Luonnollisen Valitsijan Manifesti

'Jälkeenjääneet ja tyhmät, heikkomieliset ihmiset lisääntyvät enemmän ja nopeammin kuin älykkäät, vahvamieliset ihmiset.'

Tämä on ilmeisen totta. Ihmisryhmä, joka pystyy hallitsemaan populaationsa holtitonta kasvua, jää auttamattomasti toisten jalkoihin. Määrä korvaa laadun.

'Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla.'

Tämähän on tunnettua ja ihmiskunnan ainoa mahdollisuus selviytyä tulevaisuudesta.

'Ongelmaan on myös toinen ratkaisu: tyhmät ihmiset orjina ja älykkäät vapaina. Tarkoitan tällä sitä, että niiden joilla on vapaa mieli, jotka kykenevät älykkääseen eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun, ja tietävät mitä on oikeudenmukaisuus, tulisi elää vapaasti ja olla hallitsijoita… ja robottimaiset massat, he voivat olla orjia kun eivät nytkään siitä välitä ja koska heidän mielensä ovat niin jälkeenjääneellä tasolla. Gangsterit, jotka nyt hallitsevat yhteiskuntia, tulisivat saamaan sen, minkä he ansaitsisivat.'

Kuka sanoo, että uudet gangsterit olisivat parempia.

'Mitä nopeammin ihmisrotu on hävitetty maailmasta, sen parempi… ketään ei tulisi jättää eloon. En tunne armoa maapallon saastalle, säälittävälle ihmisrodulle.'

Tämän näe ongelmallisena, sillä ilman ihmiselämää ihminen ei pysty välittämään ajatuksiaan tulevaisuuteen.

'Kollektiivinen deindividualisaatio on ilmiö, jossa yksilö koulutetaan osaksi aivotonta laumaa, jota hallitsee valtio, yhtiö, kirkko tai joku muu järjestö, ryhmä, ideologia, uskonto tai massaharhajärjestelmä, jonka säännöt, moraalisuuden ja käyttäytymismallit massa omaksuu... Myös nykyajan länsimaisissa demokratioissa on sama ilmiö. Se vain tehdään niin, että ihmiset luulevat olevansa vapaita, mutta eivät tajua että heitä orjuutetaan. Enemmistö yhteiskunnan ihmisistä on heikkomielistä, tietämätöntä ja jälkeenjäänyttä massaa, jotka toimivat kuin ohjelmoidut robotit ja hyväksyvät orjuuden vapaaehtoisesti.'

Tämä ilmiö toimii, sitä ei voi kiistää. Kukapa voisi väittää, että olemme muuta kuin pyöriä rattaistossa. Kun me pyörät katoamme, paikkamme ottaa uudet pyörät.

'Totalitaariset hallitukset hallitsevat ihmisiä koulutusjärjestelmän, massakulutusjärjestelmän, massamedian, väkivaltamonopolin (poliisi, armeija) ja lakien jotka kriminalisoivat ne yksilöt, jotka ajattelevat eri tavalla kuin enemmistö, avulla. Demokratia… tarkoittaako demokratia mielestänne vapautta ja oikeudenmukaisuutta? Olette väärässä. Demokratia on moraalisen enemmistön diktatuuria… ja enemmistöä manipuloi ja hallitsee valtiomafia.'

Kuinka monta viisasta tiedät, jotka ovat valittu valtion vastuullisiin tehtäviin puolueiden jäsenlistojen ulkopuolelta? Isoveli valvoo, kun hyvä veli toimii.

'Yhteiskuntia hallitsee manipuloivat ja karismaattiset populistipoliitikot, jotka välittävät vain enemmistön eduista, eivätkä perusta päätöksiään järkeen vaan massojen tunteisiin. Massat antavat valtion auktoriteettien tehdä kaikki tärkeät päätökset heidän puolestaan. Massat hankkivat koulutuksen, opiskelevat, menevät töihin ja äänestävät vaaleissa. He luulevat olevansa vapaita eivätkä kyseenalaista tai kritisoi järjestelmää. Heistä on tullut robotteja. Se on kuin mielen sisään rakennettu mekanismi, joka jättää hyvin vähän valinnanvaraa yksilölle ajatella, puhua ja toimia itsenäisesti.'

Muurahaiset muurahaisten perässä.

'Maailmassa on kolmenlaista persoonallisuustyyppiä:
1)yksilöllinen ihminen (3% maailman väkiluvusta)
2)manipuloiva ihminen (3% maailman väkiluvusta)
3)massaihminen (94% maailman väkiluvusta)'

Tiedä, vaikka olisi tottakin.

'Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta. Kuitenkin elämä on myös sitä, mitä yksilö sillä haluaa tehdä. Ja minä olen oman elämäni diktaattori sekä jumala. Ja minä olen valinnut tieni. Olen valmistautunut taistelemaan ja kuolemaan ajatteluni puolesta. Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoinen kaikki jotka näen epäsopiviksi, häpeäksi ihmiskunnalle sekä luonnonvalinnan virheeksi.'

Kysymys lopultakin on siitä, että ajatteleeko näin vai tyytyykö siihen, mitä äidinmaidosta asti syötetään: koti, uskonto ja isänmaa. Ensimmäisen tekee ihminen, joka uskaltaa ajatella, taistella, toisen tekee se, joka luottaa siihen, mitä massaihmiset tahtoo.

'Kauan eläköön vallankumous... vallankumous järjestelmää – joka orjuuttaa paitsi heikkomieliset massat, myös älykkäiden yksilöiden pienen vähemmistön – vastaan! Jos haluamme elää erilaisessa maailmassa, meidän tulee toimia. Meidän tulee nousta orjuuttavia, korruptoituneita ja totalitaarisia hallintoja vastaan ja syrjäyttää tyrannit, gangsterit ja idiokraattinen valta.'

Tätä toteavat aina kaikki vallankumoojat, kumous orjuuttajia vastaan.

'En yksin voi muuttaa asioita paljon, mutta toivottavasti tekoni inspiroi kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen vallitsevia järjestelmiä vastaan. Järjestelmä, joka kriminalisoi luonnollisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on viholliseni. Ihmiset, jotka elävät harhamaailmassa ja kannattavat järjestelmää, ovat vihollisiani.'

Mieleeni tulee kaikki uskonnollisen herätyksen saaneet.

'Mieluummin taistelen ja kuolen kuin elän pitkän ja onnettoman elämän.'

Jokaisen filosofin päämäärä?

'Tämä on minun sotaani: yhden miehen sotaa ihmisyyttä, hallituksia ja heikkomielisiä massoja vastaan!'
405633
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

pohdinta on sekoitus nietzscheä ja valistusajan idealismia... ihmisen kehityksessä ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta siinä, kuka määrittelee hyvän kehityksen - on!
kuvittelemalla itsensä valitsijaksi tai paremman kehityksen julistajaksi mennään pahasti metsään kaatamalla kaikki pienet ja kitukasvuiset puut suurten ja kauniiden tieltä (tehokasta metsätalousajattelua?).
olisiko jo aika ottaa esiin kaikkien kukkien kukinta, myös auvislaisen filosofian, antamalla tilaa kasvulle luonnollisen valinnan kautta (monimuotoinen metsä) ja sitä kautta rikkaammalle kehitykselle (erilaisia ratkaisu- ja hoitomalleja käytännössä).

Äänestä
  • hyvät herrat tai rouvat. Kyse ei ole mistään filosofiasta, sen enempää nietzsceläisestä kuin valistusajan sellaisestakaan, vaan puhtaasti fasistisesta massapsykologiasta. Kehoittaisin arvon "filosofeja" tutustumaan Nietzschen kirjoituksiin ennakkoluulottomasti ja ajatuksen kanssa. Valistusajan idealismista saa tietoa valistusajan filosofien kirjoituksista. Niitä löytyy kirjastoittain. Antoisia lukuhetkiä.

    Äänestä

  • hetkinen, kirjoitti:

    hyvät herrat tai rouvat. Kyse ei ole mistään filosofiasta, sen enempää nietzsceläisestä kuin valistusajan sellaisestakaan, vaan puhtaasti fasistisesta massapsykologiasta. Kehoittaisin arvon "filosofeja" tutustumaan Nietzschen kirjoituksiin ennakkoluulottomasti ja ajatuksen kanssa. Valistusajan idealismista saa tietoa valistusajan filosofien kirjoituksista. Niitä löytyy kirjastoittain. Antoisia lukuhetkiä.

    miksi voltairen (valistusaika) ja nietzschen ajtukset eivät kohtaisi auvista?
    fasismi on kaukana... erittäin kaukana... mitä on fasismi? siitä saat tietoa lainaamalla kirjastosta esim. "fasismin massapsykologia", wilhelm reich.

    Äänestä

  • minulle_ kirjoitti:

    miksi voltairen (valistusaika) ja nietzschen ajtukset eivät kohtaisi auvista?
    fasismi on kaukana... erittäin kaukana... mitä on fasismi? siitä saat tietoa lainaamalla kirjastosta esim. "fasismin massapsykologia", wilhelm reich.

    "Fasismin massapsykologia, 1983". Olen lukenut tuon teoksen ihan mielenkiinnosta, vaikkakaan se ei sisältynyt minun opinto-ohjelmiini. Teos antaa tietenkin jonkinlaisen kuvan fasismista, mutta on selvästi asenteellinen. Siinähän ei esimerkiksi tuoda esille "vasemmistolaista" fasismia lainkaan, vaan katsotaan vasemmistolaisuus ikäänkuin fasismin vastakohdaksi. Teos ei ole filosofinen ja näin ollen en anna sille juurikaan arvoa.

    En tunne Voltairia, sillä hänestä on kovin vähän mainintoja valistusaikaa käsittelevässä filosofian historiassa.

    Friedrich Nietzschen (1844-1900) tuotanto on niin laaja, että sen koko esittäminen näissä puitteissa on mahdotonta. Toisekseen, en ole varsinaisesti kyseisen herran tuntija, vaan olen erikoistunut aivan toisiin ajatussuuntauksiin. Mutta ehkä jotakin hänen henkilökuvastaan ja filosofiastaan voinen perusopintoajoilta muistaa.

    Nietzschen tavoitteena oli metafysiikan ja moraalin uudistaminen. Hän halveksi porvarillisuutta, laumasieluisuutta ja kristinuskoa, sekä kaikkea sitä, mitä ne edustivat. Kristinusko merkitsi hänelle lähinnä taikauskoisuutta, leipäpappeutta, kostonhalua parempiosaisia kohtaan jne. Sen sijaan hän ihannoi tieteitä, taiteita ja sankaruutta. Ei kuitenkaan "taistelukentän" sankaruutta, vaan sankaruus tarkoitti hänelle "henkistä" ylemmyyttä. Estetiikka ja taide tekevät hänen mielestään maailmasta siedettävän. Elämä on elettävä taideteoksena oli hänen mottonsa. Mikäli ihminen pystyy toteuttamaan tuollaisen elämän, häntä voidaan Nietzschen mielestä kutsua "yli-ihmiseksi". Lisäksi perimmäiseksi ihmistä liikuttavaksi voimaksi hän esittää "vallan tahtoa", mikä on helppö hyväksyä, kun seuraa ihmisten toimintaa ja ihmisen historiaa.

    Äänestä

  • Reich kirjoitti:

    "Fasismin massapsykologia, 1983". Olen lukenut tuon teoksen ihan mielenkiinnosta, vaikkakaan se ei sisältynyt minun opinto-ohjelmiini. Teos antaa tietenkin jonkinlaisen kuvan fasismista, mutta on selvästi asenteellinen. Siinähän ei esimerkiksi tuoda esille "vasemmistolaista" fasismia lainkaan, vaan katsotaan vasemmistolaisuus ikäänkuin fasismin vastakohdaksi. Teos ei ole filosofinen ja näin ollen en anna sille juurikaan arvoa.

    En tunne Voltairia, sillä hänestä on kovin vähän mainintoja valistusaikaa käsittelevässä filosofian historiassa.

    Friedrich Nietzschen (1844-1900) tuotanto on niin laaja, että sen koko esittäminen näissä puitteissa on mahdotonta. Toisekseen, en ole varsinaisesti kyseisen herran tuntija, vaan olen erikoistunut aivan toisiin ajatussuuntauksiin. Mutta ehkä jotakin hänen henkilökuvastaan ja filosofiastaan voinen perusopintoajoilta muistaa.

    Nietzschen tavoitteena oli metafysiikan ja moraalin uudistaminen. Hän halveksi porvarillisuutta, laumasieluisuutta ja kristinuskoa, sekä kaikkea sitä, mitä ne edustivat. Kristinusko merkitsi hänelle lähinnä taikauskoisuutta, leipäpappeutta, kostonhalua parempiosaisia kohtaan jne. Sen sijaan hän ihannoi tieteitä, taiteita ja sankaruutta. Ei kuitenkaan "taistelukentän" sankaruutta, vaan sankaruus tarkoitti hänelle "henkistä" ylemmyyttä. Estetiikka ja taide tekevät hänen mielestään maailmasta siedettävän. Elämä on elettävä taideteoksena oli hänen mottonsa. Mikäli ihminen pystyy toteuttamaan tuollaisen elämän, häntä voidaan Nietzschen mielestä kutsua "yli-ihmiseksi". Lisäksi perimmäiseksi ihmistä liikuttavaksi voimaksi hän esittää "vallan tahtoa", mikä on helppö hyväksyä, kun seuraa ihmisten toimintaa ja ihmisen historiaa.

    mutta meidän tulee viljellä puutarhaamme (candide vastaa opettajalleen panglossille, tässä kaikkein parhaassa kaikista mahdollisista maailmoista).
    kirjoitti francois marie arouet, tutummin voltaire, kaunokirjailija, lyyrikko, eepikko, dramaatikko ja valistusajan Filosofi...

    Äänestä

  • Reich kirjoitti:

    "Fasismin massapsykologia, 1983". Olen lukenut tuon teoksen ihan mielenkiinnosta, vaikkakaan se ei sisältynyt minun opinto-ohjelmiini. Teos antaa tietenkin jonkinlaisen kuvan fasismista, mutta on selvästi asenteellinen. Siinähän ei esimerkiksi tuoda esille "vasemmistolaista" fasismia lainkaan, vaan katsotaan vasemmistolaisuus ikäänkuin fasismin vastakohdaksi. Teos ei ole filosofinen ja näin ollen en anna sille juurikaan arvoa.

    En tunne Voltairia, sillä hänestä on kovin vähän mainintoja valistusaikaa käsittelevässä filosofian historiassa.

    Friedrich Nietzschen (1844-1900) tuotanto on niin laaja, että sen koko esittäminen näissä puitteissa on mahdotonta. Toisekseen, en ole varsinaisesti kyseisen herran tuntija, vaan olen erikoistunut aivan toisiin ajatussuuntauksiin. Mutta ehkä jotakin hänen henkilökuvastaan ja filosofiastaan voinen perusopintoajoilta muistaa.

    Nietzschen tavoitteena oli metafysiikan ja moraalin uudistaminen. Hän halveksi porvarillisuutta, laumasieluisuutta ja kristinuskoa, sekä kaikkea sitä, mitä ne edustivat. Kristinusko merkitsi hänelle lähinnä taikauskoisuutta, leipäpappeutta, kostonhalua parempiosaisia kohtaan jne. Sen sijaan hän ihannoi tieteitä, taiteita ja sankaruutta. Ei kuitenkaan "taistelukentän" sankaruutta, vaan sankaruus tarkoitti hänelle "henkistä" ylemmyyttä. Estetiikka ja taide tekevät hänen mielestään maailmasta siedettävän. Elämä on elettävä taideteoksena oli hänen mottonsa. Mikäli ihminen pystyy toteuttamaan tuollaisen elämän, häntä voidaan Nietzschen mielestä kutsua "yli-ihmiseksi". Lisäksi perimmäiseksi ihmistä liikuttavaksi voimaksi hän esittää "vallan tahtoa", mikä on helppö hyväksyä, kun seuraa ihmisten toimintaa ja ihmisen historiaa.

