Tällä palstalla on useamman kerran ollut virheellistä tietoa siitä, että ylioppilastutkinto tekisi jostain ihmisistä korkeasti koulutettuja. Sillä perusteella, että suuri osa hoitajista ei ole ylioppilaita ei heille tulisi maksaa kunnon palkkaakaan väitetään.
Täytyy ihmetellä, että millä vuosisadalla ja millä vuosikymmenellä oikein elätte? Joskus 1910-1930-luvuilla varmaan olikin niin, että kun joku oli ylioppilas hän oli jotain eliittiä. Noihin aikoihin tehdyissä suomifilmeissähän tuolla kesähuviloilla ihmiset viettivät loma-aikaansa ylioppilaslakit ja (DI:t) teekkarilakit päässe.
Menkääpä nyt kesällä tuonne ulos. Tuleeko paljon porukkaa ylioppilaslakki/teekkarilakki päässä olevia vastaan muuta kuin vappuna? Hullunahan sitä pidettäisiin, joka koko kesän kulkee em. lakki päässä. Maailma muuttuu Eskoseni. ;)
En väitä, etteikö yo-tutkinto olisi hyödyllinen - ei se häpeäksikään ole. Se ei vaan nykyään enää ole tarpeellinen korkeakoulutetuilla.
Täytyy ihmetellä, että millä vuosisadalla ja millä vuosikymmenellä oikein elätte? Joskus 1910-1930-luvuilla varmaan olikin niin, että kun joku oli ylioppilas hän oli jotain eliittiä. Noihin aikoihin tehdyissä suomifilmeissähän tuolla kesähuviloilla ihmiset viettivät loma-aikaansa ylioppilaslakit ja (DI:t) teekkarilakit päässe.
Menkääpä nyt kesällä tuonne ulos. Tuleeko paljon porukkaa ylioppilaslakki/teekkarilakki päässä olevia vastaan muuta kuin vappuna? Hullunahan sitä pidettäisiin, joka koko kesän kulkee em. lakki päässä. Maailma muuttuu Eskoseni. ;)
En väitä, etteikö yo-tutkinto olisi hyödyllinen - ei se häpeäksikään ole. Se ei vaan nykyään enää ole tarpeellinen korkeakoulutetuilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nykyisin ylioppilaaksi valmistuu ikäluokasta karkeasti jaoteltuna tasan tarkkaan puolet, eli 50%.
Tämä puolisko on valittu yleensä parhaista opiskelijoista tietyn alimman vaaditun pistemäärän pohjalta. Valikoituminen ei aina ole silti oikea, eivätkä kaikki hyvätkään "ymmärrä" jatkaa. 3 vuotta opintoja on silti tietty työurakka, jolla on tietty arvonsa, myös yleissivistävänä. Etupäässä eroja syntyy lukion-ei lukion käyneiden kielitaidoissa vieraiden kielten osalta.
Nykyisten ylioppilaiden matematiikan taidot vaikuttavat vähintäinkin arveluttavilta.
Toisaalta lukion (ei myöskään peruskoulun) pohjalta ja lukioissa ja peruskouluissa opetettavien aineiden arvosanojen pohjalta ei aina voi tehdä päätelmiä ammatissa ja ammattiopinnoissa selviämisestä ja soveltuvuudesta. Historian ja maantiedon sekä vieraiden kielten opinnot eivät ehkä korreloi kovinkaan voimakkaasti terveysalan ymmärryksen kanssa ei myöskään lääkärin ja sairaanhoitajan taitojen kanssa. Tarpeellista yleissivistävää tietoa sinänsä.
kannanotoissa. Julianna varmaan on peruskoulupohjainen. Mm. kirjallista ilmaisua oppii lukiossa pakostakin.
Ylioppilastutkinto on hyvä pohja jatko-opinnoille. Pelkät ammattiopinnot tekevät ihmisestä kapea-alaisen.
...tai sisälukutaidon vajaavuus näkyy sinunkin kirjoituksissasi..ei täällä kukaan sinua ja ketjun aloittajaa lukuunottamatta olekaan väittänyt että yo t olisivat vain ja ainoastaan korkeastikoulutettuja..tai että olisivat edes korkeastikoulutettuja...eikä sh tkaan ole sen korkeamminkoulutettuja kuin moni muukaan ammattiryhmä nykypäivän suomessa.Mutta SAIRAANHOITAJAT OVAT KYLLÄKIN KOULUTETTU HYVIN JA KORKEASTI ..kun esim vertaat moniin muihin maihin jossa myöskin yllättäen koulutetaan sairaanhoitajia...ja tämän hyvän ja monipuolisen ja korkean koulutuksen vuoksi sinuakin sitten jos ja kun sairaanhoitoa jonain päivänä tarvitset mahdollisesti hoitaa suomalainen ammattitaitoinen sairaanhoitaja.
ole korkeakoulutettu niin ei sairaanhoitajakaan.Vaan se on keskiasteen koulutus minkä hoitajat omaavat ja siinä suhteessa palkka on nykyisillään ihan hyvä.Työkään ei ole niin vaativa joskin työajat ovat ikäviä.Mutta sehän on ollut tiedossa ammatin valinnan yhteydessä.
korkeakoulutetuista ovat ylioppilaita. Useimmat korkeakoulutetuista ovat myös opiskelleet kauemmin kuin sairaanhoitajat.