Väitöskirjan tiedot
Tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Laitos Lääketieteen laitos - Medical School
Oppiaine Farmakologia - Pharmacology
Väitöspäivä 2006-12-16
Tekijä Hasala Hannele
Väitöskirjan nimi Role of Histamine in the Regulation of Human Eosinophil Apoptosis
Julkaisuvuosi 2006
Kustantaja Tampere University Press
Sarja Acta Universitatis Tamperensis; 1191
ISBN 951-44-6774-4
Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 572
Verkkojulkaisun ISBN 951-44-6775-2
Lukukertoja: 361 [Väitöskirja sähköisenä] [Kirja ostettavissa Granumissa]Tiivistelmä:
Eosinofiilinen tulehdus on tärkeä tekijä astman ja allergisten sairauksien synnyssä. Myös tulehdussoluista allergeenialtistuksen jälkeen vapautuva histamiini on olennainen allergiaoireiden kehittymisessä. Antihistamiineja käytetäänkin yleisesti allergisten sairauksien hoidossa. Apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa pidetään keskeisenä mekanismina, jonka avulla tulehdussoluja poistuu kudoksista ja tulehdus lievittyy. Hannele Hasalan väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin histamiinin ja antihistamiinien merkitystä eosinofiilisten valkosolujen apoptoosin säätelyssä. Vapaaehtoisten henkilöiden verestä eristettyjä eosinofiilejä viljeltiin koeolosuhteissa, jonka jälkeen apoptoosia arvioitiin eri menetelmillä.
Histamiinin havaittiin osittain kumoavan interleukiini-5-sytokiinin (IL-5:n) eosinofiilejä hengissäpitävää vaikutusta tehostamalla eosinofiilien apoptoosia. Histamiinin eosinofiilien apoptoosia lisäävä vaikutus oli vastaavaa suuruusluokkaa kuin aiemmin havaittu glukokortikoidien aiheuttama eosinofiiliapoptoosin tehostuminen, jonka ajatellaan olevan yksi glukokortikoidien tärkeimmistä eosinofiilistä tulehdusta lievittävistä ominaisuuksista. Histamiinin vaikutus ei näyttänyt välittyvän minkään tunnetun histamiinireseptorin eikä muiden amiinireseptorien epäspesifisen aktivaation kautta, mikä viittaa siihen, että eosinofiileissä saattaa ilmentyä uusi, toistaiseksi tuntematon histamiinireseptori. Vaihtoehtoisesti histamiini saattaa tehostaa eosinofiilien apoptoosia ei-reseptorivälitteisesti. Antihistamiinit difenhydramiini ja kloorifeniramiini lisäsivät histamiinin tavoin eosinofiilien apoptoosia IL-5:n läsnäollessa, kun taas ketotifeeni sai aikaan eosinofiilien nekroottisen solu-kuoleman.
Tulosten mukaan histamiinilla voi olla myös tulehdusta hillitsevä vaikutus allergiassa sen tehostaman eosinofiiliapoptoosin takia. Tämä saattaa välittyä uuden, toistaiseksi tuntemattoman histamiinireseptorin kautta. Suora eosinofiilien solukuoleman säätely saattaa myös olla yksi joidenkin antihistamiinien terapeuttisista vaikutuksista allergian hoidossa.
http://acta.uta.fi/teos.phtml?10914
Eosinofiilinen tulehdus on tärkeä tekijä astman
5
1314
Vastaukset
- nisuiisu
Olen todennäköisesti ainoa henkilö, jolle on työterveyslaitoksella oikeaan aikaan tehty sekä BAL- että keuhkoputken limatutkimus. Tämä tutkimus pitää tehdä viimeistään viikon kuluttua altistuksen päättymisestä, muuten immuunipuolustusjärjestelmä sammuttaa tulehduksellisen tilan keuhkorakkuloissa.
Työterveyslaitoksen patologi Herik Wolff tutki keuhkoputkeni liman. Vallitsevana valkosolumuotona olivat lymfosyytit. Tästä johtuen diagnoosi oli krooninen keuhkoputkitulehdus. Limani tutkittiin kolmen kuukauden kuluttua uudelleen, jolloin vallitsevana valkosolumuotona oli edelleen lymfosyytit.
Kuten ylläolevasta väitöskirjasta ilmenee, niin astmaan kuluu eosinofiilit.