    Vasemmistolaisuus ja fasismi ovat tasan kaksi eri asiaa ja siihen ei tarvita edes mitään filosofian opintoja, tosin, ymmärrän suomalaisia, jotka ovat kehittäneet kommunisminpelossaan mitä oudoimpia defenssejä tätä aatesuuntaa kohtaan. Riittää, kun tarkastelet talousjärjestelmiä.

    Itse vasemmistolaisuus sana, mitä käytät niin huolettomasti, on varsinainen painajainen kenelle tahansa, joka tuntee edes hiukankaan politiikkaa. Demari ja kommari eivät taatusti pidä toisiaan samaan ryhmään kuuluvina tapauksina. Ja jos olisit lukenut edes hiukan pitemmälle sen Reichisi, tietäisit, että hänet potkaistiin ulos kommunistisesta puolueesta, koska julkesi kyseenalaistaa tiettyjä periaatteita oman freudilta omaksuttujen ideoidensa pohjalta ja Stalinista hänellä ei ollut tasan yhtään hyvää sanaa sanottavana. Ukko kuulemma pilasi koko Neuvostoliitossa alunperin vallinnen vallankumouksen hengen. Reichin kirja onkin kirjoitettu osaksi ennen Stalinin valtaannousua ja siinä näkyy vallankumouksen alkuperäinen henki, mikä latistui varsin nopeasti 30-luvulle tultaessa, kun ensimmäiset vainot alkoivat.

    Reichin arvo tulee käsittääkseni siinä tavassa ilmi, miten hän yhdistää osan Marxista ja osan Freudista. Tuota kautta hän pystyi tuomaan tiettyjä puolia fasismista esille, mitkä muuten olisivat jääneet kokonaan piiloon. Kuuluisa Frankfurtin koulukunta teki saman myöhemmin, vaikka pyrkikin eroamaan Reichista ja ilman Adornoa, Horkheimeria, Marcusea ja monia muita (filosofeja?), nykyinen maailma saattaisi olla täysin erilainen paikka.

    Äänestä

Filosofointi kuuluu kaikille, niin akateemisislle filosofeille, havukka-ahon-filosofeille kuin auvisillekin. On parempi pohdiskella asioita kuin olla pohdiskelematta. Mutta todella vakava ongelma on, jos omista tai muiden keskeneräisistä ajatusrakennelmista tai tahallisesti harhaanjohtavasta populistisesta propagandasta tehdään radikaaleja johtopäätöksiä ottamatta huomioon, että saatetaan olla pahasti väärässä. Perussyynä voi tietysti olla kukkaan puhjennut psykoosi tai sitten vain sosiaalinen syrjäytyneisyys ja nuoruuden intomielisyys.

""'Jälkeenjääneet ja tyhmät, heikkomieliset ihmiset lisääntyvät enemmän ja nopeammin kuin älykkäät, vahvamieliset ihmiset.'

"Tämä on ilmeisen totta. Ihmisryhmä, joka pystyy hallitsemaan populaationsa holtitonta kasvua, jää auttamattomasti toisten jalkoihin. Määrä korvaa laadun."

Jossakin suhteessa totta, mutta ei sinänsä kovin huolestuttavaa, niin kauan kuin globaali ekologia kestää. Mutta koska ei kestä, niin onhan tämä ongelma, mutta erilainen kuin väitteessä: "geneettisesti vahvat" eivät oikeasti jää jalkoihin, vaikka heidän osuutensa populaatiosta supistuukin. Populaation kasvun aikana geneettinen divergenssi myös kasvaa ja se on hyvä asia.


'Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla.'

"Tämähän on tunnettua ja ihmiskunnan ainoa mahdollisuus selviytyä tulevaisuudesta.""

Ei alkuunkaan totta. On paljon muitakin mahdollisuuksia alkaen teknologisesta singulariteetista.

""'Mitä nopeammin ihmisrotu on hävitetty maailmasta, sen parempi… ketään ei tulisi jättää eloon. En tunne armoa maapallon saastalle, säälittävälle ihmisrodulle.'

"Tämän näe ongelmallisena, sillä ilman ihmiselämää ihminen ei pysty välittämään ajatuksiaan tulevaisuuteen.""

Tämäkään ei pidä paikkaansa.


"Demokratia… tarkoittaako demokratia mielestänne vapautta ja oikeudenmukaisuutta? Olette väärässä. Demokratia on moraalisen enemmistön diktatuuria… ja enemmistöä manipuloi ja hallitsee valtiomafia."

Näin on mutta sen ei tarvitsisi olla näin. Demokratia ei ole synonymi tasavaltaisuudelle, ei teoriassa eikä nykykäytännössä.

Demokratia voi olla painotettua, meritokratiaa ja perustua kehittyneempiin yhteiskunnallisiin takaisinkytkentäjärjestelmiin yhdistettynä valtakoneistojen avoimuuteen.

"Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta. "

Tämä on määrittelykysymys, ja subjektiivisesti voi olla tottakin, mutta tällainen asenne on seurausta abstraktin ja intuitivisen ajattelun kehittymättömyydestä. Ei kelpaa kehittyneen maailmankatsomuksen perustaksi.

Paljon kehittyneempi toisinajattelijan analyysi on:

http://www.thecourier.com/manifest.htm

Onneksi sitä ei ole vielä sensuroitu, koska siinä on todella terävää yhteiskunnallista ja teknologista kritiikkiä, joka on vielä vastaamatta.

Parempi on että asioista keskustella ja on lyhytnäköistä että Auvisen viestit on poistettu.

Prosessi on kesken ja tulemme näkemään vielä paljon. Vaikeneminen, silmien sulkeminen, päivittely ja puolitotuudet eivät ole ratkaisu.

Äänestä
  • 'Jälkeenjääneet ja tyhmät, heikkomieliset ihmiset lisääntyvät enemmän ja nopeammin kuin älykkäät, vahvamieliset ihmiset.'

    Tätä väitettä tarjottiin kovasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Se aiheutti paljon tuskaa - ihmisiä steriloitiin aiheettomasti ja uhrille kertomatta. Syyksi riitti, jos sai lapsen alaikäisenä, suvussa oli CP-vammainen tai oli köyhä eikä menestynyt koulussa.

    Todellisuudessa ja nykymaailmassa lasten saanti saattaa riippua uskonnosta (roomalaiskatoliset, vanhalestaadiolaiset), mutta se ei ole tekemisissä älykkyyden kanssa. Ihmiset omaksuvat uskontonsa kulttuurisista syistä. Lisäksi todella vajaamieliset harvoin saavat nyky-yhteisöissä tilaisuutta hankkia yhtäkään lasta saati useaa. Teorian mukainen "tyhmyys" on ueimmiten koulutuksen puutetta, ja siitä selviytyy kouluttamalla - genetiikkaan se ei vaikuta.

    Sanalla sanoen, ylimielistä, tosiseikoista piittaamatonta skeidaa.

    Äänestä

  • UPDATE_6914939 kirjoitti:

    'Jälkeenjääneet ja tyhmät, heikkomieliset ihmiset lisääntyvät enemmän ja nopeammin kuin älykkäät, vahvamieliset ihmiset.'

    Tätä väitettä tarjottiin kovasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Se aiheutti paljon tuskaa - ihmisiä steriloitiin aiheettomasti ja uhrille kertomatta. Syyksi riitti, jos sai lapsen alaikäisenä, suvussa oli CP-vammainen tai oli köyhä eikä menestynyt koulussa.

    Todellisuudessa ja nykymaailmassa lasten saanti saattaa riippua uskonnosta (roomalaiskatoliset, vanhalestaadiolaiset), mutta se ei ole tekemisissä älykkyyden kanssa. Ihmiset omaksuvat uskontonsa kulttuurisista syistä. Lisäksi todella vajaamieliset harvoin saavat nyky-yhteisöissä tilaisuutta hankkia yhtäkään lasta saati useaa. Teorian mukainen "tyhmyys" on ueimmiten koulutuksen puutetta, ja siitä selviytyy kouluttamalla - genetiikkaan se ei vaikuta.

    Sanalla sanoen, ylimielistä, tosiseikoista piittaamatonta skeidaa.

    oletan, että tässä yhteydessä tarkoitetaan vain, että populaation "vähiten kyvykäs" kolmannes lisääntyy nopeammin kuin "kyvykkäin" kolmannes, paljon riippumatta siitä, miten tämä kyvykkyys mitataan tai määritellään. Mutta ihan kaikkialla tämä ei vättämättä pidä paikkaansa, yleissääntönä aivan ilmeisesti. Tämä ilmiö ei myöskään mitenkään kiellä kultturitekijöiden vaikutusta, "kyvykkyden" ja kultturin vaikutukset yhdistyvät ja myös ovat keskinäisessä riippuvaisuussuhteessa.

    Olisi aika rohkeaa väittää jotakin muuta? Mutta kuten sanoin, tällä seikalla ei ole (sinänsä) kovin suurta väliä: geneettinen divergenssi on hyvä asia esim huomioiden todelliset globaalit eksistentiaaliriskit.

    Äänestä

  • UPDATE_6997029 kirjoitti:

    oletan, että tässä yhteydessä tarkoitetaan vain, että populaation "vähiten kyvykäs" kolmannes lisääntyy nopeammin kuin "kyvykkäin" kolmannes, paljon riippumatta siitä, miten tämä kyvykkyys mitataan tai määritellään. Mutta ihan kaikkialla tämä ei vättämättä pidä paikkaansa, yleissääntönä aivan ilmeisesti. Tämä ilmiö ei myöskään mitenkään kiellä kultturitekijöiden vaikutusta, "kyvykkyden" ja kultturin vaikutukset yhdistyvät ja myös ovat keskinäisessä riippuvaisuussuhteessa.

    Olisi aika rohkeaa väittää jotakin muuta? Mutta kuten sanoin, tällä seikalla ei ole (sinänsä) kovin suurta väliä: geneettinen divergenssi on hyvä asia esim huomioiden todelliset globaalit eksistentiaaliriskit.

    Ongelma on siinä, ettemme voi tietää, mikä on se kyvykkäin kolmannes. Voimme arvostaa joitain ominaisuuksia tai päätellä, mistä ominaisuuksista olisi tulevaisuudessa hyötyä, mutta emme voi lopultakaan tietää, mitkä ominaisuudet ovat hyödyllisiä vaikapa kymmenen tuhannen vuoden päästä. Jos otetaan esimerkiksi Aatun tavoitteet. Nyt meillä olisi joukko vaaleita ja sinisilmäisiä valioyksilöitä ja paljon enemmän ihosyöpää. Muistelen lukeneeni jotain tulevaisuuden tukimusta 60-luvulta ja siellä suunniteltiin muokattavan ihmisistä jalattomia, koska näin 2000-luvun uljaat avaruus-ihmiset eivät kantaisi turhaa massaa mukanaan raketeissa. Näille on nyt helppo hymähdellä, mutta silloin niihin suhtauduttiin vakavasti.

    Länsimaissa vähiten lapsia tekevät korkeasti koulutetut.(Nyt oletan, että korkea koulutus ja kyvykkyys korreloivat edes osittain keskenäään) Asiaa voitaisiin muuttaa, jos tahdottaisiin. Kyse on lopulta yhteiskuntapoliittinen, eikä biologinen. Mikäpä estäisi tutkinnon ja perheen perustamista samanaikaisesti, jos se onnistuu yhtäaikaa työn kanssa? Kansantalouden kannalta sellaista pitäisi jopa tukea.
    Kehitysmaissa taas on kyse siitä, että köyhissä perheissä suuri lapsiluku toimii eläkkeenä ja parempiosaiset panostavat "laatuun" tekemällä vähän lapsia, jotta ne olisi vara kouluttaa.

    Äänestä

  • UPDATE_6997029 kirjoitti:

    oletan, että tässä yhteydessä tarkoitetaan vain, että populaation "vähiten kyvykäs" kolmannes lisääntyy nopeammin kuin "kyvykkäin" kolmannes, paljon riippumatta siitä, miten tämä kyvykkyys mitataan tai määritellään. Mutta ihan kaikkialla tämä ei vättämättä pidä paikkaansa, yleissääntönä aivan ilmeisesti. Tämä ilmiö ei myöskään mitenkään kiellä kultturitekijöiden vaikutusta, "kyvykkyden" ja kultturin vaikutukset yhdistyvät ja myös ovat keskinäisessä riippuvaisuussuhteessa.

    Olisi aika rohkeaa väittää jotakin muuta? Mutta kuten sanoin, tällä seikalla ei ole (sinänsä) kovin suurta väliä: geneettinen divergenssi on hyvä asia esim huomioiden todelliset globaalit eksistentiaaliriskit.

    Käsittääkseni älykkyyden (miten se määritellään?) periytyvyyttä ei ole kukaan vedenpitävästi todistanut. Toisekseen tietyt erikoislahjakkuudet ovat sen verran harvinaisia ihmispopulaatioissa, että kyseessä on pakko olla piilevä ominaisuus, mitä myös ne "lahjattomat orjat" voivat näin ollen kantaa perimässään. Näin ollen yhden, kahden tai kolmasosan lisääntymisellä toisen kustannuksella ei ole mitään merkitystä.

    Jos Auvisen teoriaa tai logiikkaa viedään vielä pitemmälle tällä linjalla, meidän pitäisi lajinjalostuksen hengessä kieltää myös erilahjaisten keskinäinen lisääntyminen; ajatelkaas millaisia keskinkertaisuuksia saattaisi syntyä kirjallisesti lahjakkaan, mutta matemaattisesti tumpelon ja matemaattisesti lahjakkaan, mutta lukihäiriöisen avioliitosta? Tällaiset ajatusmallit kuuluvat 1900-luvun alun eugenetiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen genetiikan tai tieteen kanssa. Nykyisinhän tiedetään, että mitään "rotuja" ei ole edes olemassa, koska geneettinen diversiteetti esim. tummaihoisten ja vaaleaihoisten sisällä on suurempi kuin niiden välillä. Rotu onkin jäänyt arkikieleen elämään omaa elämäänsä tai palvelemaan tiettyjä tavoitteita aivan kuten se älykkyyden käsitekin.

    Äänestä

  • puppua kirjoitti:

    Ongelma on siinä, ettemme voi tietää, mikä on se kyvykkäin kolmannes. Voimme arvostaa joitain ominaisuuksia tai päätellä, mistä ominaisuuksista olisi tulevaisuudessa hyötyä, mutta emme voi lopultakaan tietää, mitkä ominaisuudet ovat hyödyllisiä vaikapa kymmenen tuhannen vuoden päästä. Jos otetaan esimerkiksi Aatun tavoitteet. Nyt meillä olisi joukko vaaleita ja sinisilmäisiä valioyksilöitä ja paljon enemmän ihosyöpää. Muistelen lukeneeni jotain tulevaisuuden tukimusta 60-luvulta ja siellä suunniteltiin muokattavan ihmisistä jalattomia, koska näin 2000-luvun uljaat avaruus-ihmiset eivät kantaisi turhaa massaa mukanaan raketeissa. Näille on nyt helppo hymähdellä, mutta silloin niihin suhtauduttiin vakavasti.

