun mielestä saleissa tunnelma on latteampi kuin klubikeikkojen intiimit kokemukset. Saleissa ihmiset käyttäytyvät nykyään teatterimaisesti eli istuvat paikallaan. Säätiön aikaan vielä saleissakin tanssittiin vapautuneesti. Klubeilla tunnelma voi nousta valtaviin mittasuhteisiin, kuten eilen Tavastialla. Ismon täytyikin rauhoitella musiikista villiintynyttä kansaa laulamalla lopuksi Laulun.
Kiitos ja niiaus Ismolle kumppaneineen sekä hyvää syntymäpäivää!- Tumpelon näkövinkkelistä
Tässä jälleen kerran kertomusta ennen keikan alkua … jälkeen keikan ja vähän siltä väliltäkin.
Perjantai- ja lauantai-illan keikkojen jälkeen vuorossa oli nuoruuden kotikaupunkini Helsinki. Tavastialla tuli hengailtua jo 70-luvun puolella…
Ismo ja Teho olivat elementissään "omalla lavalla eli siis Tavalla". Mutta aloitetaanpas alusta…
Olin hiukan myöhässä ja Tavan aulabaari oli jo lähes täyttynyt. Mietin miten kauas lavasta joutisin jäämään. Oven auettua suurta ryntäystä ei tullutkaan.
Eturivin paikkaan pääsin ja erittäin hyvään sellaiseen...vaikka lavan rosoisesta reunasta saikin tikkuja t-paitaan. Jännitti! 40 minuutin odotus kesti ja kesti. Se tuntui ikuisuudelta, mutta onnekseni sain sopivasti tiirailla siinä odotellessa takatiloihin avoimesta ovesta, kun HE keskittyivät siellä ennen keikan alkua. mm. heittelemällä hetken jotain esinettä toisilleen ja kävelemällä takahuoneen käytävää edestakaisin. Teho astui ensin lavalle kilkuttimiensa taakse suurten suosionosoitusten kaikuessa. Ismo seisoi vielä tovin takaovella… keskittyen… silmät suljettuina. Hengitti sitten syvään ja lähti marssimaan lavalle tervehtimään yleisöä... Aplodeja! Ilon-kiljahduksia! Aina yhtä autuas tunne valtasi mielen. Ismo istahti pianonsa taakse soittamaan 7 päivää-biisiä.
Keikka eteni hienosti... Kuultiin uutta tuotantoa ja tuttuja vanhoja hittejä.
Nuori poika, arviolta 9 vuotias seisoi eturivissä, ison karpaasin suojeluksessa ja lauloi biisejä muiden mukana. Olipa kiva seurata innostunutta uuden sukupolven edustajaa.. Yleisö haltioitui Ismon intoutuessa lavalla siihen tuttuun.. hurmiolliseen… ainutlaatuiseen Ismomaiseen tanssiinsa! Aivan mieletöntä! Mahtava meno jatkui! Encoret saatiin kuulla kuten muillakin keikkapaikoilla. Onnesta sydän sykkyrällä otin sen tavanomaisen upean-keikan-päätteksi-oluen ja sitten poistuin hymy suupielessä kaupungin hämärään. - Hiphei
Tumpelon näkövinkkelistä kirjoitti:
Tässä jälleen kerran kertomusta ennen keikan alkua … jälkeen keikan ja vähän siltä väliltäkin.
Perjantai- ja lauantai-illan keikkojen jälkeen vuorossa oli nuoruuden kotikaupunkini Helsinki. Tavastialla tuli hengailtua jo 70-luvun puolella…
Ismo ja Teho olivat elementissään "omalla lavalla eli siis Tavalla". Mutta aloitetaanpas alusta…
Olin hiukan myöhässä ja Tavan aulabaari oli jo lähes täyttynyt. Mietin miten kauas lavasta joutisin jäämään. Oven auettua suurta ryntäystä ei tullutkaan.
Eturivin paikkaan pääsin ja erittäin hyvään sellaiseen...vaikka lavan rosoisesta reunasta saikin tikkuja t-paitaan. Jännitti! 40 minuutin odotus kesti ja kesti. Se tuntui ikuisuudelta, mutta onnekseni sain sopivasti tiirailla siinä odotellessa takatiloihin avoimesta ovesta, kun HE keskittyivät siellä ennen keikan alkua. mm. heittelemällä hetken jotain esinettä toisilleen ja kävelemällä takahuoneen käytävää edestakaisin. Teho astui ensin lavalle kilkuttimiensa taakse suurten suosionosoitusten kaikuessa. Ismo seisoi vielä tovin takaovella… keskittyen… silmät suljettuina. Hengitti sitten syvään ja lähti marssimaan lavalle tervehtimään yleisöä... Aplodeja! Ilon-kiljahduksia! Aina yhtä autuas tunne valtasi mielen. Ismo istahti pianonsa taakse soittamaan 7 päivää-biisiä.
Keikka eteni hienosti... Kuultiin uutta tuotantoa ja tuttuja vanhoja hittejä.
Nuori poika, arviolta 9 vuotias seisoi eturivissä, ison karpaasin suojeluksessa ja lauloi biisejä muiden mukana. Olipa kiva seurata innostunutta uuden sukupolven edustajaa.. Yleisö haltioitui Ismon intoutuessa lavalla siihen tuttuun.. hurmiolliseen… ainutlaatuiseen Ismomaiseen tanssiinsa! Aivan mieletöntä! Mahtava meno jatkui! Encoret saatiin kuulla kuten muillakin keikkapaikoilla. Onnesta sydän sykkyrällä otin sen tavanomaisen upean-keikan-päätteksi-oluen ja sitten poistuin hymy suupielessä kaupungin hämärään.Tällä kiertueella oli tilanne kuten hyvä ystäväni kuvaili Teemalta tullutta keikkaa:"Alkukantasen upeeta menoa, palattiin biisien alkulähteille". Helmi- ja maaliskuuta mielenkiinnolla odotellen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3187464Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662156- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161372- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91241Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691220RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551151Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019