Meneekö tämä touhu vähän överiksi?

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1452995

Tuolla on ainakin yksi haastattelu. Älytöntä jeesusteluahan tämä on lehtien osalta kun kilpaillaan lööpeistä ja revitään kaikki irti, ja siinä sivussa hutkitaan kaikkea epäolennaista.

---> Olet oikeassa

Yleinen tapa Suomessa tuntuu olevan kurjuuden maksimointi.

Jokaisen ikävän tapahtuman yhteydessä pitää kääriytyä säkkiin ja ripotella tuhkaa päälleen.
Niidenkin pitää kärsiä, joita kyseinen tapahtuma ei koske millään tavalla.

Minunkin mielestä tämä on kammotava tragedia jne muttei tulis mieleenkään mennä mininkään kimppaitkemisiin mukaan. Enkä ymmärrä ympäri maata järjestettäviä kriisijuttuja. Sinne menee sellaisia joita ei henkilökohtaisesti liikuta mitenkään koko asia tai ei ainakaan järjen mukaan pitäisi. He ovat 500km:n päässä eivätkä ole ikinä Tuusalassa käyneetkään, mutta nyt lukevat lehdestä aiheesta ja kokevat välittömää kriisiapua vaativan kriisin. Miten se on mahdollista??

Mä ymmärrän hienosti, että sellaiset tarvitsee sitä apua joilla on jonkinlainen kytkös sinne mutten mitenkään tajua noita muita. Onko se jotain joukkohysteriaa?

Mä lakkasin jo eilen lukemasta ja kuuntelemasta aiheesta. Sillä mässätään nyt aivan liikaa ja se on nyt jo tosiaan mennyt överiksi. Taas ollaan vaatimassa hysteerisenä vaikka mitä kieltoja taikka syyttelemässä.. ihan mitä vaan, tajuamatta ettei sellaiset auta. Ne ei auta uhreja enää eikä niillä pystytä vastaavia tapahtumia täysin estään vastaisuudessakaan. Saakutti, että mua korpee lukea noita "yhteiskunnan, koulun, vanhempien, kirjoittelukaverin, kumminkaiman, lemmikkihamsterin syytä"-juttuja.
Eikun tää oli sen ampujan oma syy, hän valitsi ja suunnitteli tuommoisen. Onko se niin kauhean vaikea ymmärtää, että joskus joku voi olla vaan jonkun omaa syytä. Ilmeisesti tässä vastuunpakoilumaailmassa tärkeintä on löytää syyllinen aina jostain muualta kuin tekijästä itsestään. Tietenkin ympäristö voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti mutta päätöksen tekemisestä tekee ihminen itse.

Itsekkin olin kutsuttuna, tosin en viittiny mennä, mutta en jättänyt menemättä Jokelan homman takia, vaan kun ei huvittanut.

Ei mun mielestä joulua ton homman takia tartte perua, noin niin kuin liioteltuna.

Ainahan ihmisiä kuolee, murhataan, tai tapaturmaisesti tai vaan luonnollisesti, mutta elämä jatkuu.

Ne ihmiset, jotka ovat läheisiään menettäneet, eivät poikkea mitenkään niistä muista, joiden läheisiä on tapettu, varmaan niistäkin on tuntunut pahalta, kun on ollut vaikkapa Juhannus tai vappu tms. Nyt vaan kuoli useampi samalla kerralla.

Lehdet vaan koittavat repiä tästä kaiken irti, siis saada fyffee.

Karmea tragedia, mutta mediallehan nämä on lottovoitto.
Tästä ihmisten surusta otetaan kaikki irti ja
myydään ennätysmäärä lehtiä.
Samalla toitotetaan mitäs minä sanoin..
Haetaan syyllistä uhrattavaksi ja niin edelleen..
Poliitikot tekee hätäsiä päätöksiä loistaakseen tässä tilanteessa.

Niin, höh...

Mä kans mietin näitä kriisijuttuja ym. massiivisia kokokansan kollottelu jupetsuja...

Noinku puoli tuntia jonku kriisin jälkeen on jo puhelinnumerot kansallisessa(!?) jaossa joihin voi soittaa ja keskustella näistä murhenäytelmistä...

Voin sanoa, että henkilöt, joita tämä tilanne on koskettanut henk.koht. tasolla, eivät voi yhtään sen paremmin, vaikka itkettäis ja surtais ja otettas osaa kuinka... Heitä saattaa jopa ärsyttää medioiden jatkuva asian vatvominen ja puimisen suuruuden hulluus, ehkä eivät jaksa sitä just nyt edes noteerata...

Kukin surisee tavallaan ja joku voi tarvita apua, ehkä eniten ne, jotka on ollu paikanpäällä, mut mitä se oikeasti hyödyttää repiä koko kansakunta samoille festareille...?

Toden totta, samaa kansaa ollaan ja ikäviä tapahtumia sattuu, mut ei se mun mielestä vaadi enää jotain ihme yksi pieree, ni kaikki pieree, pierikää!!!- juttuja...?

Henkilökohtaisestihan tuo tragedia ei kosketa moniakaan meistä mutta kyllä ne ainakin mut laittaa miettimään asioita. Vaikken olekaan kokenut henkilökohtaista menetystä niin silti mun sydäntä kirpaisee ajatella niitä vanhempia jotka on menettäneet lapsensa, niitä sisaruksia jotka on menettänyt veljensä tai siskonsa, niitä ketkä on menettäny ystävänsä. Onhan se ihan helvetin väärin että joku joutuu kohtaamaan tuollasta.

Mä oon miettiny paljon suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta, nuorten pahoinvointia, ympäristön vastuuta yksilöstä jne. En mä tiedä meneekö se sitten överiks jos noita asioita pohditaan. Mun mielestä on kuitenkin hyvä että näistä asioista puhutaan, jos kaikki vaan kohauttais olkiaan "tällasta tapahtuu"-meiningillä niin muuttuuko mikään koskaan? Jos jotain voidaan tehdä jotta tällaisilta vältytään jatkossa niin eikö asioita kannata ainakin miettiä? Vaikka siinä kuinka oliskin median rahanahneuskin pelissä mutta silti. Hyvähän näistä on silti keskustella ja pistää yhteiskunta miettimään. Ilman sitä jeesustelua.

Mielestäni menee aivan överiksi. Tietenkin ilotulitiksen olisi voinut perua, mutta ketä se auttaa? Kuolleet ovat kuolleita, vaikka ilotulitettaisiin 24/7.

Minusta median työskentely on ollut aika härskiäkin tässä tapauksessa. Mennaa haastattelemaan ihmisiä, jotka ovat juuri paenneet henkensä edestä. Ovatko he valmiita tuossa tilassa tekemään päätöksen, että annetaanko asiasta haastattelu vai ei? Jotkut varmasti ovatkin, osaa voi alkaa jopa kaduttamaan myöhemmin, että meni puhumaan. Härskiä tuollainen, minun mielestäni. Käyttää hyväksi ihmistä, jonka mieli on järkkynyt hyvin paljon, koska koulu mielletään kuitenkin turvalliseksi paikaksi. Itseäni häiritsee lehtien revittely, enkä varmasti osta yhtäkään lehte, jossa on juttua tästä tragediasta.