    Länsimaissa vähiten lapsia tekevät korkeasti koulutetut.(Nyt oletan, että korkea koulutus ja kyvykkyys korreloivat edes osittain keskenäään) Asiaa voitaisiin muuttaa, jos tahdottaisiin. Kyse on lopulta yhteiskuntapoliittinen, eikä biologinen. Mikäpä estäisi tutkinnon ja perheen perustamista samanaikaisesti, jos se onnistuu yhtäaikaa työn kanssa? Kansantalouden kannalta sellaista pitäisi jopa tukea.
    Kehitysmaissa taas on kyse siitä, että köyhissä perheissä suuri lapsiluku toimii eläkkeenä ja parempiosaiset panostavat "laatuun" tekemällä vähän lapsia, jotta ne olisi vara kouluttaa.

    Tuo melanooma-kohta on oikeaa asiaa! Riemastuin todella!

    Äänestä

  • ei kuulu 2000-luvulle kirjoitti:

    Käsittääkseni älykkyyden (miten se määritellään?) periytyvyyttä ei ole kukaan vedenpitävästi todistanut. Toisekseen tietyt erikoislahjakkuudet ovat sen verran harvinaisia ihmispopulaatioissa, että kyseessä on pakko olla piilevä ominaisuus, mitä myös ne "lahjattomat orjat" voivat näin ollen kantaa perimässään. Näin ollen yhden, kahden tai kolmasosan lisääntymisellä toisen kustannuksella ei ole mitään merkitystä.

    Jos Auvisen teoriaa tai logiikkaa viedään vielä pitemmälle tällä linjalla, meidän pitäisi lajinjalostuksen hengessä kieltää myös erilahjaisten keskinäinen lisääntyminen; ajatelkaas millaisia keskinkertaisuuksia saattaisi syntyä kirjallisesti lahjakkaan, mutta matemaattisesti tumpelon ja matemaattisesti lahjakkaan, mutta lukihäiriöisen avioliitosta? Tällaiset ajatusmallit kuuluvat 1900-luvun alun eugenetiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen genetiikan tai tieteen kanssa. Nykyisinhän tiedetään, että mitään "rotuja" ei ole edes olemassa, koska geneettinen diversiteetti esim. tummaihoisten ja vaaleaihoisten sisällä on suurempi kuin niiden välillä. Rotu onkin jäänyt arkikieleen elämään omaa elämäänsä tai palvelemaan tiettyjä tavoitteita aivan kuten se älykkyyden käsitekin.

    "Nykyisinhän tiedetään, että mitään "rotuja" ei ole edes olemassa, koska geneettinen diversiteetti esim. tummaihoisten ja vaaleaihoisten sisällä on suurempi kuin niiden välillä."

    Tämä on tyypillistä numeromagiaa. Tuodaan esille numeroita, jotka sitten todistavat jotain, mutta itse numeroiden sisältö jätetään humioimatta.

    Väitteesi on toki tosi, mutta se ei kerro koko totuutta. Se, että mustalla ja valkoisella voi olla samankaltaisemmat geenit kuin toisella rotutoverillansa, niin se ei tarkoita, etteikö jotain yhteisiö ominaisuuksia, jotka määrittävät rotua olisi olemassa. DNA on iso kasa tietoa ja rodullinen tieto on hyvin pieni osa siitä. Silloin on olemassa sellaista tietoa, jonka samankaltaisuus ei ole roduista riippuvaista, jolloin tällaista samankaltaisuutta ei pitäisi laskea mukaan kuten sinä teet.

    "ajatelkaas millaisia keskinkertaisuuksia saattaisi syntyä kirjallisesti lahjakkaan, mutta matemaattisesti tumpelon ja matemaattisesti lahjakkaan, mutta lukihäiriöisen avioliitosta? Tällaiset ajatusmallit kuuluvat 1900-luvun alun eugenetiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen genetiikan tai tieteen kanssa."

    Pointti on kai siinä, että jos valkoinen ei yhdy mustaan, niin ÄO-testeissä saa parempia tuloksia. Toki tieteelliset tutkimukset kertovat myös hajusta, joka mustilla on, jonka valkoiset huomaavat, jota taas mustat eivät huomaa. Jos olet huoneessa, jossa on mustia, niin voit haistaa nämä, mutta jos taas on valkoisia, et huomaa mitään erityistä hajua näissä valkoisissa. Sillä oletuksella että olet valkoinen.

    "Rotu onkin jäänyt arkikieleen elämään omaa elämäänsä tai palvelemaan tiettyjä tavoitteita aivan kuten se älykkyyden käsitekin."

    Älykkyys on tosiasia, ei kaikilla voi olla aivoissansa täysin samanlaisia ominaisuuksia, jos DNA on erilainen. Eroja on ja niitä voidaan mitata, jos se ei suvaitsevaisille kelpaa, niin se on heidän oma ongelmansa.

    Rodut ovat todellisuutta, eihän muuten tarvittaisi väkivaltaista antirasistista rintamaa ja pseudotutkimusta pönkittämään egalitarismi.

    Äänestä

  • ... ... kirjoitti:

    "Nykyisinhän tiedetään, että mitään "rotuja" ei ole edes olemassa, koska geneettinen diversiteetti esim. tummaihoisten ja vaaleaihoisten sisällä on suurempi kuin niiden välillä."

    Tämä on tyypillistä numeromagiaa. Tuodaan esille numeroita, jotka sitten todistavat jotain, mutta itse numeroiden sisältö jätetään humioimatta.

    Väitteesi on toki tosi, mutta se ei kerro koko totuutta. Se, että mustalla ja valkoisella voi olla samankaltaisemmat geenit kuin toisella rotutoverillansa, niin se ei tarkoita, etteikö jotain yhteisiö ominaisuuksia, jotka määrittävät rotua olisi olemassa. DNA on iso kasa tietoa ja rodullinen tieto on hyvin pieni osa siitä. Silloin on olemassa sellaista tietoa, jonka samankaltaisuus ei ole roduista riippuvaista, jolloin tällaista samankaltaisuutta ei pitäisi laskea mukaan kuten sinä teet.

    "ajatelkaas millaisia keskinkertaisuuksia saattaisi syntyä kirjallisesti lahjakkaan, mutta matemaattisesti tumpelon ja matemaattisesti lahjakkaan, mutta lukihäiriöisen avioliitosta? Tällaiset ajatusmallit kuuluvat 1900-luvun alun eugenetiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen genetiikan tai tieteen kanssa."

    Pointti on kai siinä, että jos valkoinen ei yhdy mustaan, niin ÄO-testeissä saa parempia tuloksia. Toki tieteelliset tutkimukset kertovat myös hajusta, joka mustilla on, jonka valkoiset huomaavat, jota taas mustat eivät huomaa. Jos olet huoneessa, jossa on mustia, niin voit haistaa nämä, mutta jos taas on valkoisia, et huomaa mitään erityistä hajua näissä valkoisissa. Sillä oletuksella että olet valkoinen.

    "Rotu onkin jäänyt arkikieleen elämään omaa elämäänsä tai palvelemaan tiettyjä tavoitteita aivan kuten se älykkyyden käsitekin."

    Älykkyys on tosiasia, ei kaikilla voi olla aivoissansa täysin samanlaisia ominaisuuksia, jos DNA on erilainen. Eroja on ja niitä voidaan mitata, jos se ei suvaitsevaisille kelpaa, niin se on heidän oma ongelmansa.

    Rodut ovat todellisuutta, eihän muuten tarvittaisi väkivaltaista antirasistista rintamaa ja pseudotutkimusta pönkittämään egalitarismi.

    Intiaanit aikoinaan väittivät, että valkoiset haisivat kammottavilta, koska he joivat lehmänmaitoa. Tuntemani afrikkalaista syntyperää olevat henkilöt eivät tuoksu miltään erityiseltä (paitsi kun ovat saaneet Egyptissä asuvilta sukulaisiltaan hajuvettä).

    Rotuja ei todellakaan ole, on vain vaiheittain muuttuvia ulkonäköeroja, jotka vaihtuvat maantieteellisesti eräänlaisena jatkumona. Jos siihen tulee isompi muutos (kuten kansojen siirtojen tai muuttojen mukana), sekoittuminen alkaa verraten pian. Esimerkiksi Yhdysvalloissa luokiteltiin mustiksi kaikki, joilla oli musta esi-isä, mikä on luonnollisesti täyttä höpöhöpöä. Entinen ulkoministeri Colin Powell voitaisiin täysin yhtä hyvin perustein määritellä amerikkalais-irlantilaiseksi kuin afroamerikkalaiseksi.

    DNA-tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia asioita yksilöiden perimästä. Lähisukuisuus saattaa olla yllättävää.

    http://www.boston.com/news/local/articles/2007/09/25/a_background_check_for_human_posterity/

    Because groups that have been around longer have developed more variation, there is more genetic diversity in the average African village than in the rest of the world outside Africa combined, Wells said.

    Marshall Leonard, georgialainen afroamerikkalainen, löysi sukujuurensa Suomesta ja Aasiasta jne.

    Hämmästyttävintä logiikassasi on seuraava lause:

    "Rodut ovat todellisuutta, eihän muuten tarvittaisi väkivaltaista antirasistista rintamaa"

    Yhtä kaunista logiikkaa kuin väite: "Kuussa ei ole käyty, eihän NASAlla muuten olisi Apollo-ohjelman kuva-arkistoja."

    Väkivalta sivumennen sanoen on kyllä rasistien puolella.

    Äänestä

  • ... ... kirjoitti:

    "Nykyisinhän tiedetään, että mitään "rotuja" ei ole edes olemassa, koska geneettinen diversiteetti esim. tummaihoisten ja vaaleaihoisten sisällä on suurempi kuin niiden välillä."

    Tämä on tyypillistä numeromagiaa. Tuodaan esille numeroita, jotka sitten todistavat jotain, mutta itse numeroiden sisältö jätetään humioimatta.

    Väitteesi on toki tosi, mutta se ei kerro koko totuutta. Se, että mustalla ja valkoisella voi olla samankaltaisemmat geenit kuin toisella rotutoverillansa, niin se ei tarkoita, etteikö jotain yhteisiö ominaisuuksia, jotka määrittävät rotua olisi olemassa. DNA on iso kasa tietoa ja rodullinen tieto on hyvin pieni osa siitä. Silloin on olemassa sellaista tietoa, jonka samankaltaisuus ei ole roduista riippuvaista, jolloin tällaista samankaltaisuutta ei pitäisi laskea mukaan kuten sinä teet.

    "ajatelkaas millaisia keskinkertaisuuksia saattaisi syntyä kirjallisesti lahjakkaan, mutta matemaattisesti tumpelon ja matemaattisesti lahjakkaan, mutta lukihäiriöisen avioliitosta? Tällaiset ajatusmallit kuuluvat 1900-luvun alun eugenetiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen genetiikan tai tieteen kanssa."

    Pointti on kai siinä, että jos valkoinen ei yhdy mustaan, niin ÄO-testeissä saa parempia tuloksia. Toki tieteelliset tutkimukset kertovat myös hajusta, joka mustilla on, jonka valkoiset huomaavat, jota taas mustat eivät huomaa. Jos olet huoneessa, jossa on mustia, niin voit haistaa nämä, mutta jos taas on valkoisia, et huomaa mitään erityistä hajua näissä valkoisissa. Sillä oletuksella että olet valkoinen.

    "Rotu onkin jäänyt arkikieleen elämään omaa elämäänsä tai palvelemaan tiettyjä tavoitteita aivan kuten se älykkyyden käsitekin."

    Älykkyys on tosiasia, ei kaikilla voi olla aivoissansa täysin samanlaisia ominaisuuksia, jos DNA on erilainen. Eroja on ja niitä voidaan mitata, jos se ei suvaitsevaisille kelpaa, niin se on heidän oma ongelmansa.

    Rodut ovat todellisuutta, eihän muuten tarvittaisi väkivaltaista antirasistista rintamaa ja pseudotutkimusta pönkittämään egalitarismi.

    Hehheh, on siinä meillä kans yks tietäjä. Kuvitteletko tosiaan luokittelevasi ihmiset ulkonäön suhteen? Ikään kuin ne muutaman geenit, jotka vaikuttavat ihonväriin, tekisivät ihmisestä jotenkin huonomman. Näin löyhää järjenjuoksua on vaikea uskoa kohtaavansa 2000-luvulla. Mitä seuraavaksi? Iso nenä kertoo mistä? Tai hörökorvat? Uskotko myös romanien käsistä ennustamiseen?

    Ihonväri oli varmasti aikoinaan loistava juttu orjakauppiaiden kaupan kannalta; orja oli orja koko loppuelämänsä ilman mitään poltinmerkkejä. Valkoisten parissa luokittelua tai pikemminkin luokkia luotiin keinotekoisesti esim. Suomessa rahvas ei saanut 1700-luvulla pukeutua silkkiin - se oli sallittua vain paremmille säädyille. Samanlaisia keinotekoisia sääntöjä löytyy keskiajalta mm. purppuran käytöstä, joka oli kuninkaallinen väri. Parempien ja huonompien, hallitsijoiden ja hallittavien tuli erottautua.

    Tämä ihonväri ei oikeastaan eroa mitenkään tästä samasta "kastijärjestelmästä". Itse asiassa arjalainen eli aryan tulee intian kielestä, missä se tarkoitti hallitsevaa luokkaa, joka oli ihonväriltään vaaleampi. On kovin vaikea uskoa, että tällaista p*skaa pitää joutua lukemaan vielä 2000-luvun Suomessa, missä ei ole sen enempää säätyjä, kasteja kuin luokkiakaan. Geenejä ja DNA:ta on turha yrittää taivuttaa tukemaan tällaista yhteiskuntajärjestelmää, jonka alkuperä on ihan jotain muuta kuin biologinen; esim. nk. arjalaiset olivat alunperin Intiaan tunkeutunut sotaisa heimo, jonka alistamista juuri ihonväriin perustuva (keinotekoinen) järjestelmä tuki.

    Äänestä

  • UPDATE_6914939 kirjoitti:

    Intiaanit aikoinaan väittivät, että valkoiset haisivat kammottavilta, koska he joivat lehmänmaitoa. Tuntemani afrikkalaista syntyperää olevat henkilöt eivät tuoksu miltään erityiseltä (paitsi kun ovat saaneet Egyptissä asuvilta sukulaisiltaan hajuvettä).

    Rotuja ei todellakaan ole, on vain vaiheittain muuttuvia ulkonäköeroja, jotka vaihtuvat maantieteellisesti eräänlaisena jatkumona. Jos siihen tulee isompi muutos (kuten kansojen siirtojen tai muuttojen mukana), sekoittuminen alkaa verraten pian. Esimerkiksi Yhdysvalloissa luokiteltiin mustiksi kaikki, joilla oli musta esi-isä, mikä on luonnollisesti täyttä höpöhöpöä. Entinen ulkoministeri Colin Powell voitaisiin täysin yhtä hyvin perustein määritellä amerikkalais-irlantilaiseksi kuin afroamerikkalaiseksi.

    DNA-tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia asioita yksilöiden perimästä. Lähisukuisuus saattaa olla yllättävää.

    http://www.boston.com/news/local/articles/2007/09/25/a_background_check_for_human_posterity/

    Because groups that have been around longer have developed more variation, there is more genetic diversity in the average African village than in the rest of the world outside Africa combined, Wells said.

    Marshall Leonard, georgialainen afroamerikkalainen, löysi sukujuurensa Suomesta ja Aasiasta jne.

