Syrjäytyneiden akanvirta tarkoittaa syrjäytyneiden muuttovirtaa maaseudun muuttotappiosta kärsiviin kuntiin.
Ilmiö on tullut esiin 2000-luvulla, mutta sitä ei ole vielä tarkemmin tutkittu. Ilmiössä nuoret ja työikäiset muuttavat opiskelujen ja töiden perässä maakuntien kasvukeskuskaupunkeihin. Kasvukeskuksissa vuokrat kohoavat muuttoliikkeen vuoksi ja syrjäytyneet eivät niitä enää pysty maksamaan sosiaalituella. Syrjäiset kunnat, joissa on edullisia vuokra-asuntoja, saavat uusiksi asukkaikseen syrjäytyneitä, jotka kuluttavat paljon yhteiskunnan palveluja, koska tämä on heille ainoa vaihtoehto asunnottomuudelle. Ilmiö esiintyy kymmenillä paikkakunnilla etenkin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Ilmiö perustuu edullisiin vuokra-asuntoihin. Näitä tulee kahta reittiä. Ensinnäkin nuorten ja työikäisten jäljiltä jää tyhjiä julkisia vuokra-asuntoja, joskus jopa kokonaisia kerrostaloja, joita ei ole helppo saada kaupaksi tai vuokrata. Näinpä vuokria joudutaan laskemaan hyvinkin alas vuokralaisten houkuttelemiseksi. Muut vaihtoehdot olisivat talojen purkaminen tai myyminen. Halvat vuokrat houkuttelevat ihmisiä jopa toiselta puolelta Suomea.
On toinenkin reitti, mitä kautta edullisia vuokra-asuntoja saadaan. Liikemiehet ostavat huonokuntoisia ja syrjäisen sijainnin omaavia vanhoja kouluja ja muita suuria rakennuksia. He peruskorjaavat nämä talot edullisesti vaatimukset täyttäviksi syrjäytyneiden asuntoloiksi. Tämän jälkeen liikemiehet etsivät kuntien sosiaalivirastojen kanssa näihin taloihin sellaisia asukkaita, jotka ovat olleet häätökierteessä kuntien vuokra-asunnoista. Mitä pahempi häirikkö, sitä syrjäisemmälle seudulle hänet sijoitetaan. Vuokra on laskettu sen suuruiseksi, että sen pystyy kattamaan asumistuella ja toimeentulotuella. Timo Ruotsalainen Atlaspoint Oy:stä on toiminnan alkuunpanija. Hänen yrityksensä ensimmäisiä kohteitaan vuonna 2000 oli Rasisalon koulu. Se on yksi esimerkki talosta, joka on ongelma-asujien viimeisiä etappeja. Monet lähtevät näistä syrjäisimmistä taloista vain vankilaan tai hautausmaalle. Helsingin Sanomien mukaan asuttamisliiketoiminta on kannattavaa, se tuottaa mm. Ruotsalaiselle parin sadan tuhannen euron vuosittaiset sivutulot.
Kunnan vuokra-asuntoja halvemmat asunnot aiheuttavat harmaita hiuksia kunnanihmisille. Moniin syrjäisiin kuntiin kerääntyy epämääräistä väkeä. Kunnalla sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, maine heikkenee ja työttömyystilastot huononevat. Ilmiöllä on vaikutuksensa myös vuokrataloihin. Asukkaat lähtevät kunnallisista vuokrataloista edullisempiin asuntoihin. Kunnille tulee paineita laskea kunnallisten vuokra-asuntojen hintaa tai pitää asunnot tyhjillään.
Monien pienien kuntien suunnitelmat pysyä hengissä saamalla asukkaikseen rauhallista ja idyllistä ympäristöä kaipaavia eläkeläisiä menevät pieleen. Esimerkiksi Rääkkylä on saanut kielteistä julkisuutta Rasisalon koulussa tapahtuneesta ammuskelusta. Tämä herättää aiheellista epäilyä alueen turvallisuudesta. Näiden negatiivisten syiden takia kunnissa onkin keskusteltu siitä, onko aiheellista yrittää saada asukkaita millä hyvänsä keinolla. Kunnat kuitenkaan eivät ole tuoneet akanvirta-ilmiötä laajemmin esille. Syrjäytyneiden akanvirta kertoo myös siitä, että monet kunnat eivät mielellään halua tarjota asuntoja kaikkein köyhimmille ihmisille. Tässä näkevät liiketoiminnan mahdollisuuden monet yrittäjät, joille pahinkaan häirikkö ei ole epätoivottu asukas.