Minulla ei ollut ennen näitä ttl:n altistuskokeita mitään keuhkoputkitulehdusta. Tämä krooninen tulehdus siis syntyi neljässä 1,5 viikon aikana suoritetussa laittomassa altistuskokeessa. Korostan sanaa "laiton", koska nämä uutteet ovat tarkoitetut vain IgE-allergioiden tutkimiseen. Tunnetusti kosteusvauriomikrobit eivät ole vielä koskaan aiheuttaneet ensisijaisena sairautena tälläistä ns. perinteistä allergiaa.
Altistuskokeessa hengitetään liuotinaineeseen liuotettua KOSTEATA allergeeniä monta kymmentä hengenvetoa. Se leviää tietysti tasaisesti kaikkialle hengityselimiin. Jos jonkun altistetun keuhkoputki oli herkistynyt jo ennen altistuskokeita, niin tälläisellä altistetulla muodostuu monta kertaa runsaasti limaa. Se on ollut monen kohdalla, niin runsasta, että se on hankaloittanut PEF-mittausta. Kaikki ymmärtää, että tällä limaerityksellä (joka on luonnollista puolustusmekanismia) EI ole MITÄÄN tekemistä keuhkoputken supistumisherkkyyden eli astman kanssa. Liman eritys ja supistumisherkkyys ovat aivan eri asioita.
Ei herran jumala pef-mittarilla astmaa voi määritellä! Se kuuluu määrittää solutasolla. Pef-mittaria voi sitten tietysti kätevästi käyttää astmalääkityksen vaikutuksen seurannassa. Ei seurantaan tarkoitettu härveli oli diagnosointiväline!
Toisaalta supistumisherkkyyttä voi tapahtua myös kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa. Minullakin tapahtui kerran näin, koska ns. bronkodilaatiotutkimukseni oli kerran positiivinen. Tällöin sanoin keuhkolääkäri Ritva Piiparille, että nyt minä tiedän täydellisesti sen kuinka te petkutatte.
Kuopion yliopiston toksikologian luentomonisteesta poimittua:
-yli 5 µm partikkelikoko estää aineen pääsyn hengitysilman kautta kehoon.
-1-2 µm hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin (alveoleihin), jossa ne liukenevat ja pääsevät verenkiertoon.
Siis kosteusvauriokohteessa ongelmaa aiheuttavat juuri nämä alle 5 µm itiöt, koska tätä suremmat partikkelit jäävät ylempiin hengitysteihin. Ylemmissä hengitysteissä on suojana limakalvo-värekarvasysteemi, joka poistaa erittäin tehokkaasti nämä partikkelit.
Allergisesta alveoliitista tohtoriksi väitellyt Sinikka Mönkäre on tiennyt nämä asiat aivan varmasti tullessaan sosiaali- ja terveysministeriksi vuonna 1995. Silloin päästettiin helvetti valloilleen! Vahingot ovat kymmenien miljardien € luokkaa.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola- ¤¤¤¤
Kosteusvauriotaloissa on kaikenkokoisia itiöitä. Myös pienistä itiöistä suuri osa jää ylähengitysteihin. Sitäpaitsi kosteusvauriomikrobit aiheuttavat astmaa useilla eri mekanismeilla, joten itiöiden tai niiden kokojen ympärillä pyörimiseen keskittyminen ei ole asian ydin.
Eosinofiliaa on vain noin puolella astmaatikoista. IgE-välitteinen astma on vain yksi astman muoto ja kosteusvaurioiden kyseessä ollen harvinaisempi kuin muut.
Astmadiagnoosiin kuuluu paljon muutakin kuin PEF-mittari:
· Keuhkojen auskultaatiolöydös voi olla normaali, mutta usein uloshengityksessä kuuluu vinkunoita.
o Hengitysäänet pitää kuunnella myös nopeassa ja voimakkaassa uloshengityksessä. Tutkimushetkellä hengenahdistuksesta kärsivän potilaan uloshengityksen ja joskus myös sisäänhengityksen aikana kuuluu vinkunoita.
o Vaikeassa kohtauksessa vinkunat voivat hävitä ja hengitysäänet hiljentyä.
· Diagnoosi varmistetaan osoittamalla keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen keuhkojen toimintakokeilla.
· Uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) mittaus päivittäiseen seurantaan:
o Opetetaan oikea puhallustekniikka ja tulosten merkintä seurantalomakkeelle.
o PEF-arvot mitataan samaan aikaan aamuin ja illoin (iltapäivisin) 1–2 viikkoa, ja lasketaan vuorokauden suurimman ja pienimmän PEF-arvon erotus jaettuna näiden arvojen keskiarvolla Laskutoimituksia helpottaa tietokoneohjelma
o PEF-arvoja mitataan myös oireiden ilmaantuessa ja ennen avaavan lääkkeen käyttöä ja 15 minuuttia sen jälkeen.
o Terveiden ihmisten PEF-arvot vaihtelevat vuorokaudessa 5–8 %
o PEF-vuorokausivaihtelu on merkitsevää, jos vaihtelu on toistuvasti (ainakin 3 kertaa), vähintään 20 % aamu- ja ilta-arvojen keskiarvoon verrattuna tai PEF-arvo paranee keuhkoputkia avaavan lääkkeen vaikutuksesta toistuvasti (ainakin 3 kertaa) vähintään 15 % aikuisilla ja lapsilla (aikuisilla myös vähintään 60 l/min) lähtöarvoon verrattuna.
· Sekuntikapasiteetin (FEV1) määritys spirometrilla on PEF-mittausta herkempi, toistettavampi ja vähemmän altis virhelähteille. Mittauksessa voidaan käyttää myös pienoisspirometria.
o Spirometriatutkimuksen tulee sisältää vähintään kolme onnistunutta puhallusta. Suurimman ja toiseksi suurimman FEV1:n ero ei saa olla yli 150 ml (jos FVC on alle 1 l, suurin sallittu ero on 100 ml). Samat toistettavuuskriteerit koskevat FVC:tä. Suurin FEV1 ja FVC rekisteröidään lopulliseen tulokseen. Kaikki virtausarvot (esim. PEF, MMEF, MEF 50 ja MEF 25) rekisteröidään siitä teknisesti onnistuneesta käyrästä, jossa FEV1:n ja FVC:n summa on suurin.
o Bronkodilataatiokokeessa merkitsevä ja astmalle diagnostinen muutos mitattuna 10–15 minuutin kuluttua beeta2-agonistin (0.4 mg salbutamolia) hengittämisestä on FEV1:n ja/tai FVC:n paraneminen vähintään 12 % ja vähintään 200 ml lähtöarvosta. Raja koskee sekä aikuisia että lapsia.
· Keuhkoputkien supistumisherkkyyttä tutkitaan histamiini- tai metakoliinialtistuskokeella, joiden tulokset korreloivat hyvin keskenään .
o Jos alle 0.4 mg annos keuhkoihin hengitettyä histamiinidifosfaattia aiheuttaa vähintään 15 % laskun FEV1-tuloksessa (PD15FEV1) tulos on astmalle spesifinen
o Metakoliinialtistuksessa vastaava raja (PD20FEV1) on alle 0.6 mg
o Alle 12-vuotiailla diagnostiset rajat eivät ole yhtä selvät.
o Varsinkaan alkavassa astmassa hyperreaktiviteettia ei aina todeta (PD15FEV1 histamiinille yli 1.6 mg tai PD20FEV1 metakoliinille yli 2.6 mg).
o Hyperreaktiviteetin puuttuminen puhuu astmaa vastaan, mutta ei sulje sitä pois. Lievää hyperreaktiivisuutta esiintyy useissa hengityselinsairauksissa kuten tupakoitsijalla tai hengitystietulehduksen yhteydessä, mutta kohtalainen tai voimakas hyperreaktiviteetti puhuu voimakkaasti astman puolesta.
· Rasituskoe kuuluu harkitusti erotusdiagnostiikkaan.
o Astmalle diagnostinen tulos on PEF:n tai FEV1:n pieneneminen vähintään 15 % lähtötasosta.
o Kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa jo vähäisempi lasku voi olla astmalle viitteellinen.
· Kortikosteroidihoitokoetta voidaan käyttää diagnostiikan apuna (malli aikuisille; lapsille soveltaen).
o Potilaalle annetaan 30–40 mg prednisolonia suun kautta 2–3 viikon ajan.
o Hoidon alussa ja lopussa suoritetaan spirometriatutkimus ja hoidon aikana seurataan päivittäin aamun ja illan PEF-arvoja.
o Hoitovaste katsotaan merkittäväksi, mikäli FEV1 parantuu vähintään 15 % ja 200 ml tai keskimääräiset PEF-arvot paranevat vähintään 20 % (vertailukohteina mieluiten viisi vuorokautta ennen lääkityksen aloittamista ja viisi viimeistä vuorokautta).
o Hoitokoe voidaan suorittaa myös inhaloitavalla kortikosteroidilla (beklometasonia tai budesonidia 1.6 mg/vrk tai flutikasonia 1.0 mg/vrk). - ristiriitaista...