    Hämmästyttävintä logiikassasi on seuraava lause:

    "Rodut ovat todellisuutta, eihän muuten tarvittaisi väkivaltaista antirasistista rintamaa"

    Yhtä kaunista logiikkaa kuin väite: "Kuussa ei ole käyty, eihän NASAlla muuten olisi Apollo-ohjelman kuva-arkistoja."

    Väkivalta sivumennen sanoen on kyllä rasistien puolella.

    Menit sitten ilmiantamaan toisen viestini kun se on poistettu vai miten muuten ylläpito sai siitä tiedon?

    Rotu on muutakin kuin ihonväri. Miksi afrikkalaiset ovat tietyissä urheilulajeissa parempia kuin valkoiset? Miksi he saavat aina riippumatta ympäristöolosuhteista älykkyystesteissä alempia tuloksia kuin valkoiset?

    Jätetään mutu pois ja luepa kyseinen tutkimus ja osoita se huuhaaksi. Siinä todetaan mustian ja valkoisten välinen hajuero.

    "Homma (1926) found Negroes to possess three times as many apocrine glands as Caucasians .... Hurley & Shelly (1960) claim that the apocrine glands are larger in Negroes and produce a thicker secretion." M.B.L. Craigmyle, The Apocrine Glands and the Breast (Chichester: Wiley and Sons, 1984), 34.

    Men have more and larger apocrine glands than women, blacks more than Caucasians, Caucasians more than Orientals. (Gibbons, 348). We question wether men have more apocrine glands than women. Through men do have larger apocrine glands than women, at least two other sources state that women have more apocrine glands than men.

    "All mammalian scent glands, wether those of carnivores, ungulates, or primates, consist of apocrine glands and sebaceous glands usually together," W. Montagna, "The Evolution of Human Skin," Journal of Human Evolution (1985): 17-18.

    Source: The Scent of Eros: Mysteries of Odor in Human Sexuality (2002). Page 234. By James Vaughn Kohl, Robert T. Francoeur.

    "Väkivalta sivumennen sanoen on kyllä rasistien puolella."

    Väität siis, että ns. antirasistit eivät koskaan ole syyllistyneet väkivaltaan? Miksi te sitten puolustitte Jena 6:sta, joka oli joukko mustia, jotka pahoinpitelivät valkoisen nuoren melkinpä kuoliaaksi?

    Äänestä

  • pieni kertaus historiaa kirjoitti:

    Hehheh, on siinä meillä kans yks tietäjä. Kuvitteletko tosiaan luokittelevasi ihmiset ulkonäön suhteen? Ikään kuin ne muutaman geenit, jotka vaikuttavat ihonväriin, tekisivät ihmisestä jotenkin huonomman. Näin löyhää järjenjuoksua on vaikea uskoa kohtaavansa 2000-luvulla. Mitä seuraavaksi? Iso nenä kertoo mistä? Tai hörökorvat? Uskotko myös romanien käsistä ennustamiseen?

    Ihonväri oli varmasti aikoinaan loistava juttu orjakauppiaiden kaupan kannalta; orja oli orja koko loppuelämänsä ilman mitään poltinmerkkejä. Valkoisten parissa luokittelua tai pikemminkin luokkia luotiin keinotekoisesti esim. Suomessa rahvas ei saanut 1700-luvulla pukeutua silkkiin - se oli sallittua vain paremmille säädyille. Samanlaisia keinotekoisia sääntöjä löytyy keskiajalta mm. purppuran käytöstä, joka oli kuninkaallinen väri. Parempien ja huonompien, hallitsijoiden ja hallittavien tuli erottautua.

    Tämä ihonväri ei oikeastaan eroa mitenkään tästä samasta "kastijärjestelmästä". Itse asiassa arjalainen eli aryan tulee intian kielestä, missä se tarkoitti hallitsevaa luokkaa, joka oli ihonväriltään vaaleampi. On kovin vaikea uskoa, että tällaista p*skaa pitää joutua lukemaan vielä 2000-luvun Suomessa, missä ei ole sen enempää säätyjä, kasteja kuin luokkiakaan. Geenejä ja DNA:ta on turha yrittää taivuttaa tukemaan tällaista yhteiskuntajärjestelmää, jonka alkuperä on ihan jotain muuta kuin biologinen; esim. nk. arjalaiset olivat alunperin Intiaan tunkeutunut sotaisa heimo, jonka alistamista juuri ihonväriin perustuva (keinotekoinen) järjestelmä tuki.

    Kaikista kummallisin antirasistien perustelu on, että kun vuosi on jo xxxx, niin miten on mahdollista, että ihmiset vielä ajattelevat noin. Siinähän ei siis ole mitään järkeä, koska ajalla ja ajatuksien sisällöllä ei ole mitään yhteyttä.

    Miksi sitten koirarotuja on olemassa? Miksi koirarotuja voi jalostaa ja niillä on havaittu erittäin suuria eroja, jopa älykkyydessä?

    Oletko siis sitä mieltä, että JOKAINEN ihminen on yhtä älykäs ja menestyy yhtä hyvin älykkyystesteissä? Näinhän se ei ole, eikä ole myöskään niin, etteikö rotujen välillä olisi selkeitä eroja. Mustat saavat huonoimmat tulokset. Jos mustat olisivat yhtä fiksuja, niin silloin Yhdysvalloissa ei tarvittaisi Affirmative Actionia.

    Äänestä

  • ... ... kirjoitti:

    Kaikista kummallisin antirasistien perustelu on, että kun vuosi on jo xxxx, niin miten on mahdollista, että ihmiset vielä ajattelevat noin. Siinähän ei siis ole mitään järkeä, koska ajalla ja ajatuksien sisällöllä ei ole mitään yhteyttä.

    Miksi sitten koirarotuja on olemassa? Miksi koirarotuja voi jalostaa ja niillä on havaittu erittäin suuria eroja, jopa älykkyydessä?

    Oletko siis sitä mieltä, että JOKAINEN ihminen on yhtä älykäs ja menestyy yhtä hyvin älykkyystesteissä? Näinhän se ei ole, eikä ole myöskään niin, etteikö rotujen välillä olisi selkeitä eroja. Mustat saavat huonoimmat tulokset. Jos mustat olisivat yhtä fiksuja, niin silloin Yhdysvalloissa ei tarvittaisi Affirmative Actionia.

    Ajatuksilla ja ajalla on yhteyttä, vai uskotko sinä esim. komeettojen tuovan mukanaan sairauksia ja onnettomuuksia? Taikausko perustuu uskomuksiin ja sinun "rasismisi" puolestaan heppoisille olettamuksille, jotka ovat kaikuja sellaisesta yhteiskunnasta (orjuus), mitä kukaan ei halua enää takaisin. Biologiaa on tähän hommaan turha vetää mukaan, se ei ole mikään uskomusjärjestelmä toisin kuten uskonnot.

    Vertaatko ihan tosissasi koiria ja ihmisiä toisiinsa? Suurin osa koiraroduista perustuu vain muutamaan kantaisään ja -emoon. Koitappa ottaa selvää, mitä tapahtuu, kun jos sinä lisääntyisit äitisi kanssa ja teidän lapsenne puolestaan keskenään. Niin juuri, lopputuloksena olisi joukko ties mitä geneettisiä häiriöitä, koska se sinun parjaamasi geneettinen monimuotoisuus olisi vaarassa ja ns. virheet, joista meissä jokaisessa on, kumuloituisivat nopeasti jälkipolviin. Tämä on kaikkien koirarotujen ongelma.

    Ja usko jo nyt, että sinä et yksilön fenotyypin (ulkonäkö) perusteella voi luokitella millään tavalla sitä, mitä muita ominaisuuksia tässä yksilössä nimenomaisesti on. Johan se aikaisemmin todettiin, että geneettiset erot eri ihonväristen sisällä ovat suurempia kuin niiden välillä. Pigmentin tummuus ja ihon paksuus ei kerro mistään muusta, kuin siitä, että elimistö on sopeutunut elämään voimakkaammassa ultraviolettisäteilyssä. Se ihonväri ei ole sen enempää merkityksellinen kuin ne hörökorvat tai iso nenä. Sen sijaan stigmaattisena "poltinmerkkinä" sitä käytetään toki edelleen tukemaan niitä sinun mainostamiasi ideoita; eihän toki vähä-älyisen (puolieläimen?) huono kohtelu voi olla väärin? - tervetuloa 2000-luvulle sieltä 1700-luvulta.

    Äänestä

  • ei kuulu 2000-luvulle kirjoitti:

    Käsittääkseni älykkyyden (miten se määritellään?) periytyvyyttä ei ole kukaan vedenpitävästi todistanut. Toisekseen tietyt erikoislahjakkuudet ovat sen verran harvinaisia ihmispopulaatioissa, että kyseessä on pakko olla piilevä ominaisuus, mitä myös ne "lahjattomat orjat" voivat näin ollen kantaa perimässään. Näin ollen yhden, kahden tai kolmasosan lisääntymisellä toisen kustannuksella ei ole mitään merkitystä.

    Jos Auvisen teoriaa tai logiikkaa viedään vielä pitemmälle tällä linjalla, meidän pitäisi lajinjalostuksen hengessä kieltää myös erilahjaisten keskinäinen lisääntyminen; ajatelkaas millaisia keskinkertaisuuksia saattaisi syntyä kirjallisesti lahjakkaan, mutta matemaattisesti tumpelon ja matemaattisesti lahjakkaan, mutta lukihäiriöisen avioliitosta? Tällaiset ajatusmallit kuuluvat 1900-luvun alun eugenetiikkaan, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen genetiikan tai tieteen kanssa. Nykyisinhän tiedetään, että mitään "rotuja" ei ole edes olemassa, koska geneettinen diversiteetti esim. tummaihoisten ja vaaleaihoisten sisällä on suurempi kuin niiden välillä. Rotu onkin jäänyt arkikieleen elämään omaa elämäänsä tai palvelemaan tiettyjä tavoitteita aivan kuten se älykkyyden käsitekin.

    "Käsittääkseni älykkyyden (miten se määritellään?) periytyvyyttä ei ole kukaan vedenpitävästi todistanut."

    Olisi todella kummallista, jos ihmisen älykkyys ja muu henkinen suorituskyky ei olisi viime kädessä perimästä riippuvia ominaisuuksia. Päinvastaisen väittäjällä on todella kova todistustaakka! Juuri ihmisen perimä tekee ihmisestä ihmisen. Vaikka esim bonobo onkin perimältään hyvin lähellä ihmistä, sitä ei saa sopeutumaan millään ihmisyhteiskuntaan, vaikka se kasvatettaisiin ihmisperheessä ihmislapsena. Se mikä tekee sen mahdottomaksi on juuri ero perimässä.

    On kummallinen väite, että aivojen toiminta ei perustuisi perimään, tai että aivojen toiminnasta vastaava perimä olisi kaikilla ihmisillä identtinen, tai että eroilla ei olisi mitään merkitystä. Tällaiset omituiset väitteet edellyttävät tiukkoja todisteita. Niiden pohjana ovat vain 1900-luvun humanistien poliittisen korrektiuden tavoittelu, ei luonnontiede.

    Tervetuloa 2000-luvulle! Tällä hetkellä eräät kiinnostavimmista tutkimuskohteista neurologiassa koskevat "induktiivisten biaksien" periytymistä. Tämä tarkoittaa niitä mekanismeja, jotka ihmisellä on geeneissään valmiina esim kielen oppimiseen, käsitteeeliseen ajatteluun ja 4D-ympäristön hahmottamiseen. Nämä ovat "älyn" perusteita.

    Mutta toinen oleellinen puoli "Auvisen huolissa" on, että vaikka kaikki sosíaalisten ryhmien erot eivät ole biologisesti periytyviä, ne ovat silti osa periytyvää kultturievoluutiota. Ja osa tästäkin evoluutiosta on hyvin kielteistä yhteiskunnan kokonaistoimintakykyä heikentävää. Yhdeksi ääriesimerkiksi (Euroopan tasolla huolestuttavaksi, ehkä meilläkin pian) voisi laskea musliimifundamentalismin: sekin periytyy!

    Äänestä

  • UPDATE_6997029 kirjoitti:

    "Käsittääkseni älykkyyden (miten se määritellään?) periytyvyyttä ei ole kukaan vedenpitävästi todistanut."

    Olisi todella kummallista, jos ihmisen älykkyys ja muu henkinen suorituskyky ei olisi viime kädessä perimästä riippuvia ominaisuuksia. Päinvastaisen väittäjällä on todella kova todistustaakka! Juuri ihmisen perimä tekee ihmisestä ihmisen. Vaikka esim bonobo onkin perimältään hyvin lähellä ihmistä, sitä ei saa sopeutumaan millään ihmisyhteiskuntaan, vaikka se kasvatettaisiin ihmisperheessä ihmislapsena. Se mikä tekee sen mahdottomaksi on juuri ero perimässä.

    On kummallinen väite, että aivojen toiminta ei perustuisi perimään, tai että aivojen toiminnasta vastaava perimä olisi kaikilla ihmisillä identtinen, tai että eroilla ei olisi mitään merkitystä. Tällaiset omituiset väitteet edellyttävät tiukkoja todisteita. Niiden pohjana ovat vain 1900-luvun humanistien poliittisen korrektiuden tavoittelu, ei luonnontiede.

    Tervetuloa 2000-luvulle! Tällä hetkellä eräät kiinnostavimmista tutkimuskohteista neurologiassa koskevat "induktiivisten biaksien" periytymistä. Tämä tarkoittaa niitä mekanismeja, jotka ihmisellä on geeneissään valmiina esim kielen oppimiseen, käsitteeeliseen ajatteluun ja 4D-ympäristön hahmottamiseen. Nämä ovat "älyn" perusteita.

    Mutta toinen oleellinen puoli "Auvisen huolissa" on, että vaikka kaikki sosíaalisten ryhmien erot eivät ole biologisesti periytyviä, ne ovat silti osa periytyvää kultturievoluutiota. Ja osa tästäkin evoluutiosta on hyvin kielteistä yhteiskunnan kokonaistoimintakykyä heikentävää. Yhdeksi ääriesimerkiksi (Euroopan tasolla huolestuttavaksi, ehkä meilläkin pian) voisi laskea musliimifundamentalismin: sekin periytyy!

    No puetaanpa aikaisempi ei niin tieteellinen esitys hiukan "edustavampaan" muotoon:

    Vanhakantainen käsitys geeneistä on sellainen, että geeni A, emässekvenssi dna-kierteessä, koodaa tiettyä proteiinia, joka vastaavasti käynnistää tietyn aineenvaihdunnallisen tapahtuman ihmisen kehossa. Tämä siis vain (hyvin) yksinkertaistettuna esimerkkinä, joka lienee sinullekin tuttu ja joka esiintyy usein bioteknologiaa käsittelevissä teksteissä, koska se on niin herttaisen yksinkertainen, että tavallinen pulliainenkin sen sisäistää (minkä jälkeen hän tietysti kannattaa geenimanipuloitujen tuotteiden kauppaa).

    Uudempien teorioiden mukaan yksittäisiä geenejä on harvassa, sen sijaan ne toimivat usein ryppäinä, jotka reagoivat vielä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n käynnistyminen vaikuttaa myös B:hen, joka puolestaan saattaa vaikuttaa C:hen ja tämä puolestaan vaikuttaa A:han, mutta myös D:hen, jonka vähentyminen kasvattaa B:tä... Ai niin ja D reagoi sitten siinä välissä vielä "ulkoisiin ärsykkeisiin" kuten tietyn hormonin määrään veressä.