Ilmiössä on myös positiiviset puolensa. Halpa vuokrataso parantaa syrjäytyneen väestönosan tilannetta. Uudet asukkaat lisäävät lähikauppojen ja joukkoliikenteen käyttöä ja pitävät nämä palvelut toiminnassa syrjäseudullakin. Syrjäytyneiden muuttaminen suurista kaupungeista maaseudulle vapauttaa myös asuntoja kasvukeskuksista, joissa kysyntä vuokra-asunnoista on suurta
Ilmiö on tullut esiin 2000-luvulla, mutta sitä ei ole vielä tarkemmin tutkittu. Ilmiössä nuoret ja työikäiset muuttavat opiskelujen ja töiden perässä maakuntien kasvukeskuskaupunkeihin. Kasvukeskuksissa vuokrat kohoavat muuttoliikkeen vuoksi ja syrjäytyneet eivät niitä enää pysty maksamaan sosiaalituella. Syrjäiset kunnat, joissa on edullisia vuokra-asuntoja, saavat uusiksi asukkaikseen syrjäytyneitä, jotka kuluttavat paljon yhteiskunnan palveluja, koska tämä on heille ainoa vaihtoehto asunnottomuudelle. Ilmiö esiintyy kymmenillä paikkakunnilla etenkin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Ilmiö perustuu edullisiin vuokra-asuntoihin. Näitä tulee kahta reittiä. Ensinnäkin nuorten ja työikäisten jäljiltä jää tyhjiä julkisia vuokra-asuntoja, joskus jopa kokonaisia kerrostaloja, joita ei ole helppo saada kaupaksi tai vuokrata. Näinpä vuokria joudutaan laskemaan hyvinkin alas vuokralaisten houkuttelemiseksi. Muut vaihtoehdot olisivat talojen purkaminen tai myyminen. Halvat vuokrat houkuttelevat ihmisiä jopa toiselta puolelta Suomea.
On toinenkin reitti, mitä kautta edullisia vuokra-asuntoja saadaan. Liikemiehet ostavat huonokuntoisia ja syrjäisen sijainnin omaavia vanhoja kouluja ja muita suuria rakennuksia. He peruskorjaavat nämä talot edullisesti vaatimukset täyttäviksi syrjäytyneiden asuntoloiksi. Tämän jälkeen liikemiehet etsivät kuntien sosiaalivirastojen kanssa näihin taloihin sellaisia asukkaita, jotka ovat olleet häätökierteessä kuntien vuokra-asunnoista. Mitä pahempi häirikkö, sitä syrjäisemmälle seudulle hänet sijoitetaan. Vuokra on laskettu sen suuruiseksi, että sen pystyy kattamaan asumistuella ja toimeentulotuella. Timo Ruotsalainen Atlaspoint Oy:stä on toiminnan alkuunpanija. Hänen yrityksensä ensimmäisiä kohteitaan vuonna 2000 oli Rasisalon koulu. Se on yksi esimerkki talosta, joka on ongelma-asujien viimeisiä etappeja. Monet lähtevät näistä syrjäisimmistä taloista vain vankilaan tai hautausmaalle. Helsingin Sanomien mukaan asuttamisliiketoiminta on kannattavaa, se tuottaa mm. Ruotsalaiselle parin sadan tuhannen euron vuosittaiset sivutulot.
Kunnan vuokra-asuntoja halvemmat asunnot aiheuttavat harmaita hiuksia kunnanihmisille. Moniin syrjäisiin kuntiin kerääntyy epämääräistä väkeä. Kunnalla sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, maine heikkenee ja työttömyystilastot huononevat. Ilmiöllä on vaikutuksensa myös vuokrataloihin. Asukkaat lähtevät kunnallisista vuokrataloista edullisempiin asuntoihin. Kunnille tulee paineita laskea kunnallisten vuokra-asuntojen hintaa tai pitää asunnot tyhjillään.
Monien pienien kuntien suunnitelmat pysyä hengissä saamalla asukkaikseen rauhallista ja idyllistä ympäristöä kaipaavia eläkeläisiä menevät pieleen. Esimerkiksi Rääkkylä on saanut kielteistä julkisuutta Rasisalon koulussa tapahtuneesta ammuskelusta. Tämä herättää aiheellista epäilyä alueen turvallisuudesta. Näiden negatiivisten syiden takia kunnissa onkin keskusteltu siitä, onko aiheellista yrittää saada asukkaita millä hyvänsä keinolla. Kunnat kuitenkaan eivät ole tuoneet akanvirta-ilmiötä laajemmin esille. Syrjäytyneiden akanvirta kertoo myös siitä, että monet kunnat eivät mielellään halua tarjota asuntoja kaikkein köyhimmille ihmisille. Tässä näkevät liiketoiminnan mahdollisuuden monet yrittäjät, joille pahinkaan häirikkö ei ole epätoivottu asukas.
Ilmiössä on myös positiiviset puolensa. Halpa vuokrataso parantaa syrjäytyneen väestönosan tilannetta. Uudet asukkaat lisäävät lähikauppojen ja joukkoliikenteen käyttöä ja pitävät nämä palvelut toiminnassa syrjäseudullakin. Syrjäytyneiden muuttaminen suurista kaupungeista maaseudulle vapauttaa myös asuntoja kasvukeskuksista, joissa kysyntä vuokra-asunnoista on suurta
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://suomi24.pp.fi/talletukset/luodinreiat.htm