Piirisovittelija Lonka tekee esityksen.
Uutinen kertoo Lonkan tehneen esityksen.
Kuulija ymmärtää hänen nimensä olevan Lonkka.
Jos hän olisi Lonkka,sanottaisiinko Lonkkan tekemän esityksen tulleen hylätyksi?
Pitäisihän nimen perusmuoto olla ymmärrettävissä vaikka kuinka taivuteltaisiin.
Uutinen kertoo Lonkan tehneen esityksen.
Kuulija ymmärtää hänen nimensä olevan Lonkka.
Jos hän olisi Lonkka,sanottaisiinko Lonkkan tekemän esityksen tulleen hylätyksi?
Pitäisihän nimen perusmuoto olla ymmärrettävissä vaikka kuinka taivuteltaisiin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä peräti toimittajien pitäisi osata taivuttaa tavalliset suomalaiset nimet oikein: Lonka - Longan ja Lonkka - Lonkan.
Sukunimi Manner kuitenkin taivutetaan Mannerin, ei Mantereen.
Eikös näissä lonkkatapauksissa viime kädessä henkilö itse saa päättää miten nimi taivutetaan?
Tapaus Manner on sikäli selvä, että käytössä on myös sukunimi Mantere. Taivutetusta muodosta pitäisi käydä ilmi, onko kyseessä Manner vai Mantere.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Liisa_Manner
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeki_Mantere
Totta kai jokainen saa itse päättää, kuinka nimensä taivuttaa – mutta vain omalta osaltaan. Muiden (mediankaan) ei ole mikään pakko tuollaista omaa tahtoa noudattaa.
Päänvaivaa ovat tuottaneet mm. sukunimet Ryti ja Räty. Sotavuosien presidenttimme Risto Ryti itse käytti taivutusta Ryti : Rytin, mutta muotoa Rydin näkee käytettävän myös paljon.
Näiden nimien kohdalla ei tuo ”Manner-Mantere-sääntö” päde: en ainakaan tiedä ketään Rydi- tai Rädy-nimistä henkilöä.
>Sotavuosien presidenttimme Risto Ryti itse
>käytti taivutusta Ryti : Rytin,...
Entä sitten - käytänhän minäkin taivutusta äiti : äitin, setä : setän jne.
Manner : Mannerin saattaa olla oikein enkä siihen enempää puutu, yhtä oikein on kyllä myös Manner : Mantereen.
"Taivutetusta muodosta pitäisi käydä ilmi, onko kyseessä Manner vai Mantere. "
---
Aina ei nimen (tai sanan) perusmuoto käy ilmi taivutetusta muodosta.
Esimerkiksi sukunimet 'Grann' ja 'Granni' taipuvat molemmat Grannin.
Tähän tullaan kun ruotsinkieliset nimet muutetaan suomalaiseen muotoon: siis Lång.
Yleisessä tiedossa on yksi Loiva, josta on tullut Äkkijyrkkä ja sittemmin Lång.
Nimien muuttumisessa on selvästikin nähtävissä naudanlujaa logiikkaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liina_Lång
etunimi on Thomas (lausuu itse nimensä "tuumas"), mutta kyse on ihan syntyperältään kotimaisesta miehestä, niin pitäisikö nimi taivuttaa Thomaksen vai Thomasin?
Itselläni on lankomies (sisaren aviomies) nimeltä Thomas. Ruotsissa asuva pesunkestävä ruotsinkielinen ruotsalainen. Taivutan hänen nimeään suomeksi milloin mitenkin, enkä ole havainnut miehen pahakseen panevan (eipä hän sinänsä suomea osaakaan).
Kolmaskin vaihtoehto olisi kai mahdollinen... Koskapa suomalaista muotoa Tuomas voi taivuttaa Tuomaksen tai Tuomaan, niin miksei sitten Thomas voisi olla genetiivissä Thomaan?
:•)
Toisen lankoni (vaimoni veljen) poika on nimeltään Tuomas. Sikäli kuin olen kuullut oikein, lankoni taivuttaa poikansa nimeä Tumppi : Tumpin.
ajanut takaa, vaan sitä, kumpi on oikeampi menettely, sanoa Thomaksen vai Thomasin?