    Näin ollen on hyvin vaikeaa löytää mitään yksittäistä geeniä monimutkaisen vuorovaikutusverkon keskeltä. Sen lisäksi lienee ymmärrettävää, että kun osa geeneistä tulee vielä toiselta vanhemmalta, miten älykkyys, jota tuskin voi redusoida yhteen tai edes pariin geeniin, voisi olla periytyvää? Pitäisin sitä pikemminkin "sattumankauppana", jos yksilö saa hyvän älykkyyden vanhemmiltaan perintönä - ja siinä välissä on vielä se ympäristökin ja edelleen meiltä on näyttämättä toteen, mikä tai mitkä komponentit ovat vastuussa älykkyydestä. Senhän me jo tiedämme, että aivojen koko ei selitä älykkyyttä, vaikka 1900-luvun alkupuolella sitä käytettiin tekosyynä naisten tyhmyydelle/hysteerisyydelle :D Mikäli taas älykkyys on sidoksissa aivojen kykyyn verkottautua, sen takana on luultavasti paljon erilaisia tekijöitä ja emmehän toki unohda, että aivot ovat adaptiivinen "laite", joka reagoi siihen, paljonko niitä käytetään (= lisää neuronien välisiä yhteyksiä). Miten siis meinaat erottaa perimän ja älykkyyden välisen suhteen? :D

    Sen lisäksi suosittelen tutustumista tieteenfilosofiaan, eli pelkkä empiirinen tutkimustulosten tarkastelu ei vielä merkkaa mitään. Tarvitaan metodologiaa ja kriittistä tapaa tarkastella tutkimustuloksia. Nykyinen ultrapositivistinen tieteensuuntaus, missä edetään suunnalleen seuraavasti: sosiologia->psykologia->biologia->kemia eli ylemmän kerroksen toiminta esitetään redusoituna alemman tason komponenteilla jättää tulokset vajavaisiksi. Jotta tämä keskustelu ei jäisi pelkästään jauhamiseksi, suosittelen sinulle tutustumista uuteen tieteeseen, jota kutsutaan systeemibiologiaksi tai Systems biology, jota koskevasta artikkelista, wikipediasta, lainaan seuraavan tekstin varmemmaksi vakuudeksi:

    "The reductionist approach has successfully identified most of the components and many of the interactions but, unfortunately, offers no convincing concepts or methods to understand how system properties emerge...the pluralism of causes and effects in biological networks is better addressed by observing, through quantitative measures, multiple components simultaneously and by rigorous data integration with mathematical models. Systems biology...is about putting together rather than taking apart, integration rather than reduction. It requires that we develop ways of thinking about integration that are as rigorous as our reductionist programmes, but different....It means changing our philosophy, in the full sense of the term"
    http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_biology

    Nobelin fysiikan palkinnon saanut fyysikko Paul puhui samasta asiasta jo 70-luvulla julkaistessaan pamfletin "More is different" eli kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa; hänen mukaansa sama ilmiö esiintyy jo molekyylitasolla, eli veden tiettyjä ominaisuuksi on mahdotonta johtaa atomitasolle. Näin ollen ajatus tieteiden esittäisestä hierarkisena järjestelmänä ja tietyllä tasolla esiintyvien ilmiöiden redusoiminen alemmalle tasolle, jättää mallit vajavaisiksi. Puhutaan emergenssistä eli monimutkaisuuden yleistyessä, syntyy täysin uusia ominaisuuksia, joita ei voida selittää alemman tason komponenteilla. Tämä on puolestaan sidoksissa matematiikkaan ja sen osa-alueeseen nimeltään Complexity.

    Tämä on sitä oikeaa 2000-luvun tiedettä. Sinun tieteesi on suoraa johdosta 1800-luvulta.

    Äänestä

  • antifa. kirjoitti:

    No puetaanpa aikaisempi ei niin tieteellinen esitys hiukan "edustavampaan" muotoon:

    Vanhakantainen käsitys geeneistä on sellainen, että geeni A, emässekvenssi dna-kierteessä, koodaa tiettyä proteiinia, joka vastaavasti käynnistää tietyn aineenvaihdunnallisen tapahtuman ihmisen kehossa. Tämä siis vain (hyvin) yksinkertaistettuna esimerkkinä, joka lienee sinullekin tuttu ja joka esiintyy usein bioteknologiaa käsittelevissä teksteissä, koska se on niin herttaisen yksinkertainen, että tavallinen pulliainenkin sen sisäistää (minkä jälkeen hän tietysti kannattaa geenimanipuloitujen tuotteiden kauppaa).

    Uudempien teorioiden mukaan yksittäisiä geenejä on harvassa, sen sijaan ne toimivat usein ryppäinä, jotka reagoivat vielä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n käynnistyminen vaikuttaa myös B:hen, joka puolestaan saattaa vaikuttaa C:hen ja tämä puolestaan vaikuttaa A:han, mutta myös D:hen, jonka vähentyminen kasvattaa B:tä... Ai niin ja D reagoi sitten siinä välissä vielä "ulkoisiin ärsykkeisiin" kuten tietyn hormonin määrään veressä.

    Näin ollen on hyvin vaikeaa löytää mitään yksittäistä geeniä monimutkaisen vuorovaikutusverkon keskeltä. Sen lisäksi lienee ymmärrettävää, että kun osa geeneistä tulee vielä toiselta vanhemmalta, miten älykkyys, jota tuskin voi redusoida yhteen tai edes pariin geeniin, voisi olla periytyvää? Pitäisin sitä pikemminkin "sattumankauppana", jos yksilö saa hyvän älykkyyden vanhemmiltaan perintönä - ja siinä välissä on vielä se ympäristökin ja edelleen meiltä on näyttämättä toteen, mikä tai mitkä komponentit ovat vastuussa älykkyydestä. Senhän me jo tiedämme, että aivojen koko ei selitä älykkyyttä, vaikka 1900-luvun alkupuolella sitä käytettiin tekosyynä naisten tyhmyydelle/hysteerisyydelle :D Mikäli taas älykkyys on sidoksissa aivojen kykyyn verkottautua, sen takana on luultavasti paljon erilaisia tekijöitä ja emmehän toki unohda, että aivot ovat adaptiivinen "laite", joka reagoi siihen, paljonko niitä käytetään (= lisää neuronien välisiä yhteyksiä). Miten siis meinaat erottaa perimän ja älykkyyden välisen suhteen? :D

    Sen lisäksi suosittelen tutustumista tieteenfilosofiaan, eli pelkkä empiirinen tutkimustulosten tarkastelu ei vielä merkkaa mitään. Tarvitaan metodologiaa ja kriittistä tapaa tarkastella tutkimustuloksia. Nykyinen ultrapositivistinen tieteensuuntaus, missä edetään suunnalleen seuraavasti: sosiologia->psykologia->biologia->kemia eli ylemmän kerroksen toiminta esitetään redusoituna alemman tason komponenteilla jättää tulokset vajavaisiksi. Jotta tämä keskustelu ei jäisi pelkästään jauhamiseksi, suosittelen sinulle tutustumista uuteen tieteeseen, jota kutsutaan systeemibiologiaksi tai Systems biology, jota koskevasta artikkelista, wikipediasta, lainaan seuraavan tekstin varmemmaksi vakuudeksi:

    "The reductionist approach has successfully identified most of the components and many of the interactions but, unfortunately, offers no convincing concepts or methods to understand how system properties emerge...the pluralism of causes and effects in biological networks is better addressed by observing, through quantitative measures, multiple components simultaneously and by rigorous data integration with mathematical models. Systems biology...is about putting together rather than taking apart, integration rather than reduction. It requires that we develop ways of thinking about integration that are as rigorous as our reductionist programmes, but different....It means changing our philosophy, in the full sense of the term"
    http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_biology

    Nobelin fysiikan palkinnon saanut fyysikko Paul puhui samasta asiasta jo 70-luvulla julkaistessaan pamfletin "More is different" eli kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa; hänen mukaansa sama ilmiö esiintyy jo molekyylitasolla, eli veden tiettyjä ominaisuuksi on mahdotonta johtaa atomitasolle. Näin ollen ajatus tieteiden esittäisestä hierarkisena järjestelmänä ja tietyllä tasolla esiintyvien ilmiöiden redusoiminen alemmalle tasolle, jättää mallit vajavaisiksi. Puhutaan emergenssistä eli monimutkaisuuden yleistyessä, syntyy täysin uusia ominaisuuksia, joita ei voida selittää alemman tason komponenteilla. Tämä on puolestaan sidoksissa matematiikkaan ja sen osa-alueeseen nimeltään Complexity.

    Tämä on sitä oikeaa 2000-luvun tiedettä. Sinun tieteesi on suoraa johdosta 1800-luvulta.

    Proffan nimi oli Philip Anderson ja tässä on linkki siihen alkuperäiseen tieteen filosofiaa käsittelevään artikkeliin Science lehdessä vuodelta 1972:

    http:/www.pha.jhu.edu/courses/171_405/MoreIsDifferent.pdf

    ja tässä pieni kuvaus muuten hänestä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_Warren_Anderson

    Äänestä

  • antifa. kirjoitti:

    No puetaanpa aikaisempi ei niin tieteellinen esitys hiukan "edustavampaan" muotoon:

    Vanhakantainen käsitys geeneistä on sellainen, että geeni A, emässekvenssi dna-kierteessä, koodaa tiettyä proteiinia, joka vastaavasti käynnistää tietyn aineenvaihdunnallisen tapahtuman ihmisen kehossa. Tämä siis vain (hyvin) yksinkertaistettuna esimerkkinä, joka lienee sinullekin tuttu ja joka esiintyy usein bioteknologiaa käsittelevissä teksteissä, koska se on niin herttaisen yksinkertainen, että tavallinen pulliainenkin sen sisäistää (minkä jälkeen hän tietysti kannattaa geenimanipuloitujen tuotteiden kauppaa).

    Uudempien teorioiden mukaan yksittäisiä geenejä on harvassa, sen sijaan ne toimivat usein ryppäinä, jotka reagoivat vielä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n käynnistyminen vaikuttaa myös B:hen, joka puolestaan saattaa vaikuttaa C:hen ja tämä puolestaan vaikuttaa A:han, mutta myös D:hen, jonka vähentyminen kasvattaa B:tä... Ai niin ja D reagoi sitten siinä välissä vielä "ulkoisiin ärsykkeisiin" kuten tietyn hormonin määrään veressä.

    Näin ollen on hyvin vaikeaa löytää mitään yksittäistä geeniä monimutkaisen vuorovaikutusverkon keskeltä. Sen lisäksi lienee ymmärrettävää, että kun osa geeneistä tulee vielä toiselta vanhemmalta, miten älykkyys, jota tuskin voi redusoida yhteen tai edes pariin geeniin, voisi olla periytyvää? Pitäisin sitä pikemminkin "sattumankauppana", jos yksilö saa hyvän älykkyyden vanhemmiltaan perintönä - ja siinä välissä on vielä se ympäristökin ja edelleen meiltä on näyttämättä toteen, mikä tai mitkä komponentit ovat vastuussa älykkyydestä. Senhän me jo tiedämme, että aivojen koko ei selitä älykkyyttä, vaikka 1900-luvun alkupuolella sitä käytettiin tekosyynä naisten tyhmyydelle/hysteerisyydelle :D Mikäli taas älykkyys on sidoksissa aivojen kykyyn verkottautua, sen takana on luultavasti paljon erilaisia tekijöitä ja emmehän toki unohda, että aivot ovat adaptiivinen "laite", joka reagoi siihen, paljonko niitä käytetään (= lisää neuronien välisiä yhteyksiä). Miten siis meinaat erottaa perimän ja älykkyyden välisen suhteen? :D

    Sen lisäksi suosittelen tutustumista tieteenfilosofiaan, eli pelkkä empiirinen tutkimustulosten tarkastelu ei vielä merkkaa mitään. Tarvitaan metodologiaa ja kriittistä tapaa tarkastella tutkimustuloksia. Nykyinen ultrapositivistinen tieteensuuntaus, missä edetään suunnalleen seuraavasti: sosiologia->psykologia->biologia->kemia eli ylemmän kerroksen toiminta esitetään redusoituna alemman tason komponenteilla jättää tulokset vajavaisiksi. Jotta tämä keskustelu ei jäisi pelkästään jauhamiseksi, suosittelen sinulle tutustumista uuteen tieteeseen, jota kutsutaan systeemibiologiaksi tai Systems biology, jota koskevasta artikkelista, wikipediasta, lainaan seuraavan tekstin varmemmaksi vakuudeksi:

    "The reductionist approach has successfully identified most of the components and many of the interactions but, unfortunately, offers no convincing concepts or methods to understand how system properties emerge...the pluralism of causes and effects in biological networks is better addressed by observing, through quantitative measures, multiple components simultaneously and by rigorous data integration with mathematical models. Systems biology...is about putting together rather than taking apart, integration rather than reduction. It requires that we develop ways of thinking about integration that are as rigorous as our reductionist programmes, but different....It means changing our philosophy, in the full sense of the term"
    http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_biology

    Nobelin fysiikan palkinnon saanut fyysikko Paul puhui samasta asiasta jo 70-luvulla julkaistessaan pamfletin "More is different" eli kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa; hänen mukaansa sama ilmiö esiintyy jo molekyylitasolla, eli veden tiettyjä ominaisuuksi on mahdotonta johtaa atomitasolle. Näin ollen ajatus tieteiden esittäisestä hierarkisena järjestelmänä ja tietyllä tasolla esiintyvien ilmiöiden redusoiminen alemmalle tasolle, jättää mallit vajavaisiksi. Puhutaan emergenssistä eli monimutkaisuuden yleistyessä, syntyy täysin uusia ominaisuuksia, joita ei voida selittää alemman tason komponenteilla. Tämä on puolestaan sidoksissa matematiikkaan ja sen osa-alueeseen nimeltään Complexity.

    Tämä on sitä oikeaa 2000-luvun tiedettä. Sinun tieteesi on suoraa johdosta 1800-luvulta.

    että humanismi on jo geeneissä? Älykkyyden periytyvyydestä todisteena on esitetty rotujen väliset älykkyyserot, joita ei mikään ympäristötekijä ole muuttanut.

    Äänestä

  • antifa. kirjoitti:

    No puetaanpa aikaisempi ei niin tieteellinen esitys hiukan "edustavampaan" muotoon:

    Vanhakantainen käsitys geeneistä on sellainen, että geeni A, emässekvenssi dna-kierteessä, koodaa tiettyä proteiinia, joka vastaavasti käynnistää tietyn aineenvaihdunnallisen tapahtuman ihmisen kehossa. Tämä siis vain (hyvin) yksinkertaistettuna esimerkkinä, joka lienee sinullekin tuttu ja joka esiintyy usein bioteknologiaa käsittelevissä teksteissä, koska se on niin herttaisen yksinkertainen, että tavallinen pulliainenkin sen sisäistää (minkä jälkeen hän tietysti kannattaa geenimanipuloitujen tuotteiden kauppaa).

    Uudempien teorioiden mukaan yksittäisiä geenejä on harvassa, sen sijaan ne toimivat usein ryppäinä, jotka reagoivat vielä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n käynnistyminen vaikuttaa myös B:hen, joka puolestaan saattaa vaikuttaa C:hen ja tämä puolestaan vaikuttaa A:han, mutta myös D:hen, jonka vähentyminen kasvattaa B:tä... Ai niin ja D reagoi sitten siinä välissä vielä "ulkoisiin ärsykkeisiin" kuten tietyn hormonin määrään veressä.

