Hmm... Ollaan oltu yhdessä miesystäväni kanssa nyt 2 kk... Ja en tiedä mitä tunnen miestä kohtaan, en tiedä onko se rakkautta, tietääkseni en ole ikinä ollut rakastunut. Ikinä en ole kuitenkaan tuntenut toista kohtaan näin vahvasti.
Mies on sanonut minulle rakastavansa minua juuri tällaisena kuin olen (rumana ja lihavana) ihan kuin ohimennen puhelimessa, mutta pian taas nähdään (eletään siis kaukosuhteessa) ihan "Livenä" (ekan kerran tämän miehen sanottua puhelimessa rakastavansa), ja jos hän sanoo rakastavansa minua päin naamaa, niin en oikein tiedä miten reagoida... Kun en tiedä rakastanko! Luulisi että sen tietäisi jo siitä että ajatuskin siitä että saan kohta olla hänen kanssaan, saa mahanpohjassa kouraisemaan...
Mutta kun en ole varma, en halua kailottaa rakkauttani heti ja suureen ääneen, en ole ikinä edes sanonut kenellekään että rakastan häntä (nojaa, koiralleni ja parhaalle ystävälleni, en edes vanhemmilleni). En tiedä sitten jääkö ne rakkaudentunnustukset sinne kurkkuun :D
Mies on sanonut minulle rakastavansa minua juuri tällaisena kuin olen (rumana ja lihavana) ihan kuin ohimennen puhelimessa, mutta pian taas nähdään (eletään siis kaukosuhteessa) ihan "Livenä" (ekan kerran tämän miehen sanottua puhelimessa rakastavansa), ja jos hän sanoo rakastavansa minua päin naamaa, niin en oikein tiedä miten reagoida... Kun en tiedä rakastanko! Luulisi että sen tietäisi jo siitä että ajatuskin siitä että saan kohta olla hänen kanssaan, saa mahanpohjassa kouraisemaan...
Mutta kun en ole varma, en halua kailottaa rakkauttani heti ja suureen ääneen, en ole ikinä edes sanonut kenellekään että rakastan häntä (nojaa, koiralleni ja parhaalle ystävälleni, en edes vanhemmilleni). En tiedä sitten jääkö ne rakkaudentunnustukset sinne kurkkuun :D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rakkaus ei aina kouraise mahanpohjasta, niin se vaan on. Akkojen höpinöitä. kyllä se on aivan oikeaa rakastamista, jos tuntee vahvaa kiintymystä, läheisyyttä, kaipuuta, hellyyttä toista kohtaan. Siitä vaan sanot. Kerran se vain kirpaisee, kun oot yhden kerran sen rohjennut sanoa, ne sanat tulee helpommin toisenkin kerran.
Se sanotaan vasta sitten kun kuherruskuukaudet ovat ohitse. Olen edelleen sillä kannalla, jotta vasta sitten kun suhde on ns. arkipäiväistynyt ja kestänyt sen arkipäiväistymisen kaikkine kiemuroineen päivineen niin vasta sitten voi sanoa oikeasti rakastavansa toista.
Henkilökohtaisesti sitä ennen ainakin minun on hyvin vaikeata uskoa asiaa todeksi..