Ellen väärin muista, niin juuri sinä olet varoittanut ihmisiä käyttämästä kortisonia, koska "siitä tulee astma".... Toivottavasti luit kyseisen väitöskirjalyhennelmän tarkasti:
"Histamiinin eosinofiilien apoptoosia lisäävä vaikutus oli vastaavaa suuruusluokkaa kuin aiemmin havaittu glukokortikoidien aiheuttama eosinofiiliapoptoosin tehostuminen, jonka ajatellaan olevan yksi glukokortikoidien tärkeimmistä eosinofiilistä tulehdusta lievittävistä ominaisuuksista."
Lue myös tämä tutkimus:
Cox G. Glucocorticoid treatment inhibits apoptosis in
human neutrophils. Separation of survival and activation
outcomes. Am Assoc Immunologists 1995; 154: 4719–4725. - oikein ymmärrä
ristiriitaista... kirjoitti:
Ellen väärin muista, niin juuri sinä olet varoittanut ihmisiä käyttämästä kortisonia, koska "siitä tulee astma".... Toivottavasti luit kyseisen väitöskirjalyhennelmän tarkasti:
"Histamiinin eosinofiilien apoptoosia lisäävä vaikutus oli vastaavaa suuruusluokkaa kuin aiemmin havaittu glukokortikoidien aiheuttama eosinofiiliapoptoosin tehostuminen, jonka ajatellaan olevan yksi glukokortikoidien tärkeimmistä eosinofiilistä tulehdusta lievittävistä ominaisuuksista."
Lue myös tämä tutkimus:
Cox G. Glucocorticoid treatment inhibits apoptosis in
human neutrophils. Separation of survival and activation
outcomes. Am Assoc Immunologists 1995; 154: 4719–4725.yksinkertaisiakaan asioita.
Ei kortisonia pidä mennä ottamaan, ellei ole eosinofiiliaa!
Ja kosteusvauriot eivät aiheuta eosinofiiliaa!!!
Eosinofiilia liittyy ns. perinteisiin allergioihin. Kosteusvauriomikrobit aiheuttavat lymfosytoosia eli kroonisia tulehduksia. Astmakin on krooninen tulehdus, mutta se tunnistetaankin eosinofiiliasta.
Kortisoni vaurioittaa ihmisen normaalia immuunipuolustusjärjestelmää (Th1). Kun tämä normaali kehomme immuunipuolustusjärjestelmä toimii (se toimii myös kosteusvauriokohteissa sairastuneilla hyvinkin pitkään, jos vaan altistus välillä loppuu), niin se estää tehokkaasti ns. perinteisten IgE-allergioiden (Th2), kuten astman synnyn. Kun Th1-lymfosyyttijärjestelmä vaurioituu, niin se estäkkään enää Th2-systeemien allergioita.
Koita nyt ymmärtää, että ei PEF-mittarilla mitään tautia pysty ja ei saa diagnosoida. Diagnosointi tapahtuu aina solutasolla!
PN - jaaaa....
oikein ymmärrä kirjoitti:
yksinkertaisiakaan asioita.
Ei kortisonia pidä mennä ottamaan, ellei ole eosinofiiliaa!
Ja kosteusvauriot eivät aiheuta eosinofiiliaa!!!
Eosinofiilia liittyy ns. perinteisiin allergioihin. Kosteusvauriomikrobit aiheuttavat lymfosytoosia eli kroonisia tulehduksia. Astmakin on krooninen tulehdus, mutta se tunnistetaankin eosinofiiliasta.
Kortisoni vaurioittaa ihmisen normaalia immuunipuolustusjärjestelmää (Th1). Kun tämä normaali kehomme immuunipuolustusjärjestelmä toimii (se toimii myös kosteusvauriokohteissa sairastuneilla hyvinkin pitkään, jos vaan altistus välillä loppuu), niin se estää tehokkaasti ns. perinteisten IgE-allergioiden (Th2), kuten astman synnyn. Kun Th1-lymfosyyttijärjestelmä vaurioituu, niin se estäkkään enää Th2-systeemien allergioita.
Koita nyt ymmärtää, että ei PEF-mittarilla mitään tautia pysty ja ei saa diagnosoida. Diagnosointi tapahtuu aina solutasolla!
PNJospa selailisit vanhoja viestejä. Kaikki nämä asiat on sinulle selvitetty moneen kertaan...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445842
- 475338
- 483718
- 133663
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise953327- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854