    Näin ollen on hyvin vaikeaa löytää mitään yksittäistä geeniä monimutkaisen vuorovaikutusverkon keskeltä. Sen lisäksi lienee ymmärrettävää, että kun osa geeneistä tulee vielä toiselta vanhemmalta, miten älykkyys, jota tuskin voi redusoida yhteen tai edes pariin geeniin, voisi olla periytyvää? Pitäisin sitä pikemminkin "sattumankauppana", jos yksilö saa hyvän älykkyyden vanhemmiltaan perintönä - ja siinä välissä on vielä se ympäristökin ja edelleen meiltä on näyttämättä toteen, mikä tai mitkä komponentit ovat vastuussa älykkyydestä. Senhän me jo tiedämme, että aivojen koko ei selitä älykkyyttä, vaikka 1900-luvun alkupuolella sitä käytettiin tekosyynä naisten tyhmyydelle/hysteerisyydelle :D Mikäli taas älykkyys on sidoksissa aivojen kykyyn verkottautua, sen takana on luultavasti paljon erilaisia tekijöitä ja emmehän toki unohda, että aivot ovat adaptiivinen "laite", joka reagoi siihen, paljonko niitä käytetään (= lisää neuronien välisiä yhteyksiä). Miten siis meinaat erottaa perimän ja älykkyyden välisen suhteen? :D

    Sen lisäksi suosittelen tutustumista tieteenfilosofiaan, eli pelkkä empiirinen tutkimustulosten tarkastelu ei vielä merkkaa mitään. Tarvitaan metodologiaa ja kriittistä tapaa tarkastella tutkimustuloksia. Nykyinen ultrapositivistinen tieteensuuntaus, missä edetään suunnalleen seuraavasti: sosiologia->psykologia->biologia->kemia eli ylemmän kerroksen toiminta esitetään redusoituna alemman tason komponenteilla jättää tulokset vajavaisiksi. Jotta tämä keskustelu ei jäisi pelkästään jauhamiseksi, suosittelen sinulle tutustumista uuteen tieteeseen, jota kutsutaan systeemibiologiaksi tai Systems biology, jota koskevasta artikkelista, wikipediasta, lainaan seuraavan tekstin varmemmaksi vakuudeksi:

    "The reductionist approach has successfully identified most of the components and many of the interactions but, unfortunately, offers no convincing concepts or methods to understand how system properties emerge...the pluralism of causes and effects in biological networks is better addressed by observing, through quantitative measures, multiple components simultaneously and by rigorous data integration with mathematical models. Systems biology...is about putting together rather than taking apart, integration rather than reduction. It requires that we develop ways of thinking about integration that are as rigorous as our reductionist programmes, but different....It means changing our philosophy, in the full sense of the term"
    http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_biology

    Nobelin fysiikan palkinnon saanut fyysikko Paul puhui samasta asiasta jo 70-luvulla julkaistessaan pamfletin "More is different" eli kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa; hänen mukaansa sama ilmiö esiintyy jo molekyylitasolla, eli veden tiettyjä ominaisuuksi on mahdotonta johtaa atomitasolle. Näin ollen ajatus tieteiden esittäisestä hierarkisena järjestelmänä ja tietyllä tasolla esiintyvien ilmiöiden redusoiminen alemmalle tasolle, jättää mallit vajavaisiksi. Puhutaan emergenssistä eli monimutkaisuuden yleistyessä, syntyy täysin uusia ominaisuuksia, joita ei voida selittää alemman tason komponenteilla. Tämä on puolestaan sidoksissa matematiikkaan ja sen osa-alueeseen nimeltään Complexity.

    Tämä on sitä oikeaa 2000-luvun tiedettä. Sinun tieteesi on suoraa johdosta 1800-luvulta.

    Tuo kompleksisuus on täyttä asiaa, mutta kun se millään tavalla tue sitä kummallista väitettä, että perimällä ei olisi vaikutusta älykkyyteen.

    Selkein näkemys kompleksisuuden olemuksesta on tässä:
    http://www.wolframscience.com/thebook.html

    Lisäksi se, että kasvuympäristöllä ja virikkeillä on kiistaton vaikutus älykkyyteen ei mitenkään sulje pois perimämn osuutta. Samoin se, että nykytiede ei vielä osaa, ei reduktionistisesti eikä muillakaan täydentävillä menetelmillä johtaa yksittäisten geenien osuutta useimpiin havaittaviin henkisen suorituskyvyn vaihteluihin (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) ei ole minkäänlainen todiste sille, että tällaista vaikutusketjua ei olisi olemassa.

    "Näin ollen on hyvin vaikeaa löytää mitään yksittäistä geeniä monimutkaisen vuorovaikutusverkon keskeltä. Sen lisäksi lienee ymmärrettävää, että kun osa geeneistä tulee vielä toiselta vanhemmalta, miten älykkyys, jota tuskin voi redusoida yhteen tai edes pariin geeniin, voisi olla periytyvää?"

    En millään tavalla ymmärrä logiikkaa. Älykkyys ei ole mikään yksi eriteltävissä oleva periytyvä ominaisuus vaan suuren joukon ominaisuuksia summa. Toisin kuin jotkut tuntuvat käsittävän, ihmisellä ei ole mitään "älykkyyselintä", älykkyys on hajasijoitettúna isolle aivokuorelle ja muualle. Älykkyys on oppimiskykyä, kykyä induktiivisesti koota havaintoja, eritellä niitä ja yhdistää niiden rakenne aikaisempiin opittuihin asioihin. Älykkyys on viimekädessä muistia.
    Erittäin havainnollinen esitys tästä on:
    http://www.onintelligence.org/

    Ihmisen henkinen suorituskyky riippuu tuhansista geeneistä eikä ole mikään skalaarisuure. On monia erilaisia, eri olosuhteissa edukseen loistavia "älyjen yhdistelmiä". Mutta niitä ohjaavat perintötekijät siitä huolimatta, että päästäkseen ilmentymään, ne tarvitsevat optimaalisia kehitysympäristöjä. Muun väittäminen edellyttää todella vahvoja todisteita! En ole sellaisia nähnyt.

    Hawkinsin kirjan lisäksi toinen moderni käsitys ihmismielestä (suhteessa tekoälyyn) löytyy tästä:
    http://www.amazon.ca/What-Thought-Eric-B-Baum/dp/0262025485

    En ole itse lukenut juuri tätä kirjaa, mutta tunnen Baumin ajatukset muista yhteyksistä.

    Äänestä

  • antifa. kirjoitti:

    No puetaanpa aikaisempi ei niin tieteellinen esitys hiukan "edustavampaan" muotoon:

    Vanhakantainen käsitys geeneistä on sellainen, että geeni A, emässekvenssi dna-kierteessä, koodaa tiettyä proteiinia, joka vastaavasti käynnistää tietyn aineenvaihdunnallisen tapahtuman ihmisen kehossa. Tämä siis vain (hyvin) yksinkertaistettuna esimerkkinä, joka lienee sinullekin tuttu ja joka esiintyy usein bioteknologiaa käsittelevissä teksteissä, koska se on niin herttaisen yksinkertainen, että tavallinen pulliainenkin sen sisäistää (minkä jälkeen hän tietysti kannattaa geenimanipuloitujen tuotteiden kauppaa).

    Uudempien teorioiden mukaan yksittäisiä geenejä on harvassa, sen sijaan ne toimivat usein ryppäinä, jotka reagoivat vielä ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n käynnistyminen vaikuttaa myös B:hen, joka puolestaan saattaa vaikuttaa C:hen ja tämä puolestaan vaikuttaa A:han, mutta myös D:hen, jonka vähentyminen kasvattaa B:tä... Ai niin ja D reagoi sitten siinä välissä vielä "ulkoisiin ärsykkeisiin" kuten tietyn hormonin määrään veressä.

    Näin ollen on hyvin vaikeaa löytää mitään yksittäistä geeniä monimutkaisen vuorovaikutusverkon keskeltä. Sen lisäksi lienee ymmärrettävää, että kun osa geeneistä tulee vielä toiselta vanhemmalta, miten älykkyys, jota tuskin voi redusoida yhteen tai edes pariin geeniin, voisi olla periytyvää? Pitäisin sitä pikemminkin "sattumankauppana", jos yksilö saa hyvän älykkyyden vanhemmiltaan perintönä - ja siinä välissä on vielä se ympäristökin ja edelleen meiltä on näyttämättä toteen, mikä tai mitkä komponentit ovat vastuussa älykkyydestä. Senhän me jo tiedämme, että aivojen koko ei selitä älykkyyttä, vaikka 1900-luvun alkupuolella sitä käytettiin tekosyynä naisten tyhmyydelle/hysteerisyydelle :D Mikäli taas älykkyys on sidoksissa aivojen kykyyn verkottautua, sen takana on luultavasti paljon erilaisia tekijöitä ja emmehän toki unohda, että aivot ovat adaptiivinen "laite", joka reagoi siihen, paljonko niitä käytetään (= lisää neuronien välisiä yhteyksiä). Miten siis meinaat erottaa perimän ja älykkyyden välisen suhteen? :D

    Sen lisäksi suosittelen tutustumista tieteenfilosofiaan, eli pelkkä empiirinen tutkimustulosten tarkastelu ei vielä merkkaa mitään. Tarvitaan metodologiaa ja kriittistä tapaa tarkastella tutkimustuloksia. Nykyinen ultrapositivistinen tieteensuuntaus, missä edetään suunnalleen seuraavasti: sosiologia->psykologia->biologia->kemia eli ylemmän kerroksen toiminta esitetään redusoituna alemman tason komponenteilla jättää tulokset vajavaisiksi. Jotta tämä keskustelu ei jäisi pelkästään jauhamiseksi, suosittelen sinulle tutustumista uuteen tieteeseen, jota kutsutaan systeemibiologiaksi tai Systems biology, jota koskevasta artikkelista, wikipediasta, lainaan seuraavan tekstin varmemmaksi vakuudeksi:

    "The reductionist approach has successfully identified most of the components and many of the interactions but, unfortunately, offers no convincing concepts or methods to understand how system properties emerge...the pluralism of causes and effects in biological networks is better addressed by observing, through quantitative measures, multiple components simultaneously and by rigorous data integration with mathematical models. Systems biology...is about putting together rather than taking apart, integration rather than reduction. It requires that we develop ways of thinking about integration that are as rigorous as our reductionist programmes, but different....It means changing our philosophy, in the full sense of the term"
    http://en.wikipedia.org/wiki/Systems_biology

    Nobelin fysiikan palkinnon saanut fyysikko Paul puhui samasta asiasta jo 70-luvulla julkaistessaan pamfletin "More is different" eli kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa; hänen mukaansa sama ilmiö esiintyy jo molekyylitasolla, eli veden tiettyjä ominaisuuksi on mahdotonta johtaa atomitasolle. Näin ollen ajatus tieteiden esittäisestä hierarkisena järjestelmänä ja tietyllä tasolla esiintyvien ilmiöiden redusoiminen alemmalle tasolle, jättää mallit vajavaisiksi. Puhutaan emergenssistä eli monimutkaisuuden yleistyessä, syntyy täysin uusia ominaisuuksia, joita ei voida selittää alemman tason komponenteilla. Tämä on puolestaan sidoksissa matematiikkaan ja sen osa-alueeseen nimeltään Complexity.

    Tämä on sitä oikeaa 2000-luvun tiedettä. Sinun tieteesi on suoraa johdosta 1800-luvulta.

    Vielä kompleksisuudesta ja emergenttisistä ominaisuuksista:

    "hänen mukaansa sama ilmiö esiintyy jo molekyylitasolla, eli veden tiettyjä ominaisuuksi on mahdotonta johtaa atomitasolle. "

    "Puhutaan emergenssistä eli monimutkaisuuden yleistyessä, syntyy täysin uusia ominaisuuksia, joita ei voida selittää alemman tason komponenteilla."

    Tässä on kyseessä väärinkäsitys. Kyllä veden kaikki ominaisuudet periytyvät vesimolekyylin ominaisuuksista, vaikka meillä ei nyt olekaan formaaleja menetelmiä johtaa niitä. Tilanne on sama kuin Wolframin yksinkertaisilla tila-automaateilla, joiden keskinäisestä interaktioista syntyy äärimmäisen monimutkaisia tuloksia, joiden perimmäinen syy on em. hyvin yksinkertaisissa komponenteissa. Kyllä se ilmiö sieltä pohjalta periytyy, vaikka se saadaankin ilmi vain simuloinnilla. Ei emergenssi ole mitään mystiikkaa, vaikka se siltä näyttääkin. Se vain on maailmankaikkeuden ominaisuus.

    Ymmärrän hyvin "vanhan tieteen" ajattelutavan, että "mistään yksinkertaisesta ei voi tulla monimutkaisuutta", mutta kaaosmatematiikka, kompleksisuus ja viimeistään Wolfram ovat osoittaneet tämän vääräksi.

    Äänestä

  • UPDATE_6997029 kirjoitti:

    "Käsittääkseni älykkyyden (miten se määritellään?) periytyvyyttä ei ole kukaan vedenpitävästi todistanut."

    Olisi todella kummallista, jos ihmisen älykkyys ja muu henkinen suorituskyky ei olisi viime kädessä perimästä riippuvia ominaisuuksia. Päinvastaisen väittäjällä on todella kova todistustaakka! Juuri ihmisen perimä tekee ihmisestä ihmisen. Vaikka esim bonobo onkin perimältään hyvin lähellä ihmistä, sitä ei saa sopeutumaan millään ihmisyhteiskuntaan, vaikka se kasvatettaisiin ihmisperheessä ihmislapsena. Se mikä tekee sen mahdottomaksi on juuri ero perimässä.

    On kummallinen väite, että aivojen toiminta ei perustuisi perimään, tai että aivojen toiminnasta vastaava perimä olisi kaikilla ihmisillä identtinen, tai että eroilla ei olisi mitään merkitystä. Tällaiset omituiset väitteet edellyttävät tiukkoja todisteita. Niiden pohjana ovat vain 1900-luvun humanistien poliittisen korrektiuden tavoittelu, ei luonnontiede.

    Tervetuloa 2000-luvulle! Tällä hetkellä eräät kiinnostavimmista tutkimuskohteista neurologiassa koskevat "induktiivisten biaksien" periytymistä. Tämä tarkoittaa niitä mekanismeja, jotka ihmisellä on geeneissään valmiina esim kielen oppimiseen, käsitteeeliseen ajatteluun ja 4D-ympäristön hahmottamiseen. Nämä ovat "älyn" perusteita.

    Mutta toinen oleellinen puoli "Auvisen huolissa" on, että vaikka kaikki sosíaalisten ryhmien erot eivät ole biologisesti periytyviä, ne ovat silti osa periytyvää kultturievoluutiota. Ja osa tästäkin evoluutiosta on hyvin kielteistä yhteiskunnan kokonaistoimintakykyä heikentävää. Yhdeksi ääriesimerkiksi (Euroopan tasolla huolestuttavaksi, ehkä meilläkin pian) voisi laskea musliimifundamentalismin: sekin periytyy!

    Älykkyystutkimuksessa mennään täysin päinvastaiseen suuntaan kuin Yusa uskoo. Mielikuvat älykkyydestä jonakin yksilöominaisuutena, ja tällaisiin mielikuviin perustuva neurotutkimus ovat jäämässä taka-alalle. Eivätkä vain hyödyttöminä, vaan pääosin siksi että niiden käsitekoneistot ovat harhaiset.

    Älykkyyden määrittelemisessä on lähdetty etsimään uusia käsitteistöjä kollektiivisesta suunnasta:

    http://www.tml.tkk.fi/Opinnot/T-110.556/2004/Materiaali/kollektiivinenalykkyys.pdf


    Kuten ylläolevastakin paperista huomataan, nimenomaan tutkimusaineisto on romuttanut vanhat käsitykset älyllisestä suorittamisesta (mukamas geneettisesti perityvänä) yksilöominaisuutena.

    Äänestä

  • älykkyydestä kirjoitti:

    Älykkyystutkimuksessa mennään täysin päinvastaiseen suuntaan kuin Yusa uskoo. Mielikuvat älykkyydestä jonakin yksilöominaisuutena, ja tällaisiin mielikuviin perustuva neurotutkimus ovat jäämässä taka-alalle. Eivätkä vain hyödyttöminä, vaan pääosin siksi että niiden käsitekoneistot ovat harhaiset.

    Älykkyyden määrittelemisessä on lähdetty etsimään uusia käsitteistöjä kollektiivisesta suunnasta:

    http://www.tml.tkk.fi/Opinnot/T-110.556/2004/Materiaali/kollektiivinenalykkyys.pdf


    Kuten ylläolevastakin paperista huomataan, nimenomaan tutkimusaineisto on romuttanut vanhat käsitykset älyllisestä suorittamisesta (mukamas geneettisesti perityvänä) yksilöominaisuutena.

    Ei tarvitse yrittää harhauttaa, vaihtaa puheenaihetta.

    On aivan kiistaton asia, että ihmisyksilön henkinen kehitys on sosiaalinen prosessi, sisältäen mm kielen ja yhteisen käsitteistön oppimisen. Toseksi minä en ole korostanut mitenkään epämääräista ja yleisesti väärinkäsitettyä sanaa "älykkyys". Puhun vain ihmisen henkisestä suorituskyvystä enkä edelleenkään ole saanut minkäänlaisia todisteita ettei tämä olisi riippuvainen perimästä, ettei ihmisen perimän diversiteetti myös heijastuisi ihmisen henkiseen suorituskykyyn.

    Tietysti kollektiivinen älykkyys ja on tutkittu ja testattu asia ollut jo kauan. Kävin itse Grid-kurssin 80-luvulla ja olin vaikuttunut sisällöstä ja näytöistä. Kurssin menetelmät todella toimivat: tiimi pystyy paljon parempaan kuin jäsentensä kykyjen summaan.
    http://www.gridinternational.com/seminars.html

    Mutta yksilön suorituskyky on silti sidoksissa perimään, sille ei mahda mitään. Toisilla on paremmat synnynnäiset valmiudet kuin toisilla.

    Äänestä

  • UPDATE_6997029 kirjoitti:

    Ei tarvitse yrittää harhauttaa, vaihtaa puheenaihetta.

    On aivan kiistaton asia, että ihmisyksilön henkinen kehitys on sosiaalinen prosessi, sisältäen mm kielen ja yhteisen käsitteistön oppimisen. Toseksi minä en ole korostanut mitenkään epämääräista ja yleisesti väärinkäsitettyä sanaa "älykkyys". Puhun vain ihmisen henkisestä suorituskyvystä enkä edelleenkään ole saanut minkäänlaisia todisteita ettei tämä olisi riippuvainen perimästä, ettei ihmisen perimän diversiteetti myös heijastuisi ihmisen henkiseen suorituskykyyn.

    Tietysti kollektiivinen älykkyys ja on tutkittu ja testattu asia ollut jo kauan. Kävin itse Grid-kurssin 80-luvulla ja olin vaikuttunut sisällöstä ja näytöistä. Kurssin menetelmät todella toimivat: tiimi pystyy paljon parempaan kuin jäsentensä kykyjen summaan.
    http://www.gridinternational.com/seminars.html

    Mutta yksilön suorituskyky on silti sidoksissa perimään, sille ei mahda mitään. Toisilla on paremmat synnynnäiset valmiudet kuin toisilla.

    >> Puhun vain ihmisen henkisestä suorituskyvystä enkä edelleenkään ole saanut minkäänlaisia todisteita ettei tämä olisi riippuvainen perimästä, ettei ihmisen perimän diversiteetti myös heijastuisi ihmisen henkiseen suorituskykyyn.

    Tosiasia on ettet voi tietää mistä puhut. Sitä ei nimittäin tiedä kukaan. Ei ole mitään käsitteellistä selvyyttä yksilöominaisuudesta nimeltä älykkyys -- siitä on olemassa ainoastaan operationaalisesti saatu määritys. Sen varassa ei voida edetä mihinkään.

    Tai, no, siis, jotkut kuvittelevat voivansa. Se on taas toinen juttu. Siinä ei tiedonfilosofeilta kysytä mitään. Ollaan tieteentekijöitä tajuamatta empirismin rajoituksista mitään.

    Perinnöllisyystieteessä geenien rooli on epäselvä. Jos käsitysten muuttumisella on linja, se vie täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin usko tiettyjen tekijöiden tiettyihin vaikutuksiin. Jos taas tarkastellaan toista päätä, siis niitä seikkoja joihin geenien kuvitellaan vaikuttavan, käsitesekaannus siellä on mitä melkoisin. Kukaan ei juuri tällä hetkellä taida uskoa, että työttömyysgeeni olisi löydetty, mutta yhä on niitä jotka uskovat "älykkyysgeenien" olevan olemassa.

    Äänestä

  • itseäsi kirjoitti:

    >> Puhun vain ihmisen henkisestä suorituskyvystä enkä edelleenkään ole saanut minkäänlaisia todisteita ettei tämä olisi riippuvainen perimästä, ettei ihmisen perimän diversiteetti myös heijastuisi ihmisen henkiseen suorituskykyyn.

    Tosiasia on ettet voi tietää mistä puhut. Sitä ei nimittäin tiedä kukaan. Ei ole mitään käsitteellistä selvyyttä yksilöominaisuudesta nimeltä älykkyys -- siitä on olemassa ainoastaan operationaalisesti saatu määritys. Sen varassa ei voida edetä mihinkään.

    Tai, no, siis, jotkut kuvittelevat voivansa. Se on taas toinen juttu. Siinä ei tiedonfilosofeilta kysytä mitään. Ollaan tieteentekijöitä tajuamatta empirismin rajoituksista mitään.

    Perinnöllisyystieteessä geenien rooli on epäselvä. Jos käsitysten muuttumisella on linja, se vie täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin usko tiettyjen tekijöiden tiettyihin vaikutuksiin. Jos taas tarkastellaan toista päätä, siis niitä seikkoja joihin geenien kuvitellaan vaikuttavan, käsitesekaannus siellä on mitä melkoisin. Kukaan ei juuri tällä hetkellä taida uskoa, että työttömyysgeeni olisi löydetty, mutta yhä on niitä jotka uskovat "älykkyysgeenien" olevan olemassa.

    "Kukaan ei juuri tällä hetkellä taida uskoa, että työttömyysgeeni olisi löydetty, mutta yhä on niitä jotka uskovat "älykkyysgeenien" olevan olemassa."

    Minä ainakaan en usko mitään älykkyysgeenejä olevan olemassakaan siitä huolimatta, että "älykkyydeksi" kategorisoiduilla syntyperäisillä taipuksilla on melko kiistaton perimään pohjautuva alkuperä. Toistan uudestaan, että "älyelintä" ei aivoissa ole, vaan "äly" on pääasiassa neokorteksin rakenteellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa, hierarkisesti organisoitua muistia, jonka rakennetta ohjaavat tuhannet eri geenit (joissa on hajontaa populaation sisällä) olematta silti mitään "älygeenejä".

    "Siinä ei tiedonfilosofeilta kysytä mitään. Ollaan tieteentekijöitä tajuamatta empirismin rajoituksista mitään".

    Noilla argumenteillä voi kieltää minkä tahansa havaintoihin perustuvan tiedon. Höpötys oli jo sitä tasoa, että minä lopetan tähän.

    Äänestä

  • UPDATE_6997029 kirjoitti:

    "Kukaan ei juuri tällä hetkellä taida uskoa, että työttömyysgeeni olisi löydetty, mutta yhä on niitä jotka uskovat "älykkyysgeenien" olevan olemassa."

    Minä ainakaan en usko mitään älykkyysgeenejä olevan olemassakaan siitä huolimatta, että "älykkyydeksi" kategorisoiduilla syntyperäisillä taipuksilla on melko kiistaton perimään pohjautuva alkuperä. Toistan uudestaan, että "älyelintä" ei aivoissa ole, vaan "äly" on pääasiassa neokorteksin rakenteellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa, hierarkisesti organisoitua muistia, jonka rakennetta ohjaavat tuhannet eri geenit (joissa on hajontaa populaation sisällä) olematta silti mitään "älygeenejä".

    "Siinä ei tiedonfilosofeilta kysytä mitään. Ollaan tieteentekijöitä tajuamatta empirismin rajoituksista mitään".

    Noilla argumenteillä voi kieltää minkä tahansa havaintoihin perustuvan tiedon. Höpötys oli jo sitä tasoa, että minä lopetan tähän.

    >> Noilla argumenteillä voi kieltää minkä tahansa havaintoihin perustuvan tiedon

    Ettei kenellekään jäisi väärää kuvaa empirismin rajoituksista, niin täsmennettäköön, että empiirinen metodi toimii erityisesti siellä missä tutkimuskohde on selvästi objektivoitavissa, osoitettavissa tai määriteltävissä, ja missä sitä voidaan mitata sen ulkopuolisilla mittareilla ja mitta-asteikoilla. Näinhän tilanne on luonnontieteellisessä tutkimuksessa, jossa usein tutkimus on toistettavissakin.

    Empiirinen metodi ei ole vahvoilla siellä missä tutkimuskohde on käsitteellisesti epäselvä ja missä kalibroituja mittaamistapoja ei ole. Esim. yhteiskuntatutkimuksessa empirismille pitää välttämättä antaa löysää. Jos oikein heikosti määriteltäviin käsitteisiin mennään, kuten psykologiaan ja älykkyystutkimukseen, korrelaatioita kohtaan kannattaa esittää kaikki mahdolliset varaukset.

    Tieteellisen käsitteen- ja teorianmuodostuksen alkeet kannattaa käydä läpi ennen kuin alkaa keskustella älykkyystutkimuksen vahvuuksista ja heikkouksista. Muuten kuuluu siihen joukkoon joka julistaa enemmän kuin kukaan voi tietää.

    Äänestä

  • älykkyydestä kirjoitti:

    Älykkyystutkimuksessa mennään täysin päinvastaiseen suuntaan kuin Yusa uskoo. Mielikuvat älykkyydestä jonakin yksilöominaisuutena, ja tällaisiin mielikuviin perustuva neurotutkimus ovat jäämässä taka-alalle. Eivätkä vain hyödyttöminä, vaan pääosin siksi että niiden käsitekoneistot ovat harhaiset.

    Älykkyyden määrittelemisessä on lähdetty etsimään uusia käsitteistöjä kollektiivisesta suunnasta:

    http://www.tml.tkk.fi/Opinnot/T-110.556/2004/Materiaali/kollektiivinenalykkyys.pdf


    Kuten ylläolevastakin paperista huomataan, nimenomaan tutkimusaineisto on romuttanut vanhat käsitykset älyllisestä suorittamisesta (mukamas geneettisesti perityvänä) yksilöominaisuutena.

    Kokeet eri rotujen välillä ovat antaneet roduille erilaisia tuloksia, eli rodun perusteella voi ennustaa jonkun rodun edustajan älykkyyttä kun tietää vain rodun keskimääräisen älykkyyden.

    Älykkyys ei siis ole periytyvää ykslöllisessä mielessä, vaan rodullisessa mielessä. Rodun sisällä älykkyys voi jopa laskea lapsilla, vaikka vanhemmat olisivat huippuälykkäitä, mutta kokonaisuutena rodun älykkyys on vahvasti riippuvainen rodun kehityksestä ympäristönsä kanssa. Ja yksittäinen geneettinen periytymättömyys ei tarkoita etteikö kokonaiskuvassa älykkyys periytyisi. Esimerkiksi jos kahden eri rodun edustajat tekevät lapsen, niin mitä suurempi keskimääräinen ero rotujen välisessä älykkyydessä on, niin sitä suurempi todennäköisyys on, että lapsen älykkyys laskee huonompia älykkyystuloksia saavan rodun tasolle.

    Äänestä

  • ... ... kirjoitti:

    Kokeet eri rotujen välillä ovat antaneet roduille erilaisia tuloksia, eli rodun perusteella voi ennustaa jonkun rodun edustajan älykkyyttä kun tietää vain rodun keskimääräisen älykkyyden.

    Älykkyys ei siis ole periytyvää ykslöllisessä mielessä, vaan rodullisessa mielessä. Rodun sisällä älykkyys voi jopa laskea lapsilla, vaikka vanhemmat olisivat huippuälykkäitä, mutta kokonaisuutena rodun älykkyys on vahvasti riippuvainen rodun kehityksestä ympäristönsä kanssa. Ja yksittäinen geneettinen periytymättömyys ei tarkoita etteikö kokonaiskuvassa älykkyys periytyisi. Esimerkiksi jos kahden eri rodun edustajat tekevät lapsen, niin mitä suurempi keskimääräinen ero rotujen välisessä älykkyydessä on, niin sitä suurempi todennäköisyys on, että lapsen älykkyys laskee huonompia älykkyystuloksia saavan rodun tasolle.

    Kun älykkyyttä ei yksilöominaisuutena pystytä määrittelemään, siitä ei suinkaan seuraa että se ryhmäominaisuutena olisi määriteltävissä.

    Älykkyydeltä yksilöominaisuutena on pudonnut pohja pois osin sen vuoksi että yksilön henkiset kyvyt ovat osoittautuneet jousavimmiksi ja kehittyvimmiksi kuin on luultu, ja osin sen jälkeen kun on dokumentoitu miten paljon henkisillä suorituksillamme on yhteisöllistä pohjaa. Näiden realiteettien esiintulo merkitsee kokonaan uusia tapoja ajatella "älykkyyttä", eikä siis suinkaan tarkoita sitä että yksilöä koskevat harhat jotenkin siirtyisivät yhteisöjä koskeviksi totuuksiksi.

    Jos haluat nimittää jotain ryhmää tyhmäksi, nimitä toki, mutta älä enää odota älykkyystutkimukselta siihen lupaa. Nimittelyt täytyy suorittaa nimittelyinä, koska ne eivät muuta ole kuin nimittelyjä. Tieteen nimissä ei nimitellä.

    Äänestä

'Tämä on minun sotaani: yhden miehen sotaa ihmisyyttä, hallituksia ja heikkomielisiä massoja vastaan!'

Fudiksen pelaamista kannattaa harkita, mikäli ei lajin sääntöjä kykene hyväksymään. Mikä hienointa, mikäli haluaa pyrkiä sääntöjä mieleisekseen muuttaa, tähän on mahdollisuus.

Sääntöjen muuttaminen vaatii keskustelua ja tässä keskustelussa arvioidaan sääntömuutosten tarpeellisuus/mahdollisuus.

Keskustelu on siitä metka juttu, että erittäin monet väärinkäsitykset sen avulla selviävät.

Äänestä

Mikä on "alkusyy" "sille", joka tuhoaa?

Mikä on "alkusyy" "sille", joka rakentaa?

"Olisiko mitään" jollei olisi rakennettu, olisiko
mitään tuhottavaa ilman rakennettua?

"Eräs ainoa" vastaus on tunne.

Tämän "luonnollisen valitsijan manifesti" on inhimillisten tunteiden tunteminen. Ihminen, joka hyvin karulla tavalla kertoi missä meidän jokaisen ihmisen vastuu lähimmäisestämme menee tässä yhteiskunnassa. Ja paljon muustakin. Kiitos hänelle siitä.

Hän ei yhteiskunnasta ja nuoresta iästään johtuen ehtinyt/kyennyt/voinut hakea apua, koska sitä ei ole kaikkialla. Minkä avun saisi ihminen, joka oivaltaa paljon jo nuorena? Minkä avun saisi ihminen joka ymmärtää, oivaltaa, tiedostaa paljon jo nuorena? Mitä itse apu edes tuolloin olisi?

Kenenkään ei ole syytä pohjimmiltaan paeta vastuusta. Yhteiskuntia ei luo yksi ihminen, vaan me kaikki.

Nuori mies teki VÄÄRIN!!

Äänestä
  • 'Mikä on "alkusyy" "sille", joka tuhoaa?'

    Sille, joka tuhoaa? Kai sinä ymmärrät, että mitään ei ole tuhoutunut. Toisen loppu on toisen alku.

    'Mikä on "alkusyy" "sille", joka rakentaa?'

    Sille, joka rakentaa? Vaisto selviytymisestä.

    '"Olisiko mitään" jollei olisi rakennettu, olisiko
    mitään tuhottavaa ilman rakennettua?'

    Olisi ja olisi. Katso ympärillesi.

    Meillä ei ole muuta vastuuta kuin oman laumamme säilymisen turvaaminen. Siinä kaikki.

    Vain vahvat selviävät, selviäminen toteutuu monin eri keinoin.

    Täytyy sanoa, etten enää ymmärrä, miksi vastasin tähän. Kysymyksilläsi ei ole annettavaa.

    En halua pohtia, mikä on oikein tässä tapauksessa tai mikä on väärin. Mutta oletko varma, että hän tiesi, mitä oli tekemässä.

    Äänestä

  • Pohdiskelua kirjoitti:

    'Mikä on "alkusyy" "sille", joka tuhoaa?'

    Sille, joka tuhoaa? Kai sinä ymmärrät, että mitään ei ole tuhoutunut. Toisen loppu on toisen alku.

    'Mikä on "alkusyy" "sille", joka rakentaa?'

    Sille, joka rakentaa? Vaisto selviytymisestä.

    '"Olisiko mitään" jollei olisi rakennettu, olisiko
    mitään tuhottavaa ilman rakennettua?'

    Olisi ja olisi. Katso ympärillesi.

    Meillä ei ole muuta vastuuta kuin oman laumamme säilymisen turvaaminen. Siinä kaikki.

    Vain vahvat selviävät, selviäminen toteutuu monin eri keinoin.

    Täytyy sanoa, etten enää ymmärrä, miksi vastasin tähän. Kysymyksilläsi ei ole annettavaa.

    En halua pohtia, mikä on oikein tässä tapauksessa tai mikä on väärin. Mutta oletko varma, että hän tiesi, mitä oli tekemässä.

    ...mikä on alkusyy?

    Katson, toisinaan jopa yritänkin, ympärilleni.

    Moni muukin valitsee olla haluamatta ajatella. Kovin moni.

    Eikö mitään tuhoudu? Eikö edes yksilöllinen vapaus valita? Minustakin olisi kovin kivaa heppailla läpät silmillä, hop hop :-)

    Eikö meillä ole vastuuta mistään... Yippee... Juokse sinä humma kun tuo taivas on niin tumma...ja pimeä niin on aivo.

    Vahvatko ne vaan selviää, höh, kovin moni heikkokin pärjää suht koht normaalisti. Haluaisitko ostaa vokaalin relaalielämän vahvuuden ja heikkouden aatteen muodossa? Suosittelen, elämiesi paras kauppa... tai sitten ei.

    Äänestä

  • WideBelief kirjoitti:

    ...mikä on alkusyy?

    Katson, toisinaan jopa yritänkin, ympärilleni.

    Moni muukin valitsee olla haluamatta ajatella. Kovin moni.

    Eikö mitään tuhoudu? Eikö edes yksilöllinen vapaus valita? Minustakin olisi kovin kivaa heppailla läpät silmillä, hop hop :-)

    Eikö meillä ole vastuuta mistään... Yippee... Juokse sinä humma kun tuo taivas on niin tumma...ja pimeä niin on aivo.

    Vahvatko ne vaan selviää, höh, kovin moni heikkokin pärjää suht koht normaalisti. Haluaisitko ostaa vokaalin relaalielämän vahvuuden ja heikkouden aatteen muodossa? Suosittelen, elämiesi paras kauppa... tai sitten ei.

    Menen suoraan asiaan: Miten kävin Susi larsenin ja hänen valtakuonalleen. Kuka selvisi, No Hubry Van Vaiden selvisi, ja kaikkein heikoin koko porukasta, mutta - katso, tällainen yli-ihmisyyden tila on staattinen tila, siinä ei ole oppia, ei kehitystä ei dynamikkaa, joka on kaiken luonnon ja luodun - auringosta, taikka jumalasta - perimmäinen ja ainoa polku, Luonnolla on tasapainonsa, ei sitä satunaiset luonnottomuuden kykenen järkyttämään. Mutta mistä keskenkasvuinen häiriintynyt poikalapsi sellaista oli voinut tietää, kun ei kaikki aikuisetkaan,

    Äänestä

  • Caban kirjoitti:

    Menen suoraan asiaan: Miten kävin Susi larsenin ja hänen valtakuonalleen. Kuka selvisi, No Hubry Van Vaiden selvisi, ja kaikkein heikoin koko porukasta, mutta - katso, tällainen yli-ihmisyyden tila on staattinen tila, siinä ei ole oppia, ei kehitystä ei dynamikkaa, joka on kaiken luonnon ja luodun - auringosta, taikka jumalasta - perimmäinen ja ainoa polku, Luonnolla on tasapainonsa, ei sitä satunaiset luonnottomuuden kykenen järkyttämään. Mutta mistä keskenkasvuinen häiriintynyt poikalapsi sellaista oli voinut tietää, kun ei kaikki aikuisetkaan,

    ...mikä oli alkusyy?

    Reaalielämä ja olevaisuuden historia on pullollaan varjojen seuraamisia, aivan kuten valojenkin.

    Itselleni tapaus Susi Larsen ja muut käytännön esimerkkisi ovat uusia tuttavuuksia. En ole kirjauskova ja matkustelen kokolailla paljon. Halusitko kenties sanoa jotain itsestäsi?

    Minulle oleminen on lähinnä viidyttävää. Yli-ihminen ajatuksellisena hubbabubbana on kyllä sinällään tuttu, kerro lisää?

    Höpöhöpö, kyllä siitä yli-ihmisyydestä yli pääsee, ei ole staattinen (jollei niin valitse) :-D

    "- perimmäinen ja ainoa polku,"

    BULLSHIT!!! huudettu :-)

    Muunnan sanasi toiseen muotoon:

    "- perimmäinen ja opeteltava polku,"

    Luonnolla on toki polkunsa, mutta ainoaksi poluksi sen kutsuminen on luonnon raiskaamista. Jos luonto olisi tiedostava olevainen (jota uskon sen olevan) punastuisin.

    Ei keskenkasvuisuutta olekaan iästä riippumatta, vaan vain valintoja tallustaa omaa polkuaan. Mikään polku ei ole helppo, mutta itsensä voittaminen monella polulla auttaa löytämään sen kullekin tarkoitetun.

    Jos jämähtää kuin itämainen paska valaistuneena taskulampun valoon voi ratkaisu vaikuttaa helpolta.

    Jokainen on juuri tismalleen itselleen sopivissa haasteissa.

    Äänestä

Terve haluaisin tetää et onko sulla tiedossa jotain tietokantaa joka kertoo siitä miten asiiat on suomessa. kun muista maista on paljon tietoa (USA ja Britania)
Tiedän siis et Suoeakin johtaa hyvä veli verkosto mut kaveri haluaa tietoa ja mull ei sitä oo.
T börje

Äänestä
  • mitä tapahtuu?kaikki paskoo housuun.

    Äänestä

  • mylliSSeppo kirjoitti:

    mitä tapahtuu?kaikki paskoo housuun.

    On lukemattomia ihmisiä, nuoria etenkin jotka kuolevat oman kätensä kautta jonkin 'ideologian' siivittäminä.

    Valitettavasti.

    Tai asian voi kääntää myös siten että kun on halu ja aihetta kuolla, se tahdotaan perustella mahdollisimman hyvin , ainakin itselle. Luonnollisesti.

    Sitten nämä nokkelimmat pokkelimmat keksivät oman 'universumin' , 7:nen dimensionin, aikakoneen ja illuusiot ja abrakadabra huumeet.

    Niillä pääsee dimensioneihin joista käsin on ulkomaailman tavoittamattomissa, valveunessa, haaveilemassa.

    Sinne ei Iso veli pääse.

    Ota siinä sitten selvää kuka tarkoittaa ja mitä ja missä kun kaikilla on itseasiassa toisistaan hyvin pokkeavat ja vieraantuneet käsitykset vieraat termit ja tarkoitukset.

    Näitä 'kadotettuja' on maassamme miljoonia, useimmilla on isot velat, käyvät töissä on perhettä ja on omakotitaloa ja lottorivi viikonlopun varalle, ja kaiken sen alla piilevä tarve kuolla, mahdollisimman nopeasti.

    Ja jos nopeasti ei onnistukkaan niin hitaasti, kemikaalien tuottama tulos.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Pohdiskelua kirjoitti:

'Jälkeenjääneet ja tyhmät, heikkomieliset ihmiset lisääntyvät enemmän ja nopeammin kuin älykkäät, vahvamieliset ihmiset.'

Tämä on ilmeisen totta. Ihmisryhmä, joka pystyy hallitsemaan populaationsa holtitonta kasvua, jää auttamattomasti toisten jalkoihin. Määrä korvaa laadun.

'Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla.'

Tämähän on tunnettua ja ihmiskunnan ainoa mahdollisuus selviytyä tulevaisuudesta.

'Ongelmaan on myös toinen ratkaisu: tyhmät ihmiset orjina ja älykkäät vapaina. Tarkoitan tällä sitä, että niiden joilla on vapaa mieli, jotka kykenevät älykkääseen eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun, ja tietävät mitä on oikeudenmukaisuus, tulisi elää vapaasti ja olla hallitsijoita… ja robottimaiset massat, he voivat olla orjia kun eivät nytkään siitä välitä ja koska heidän mielensä ovat niin jälkeenjääneellä tasolla. Gangsterit, jotka nyt hallitsevat yhteiskuntia, tulisivat saamaan sen, minkä he ansaitsisivat.'

Kuka sanoo, että uudet gangsterit olisivat parempia.

'Mitä nopeammin ihmisrotu on hävitetty maailmasta, sen parempi… ketään ei tulisi jättää eloon. En tunne armoa maapallon saastalle, säälittävälle ihmisrodulle.'

Tämän näe ongelmallisena, sillä ilman ihmiselämää ihminen ei pysty välittämään ajatuksiaan tulevaisuuteen.

'Kollektiivinen deindividualisaatio on ilmiö, jossa yksilö koulutetaan osaksi aivotonta laumaa, jota hallitsee valtio, yhtiö, kirkko tai joku muu järjestö, ryhmä, ideologia, uskonto tai massaharhajärjestelmä, jonka säännöt, moraalisuuden ja käyttäytymismallit massa omaksuu... Myös nykyajan länsimaisissa demokratioissa on sama ilmiö. Se vain tehdään niin, että ihmiset luulevat olevansa vapaita, mutta eivät tajua että heitä orjuutetaan. Enemmistö yhteiskunnan ihmisistä on heikkomielistä, tietämätöntä ja jälkeenjäänyttä massaa, jotka toimivat kuin ohjelmoidut robotit ja hyväksyvät orjuuden vapaaehtoisesti.'

Tämä ilmiö toimii, sitä ei voi kiistää. Kukapa voisi väittää, että olemme muuta kuin pyöriä rattaistossa. Kun me pyörät katoamme, paikkamme ottaa uudet pyörät.

'Totalitaariset hallitukset hallitsevat ihmisiä koulutusjärjestelmän, massakulutusjärjestelmän, massamedian, väkivaltamonopolin (poliisi, armeija) ja lakien jotka kriminalisoivat ne yksilöt, jotka ajattelevat eri tavalla kuin enemmistö, avulla. Demokratia… tarkoittaako demokratia mielestänne vapautta ja oikeudenmukaisuutta? Olette väärässä. Demokratia on moraalisen enemmistön diktatuuria… ja enemmistöä manipuloi ja hallitsee valtiomafia.'

Kuinka monta viisasta tiedät, jotka ovat valittu valtion vastuullisiin tehtäviin puolueiden jäsenlistojen ulkopuolelta? Isoveli valvoo, kun hyvä veli toimii.

'Yhteiskuntia hallitsee manipuloivat ja karismaattiset populistipoliitikot, jotka välittävät vain enemmistön eduista, eivätkä perusta päätöksiään järkeen vaan massojen tunteisiin. Massat antavat valtion auktoriteettien tehdä kaikki tärkeät päätökset heidän puolestaan. Massat hankkivat koulutuksen, opiskelevat, menevät töihin ja äänestävät vaaleissa. He luulevat olevansa vapaita eivätkä kyseenalaista tai kritisoi järjestelmää. Heistä on tullut robotteja. Se on kuin mielen sisään rakennettu mekanismi, joka jättää hyvin vähän valinnanvaraa yksilölle ajatella, puhua ja toimia itsenäisesti.'

Muurahaiset muurahaisten perässä.

'Maailmassa on kolmenlaista persoonallisuustyyppiä:
1)yksilöllinen ihminen (3% maailman väkiluvusta)
2)manipuloiva ihminen (3% maailman väkiluvusta)
3)massaihminen (94% maailman väkiluvusta)'

Tiedä, vaikka olisi tottakin.

'Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta. Kuitenkin elämä on myös sitä, mitä yksilö sillä haluaa tehdä. Ja minä olen oman elämäni diktaattori sekä jumala. Ja minä olen valinnut tieni. Olen valmistautunut taistelemaan ja kuolemaan ajatteluni puolesta. Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoinen kaikki jotka näen epäsopiviksi, häpeäksi ihmiskunnalle sekä luonnonvalinnan virheeksi.'

Kysymys lopultakin on siitä, että ajatteleeko näin vai tyytyykö siihen, mitä äidinmaidosta asti syötetään: koti, uskonto ja isänmaa. Ensimmäisen tekee ihminen, joka uskaltaa ajatella, taistella, toisen tekee se, joka luottaa siihen, mitä massaihmiset tahtoo.

'Kauan eläköön vallankumous... vallankumous järjestelmää – joka orjuuttaa paitsi heikkomieliset massat, myös älykkäiden yksilöiden pienen vähemmistön – vastaan! Jos haluamme elää erilaisessa maailmassa, meidän tulee toimia. Meidän tulee nousta orjuuttavia, korruptoituneita ja totalitaarisia hallintoja vastaan ja syrjäyttää tyrannit, gangsterit ja idiokraattinen valta.'

Tätä toteavat aina kaikki vallankumoojat, kumous orjuuttajia vastaan.

'En yksin voi muuttaa asioita paljon, mutta toivottavasti tekoni inspiroi kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen vallitsevia järjestelmiä vastaan. Järjestelmä, joka kriminalisoi luonnollisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on viholliseni. Ihmiset, jotka elävät harhamaailmassa ja kannattavat järjestelmää, ovat vihollisiani.'

Mieleeni tulee kaikki uskonnollisen herätyksen saaneet.

'Mieluummin taistelen ja kuolen kuin elän pitkän ja onnettoman elämän.'

Jokaisen filosofin päämäärä?

'Tämä on minun sotaani: yhden miehen sotaa ihmisyyttä, hallituksia ja heikkomielisiä massoja vastaan!'

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu