Palaute parisuhteessa

la.ra

Mennään takaisin kevyisiin suhdejuttuihin :)

Eli kuinka tärkeää on palautteen saaminen ja antaminen suhteessa?

Mun on pakko sanoa, että en osannut arvatakaan kuinka upealta se tuntuu, että toinen kiittää tuesta ja tukee sekä kannustaa asioissa. Mä en tosiaan tiennyt, että sellaista voi tapahtua parisuhteessa.

Itselläni on petraamisen varaa tässä asiassa.
Miten sulla? Osaatko antaa, ottaa ja arvostaa (positiivista) palautetta kumppaniltasi?

34

1064

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuo "palaute"

      parisuhteessa, siltä ainakin tuntuu, kun mut aina 'palautetaan' takaisin vapaille markkinoille.

      Mut' mitäs tuosta, meitsi porskuttaa eteenpäin huolta vailla.

      • la.ra

        kommunikaation puutetta. Tai kohtalo yrittää opettaa jotain... Joka tapauksessa sun pitääkin porskuttaa! Parisuhdehan on se toiseksi paras vaihtoehto... :)


    • kevyt mieli

      Antaminen, saaminen ja arvostaminen ovat mielestäni parisuhteen kulmakiviä. Harjoitelkaa ihmiset näitä kolmea prinsiippiä ja homma toimii :D

      • la.ra

        Lisäisin itse, että on tapauksia, joissa sanat tosiaan toimivat ja ehkä tuovat viestin paremmin perille kuin teot...


      • ihan ku elävästä elämästä :D


      • .....
        Frederico kirjoitti:

        ihan ku elävästä elämästä :D

        ;))))


    • Ratikkakuski

      Minä arvostan kaikenlaista kritiikkiä, myös negatiivista, kunhan se on hyvässä hengessä annettua. Mistäpä minä muuten osaisin entistä paremmin ottaa Rouva Ratikan tunteet ja toiveet huomioon, jos en saisi palautetta?

      Erityisesti arvostan sitä, ettemme pyri lukemaan toistemme aivoituksia rivien välistä, vaan puhumme avoimesti ja suoraan. Minä olen aina uskonut, että yski suurimmista ongelmista parisuhteissa on puhumisen vaikeus ja sitä myöten väärät olettamukset.

      Mutta uskotteko, että ihminen voi tässä asiassa kehittyä, jos perusluonne ja lapsena saatu malli on vaikeneminen?

      • la.ra

        vaikka en tiedä. Mä olen oman mallini saanut omista parisuhteistani, en siis kotoa. Joten ehkä mua on helpompi muuttaa, en tiedä.

        Ei sillä, että ihmisen pitäisi aina muuttua yhteen tiettyyn suuntaan. Mä en esim. ymmärrä miksi julkilääppiminen on normi, joka pitää oppia. Mulle on tarpeeksi haastetta siinä, että opin koskettamaan ja huomioimaan kotona. Mutta siltikin, jostain syystä, fyysinen puoli on ollut se helpompi. Ei oo helppoa sanoa toiselle, että "kiitos että kuuntelet ja ymmärrät". Se on yllättävän vaikeaa, itse asiassa. Mutta onneksi mulla on hemmetin hyvä ope nyt.


      • tulee niin kukkoki munii :D (jäi noi sanonnat päälle ei siis mun vika)

        Kyllähänä se on vähän ku perse-eellä puuhun kiipemistä mutta kyllä oppia voi, jos on oikea asenne.


      • Pidetään mielessä

        Kunpa muistaisimmekin antaa toiselle tarvittaessa kritiikkiä nimenomaan hyvässä hengessä. Sanansa voi valita ja harkita, mutta eihän sitä aina tule ajatelleeksi. Opettelua se usein vaatii jos siihen ei ole ennestään tottunut, mutta uskon, että siitä tulee sitten jossain vaiheessa kehitystä kuitenkin automaattitoiminto. Harjoittelu tekee siis mestarin tässäkin asiassa. Luonteen suhteen ajattelen, että tahto on voimakkaampi eli jos vain haluaa, oppii keskustelemaan.

        Ihminen oppii mitä vain, jos vain haluaa ja tietää, missä pitää itseään kehittää. Ihminen voi itsekin tiedostaa, missä haluaisi kehittyä ilman että kukaan toinen sitä sanoo hänelle. Toiset ihmiset voivat toimia tavallaan jonkinlaisina peileinä, kunhan itse pitää omat rajansa silti.

        Tosiaan, asioista tulisi parisuhteessa puhua aina suoraan ja avoimesti. Mutta lienee aika tavallista, että rivienvälistä pitäisi toista yrittää ymmärtää ja sehän on loppujen lopuksi ajan ja energian haaskausta ja väärinkäsityksiä tulee väistämättä eteen. Ollaan siis suoria ja avoimia toista kunnioittaen! Ja muistetaan, että kohtuus kaikessa.


      • kehittyä.

        Kovalla työllä, mutta kuitenkin. Ei elämä ole menetetty, vaikka lapsuus olisi vähemmän onnellinen ollutkin.


      • Danskuu

        kysymykseesi:"Mutta uskotteko, että ihminen voi tässä asiassa kehittyä, jos perusluonne ja lapsena saatu malli on vaikeneminen?"

        -Kyllä vaan voi kehittyä ja kehittyykin näin halutessaan ja opetellessaan. Osaanhan minäkin sanoa muutakin kuin: "et sä osaa..." tai "aina sä..."

        :))


    • petraamista. Toisaalta se on vähän että mihinkä sitä tottuu. Joku kaipaa paljonki positiivista palautetta toiselle muutama sana on jo imartelua.

      Kyl mie aina yritän ettii jotain hyvää, mut kun sitä ei aina huomaa sanoa. Sit kun joskus sen sanoo niin se saatetaan ottaaki v:%%u::luna tai sit taka-ajatuksina ja sit tää poika on ihan pihallak ku lintulauta. Naisten kehuminen parisuhteen kriittisessä vaiheessa oikealla tavalla tuntuu tosi vaikealta tehtävältä. Mut onhan tässä aikaa treenata

      Sullapa oli tosie mukava aloitus =)

      • la.ra

        Ja tuolla tarkoitin tuota vikaa kommenttia... :)

        No ei sentään, ihan oikeassa olet, eli tottumiskysymys. Siksipä mä olenkin aika ihmeissäni, kun saan kokea "avautumista". Ja vielä tyypiltä, joka ei ole koskaan ennen seurustellut. Silti se opettaa mulle parisuhteesta ja paljon...

        Mä en kyllä tiedä minkälainen nainen ottaa kiitokset kettuiluna, aika tosi outoa toimintaa suoraan sanottuna. Tai sitten tosi huonoa itsetuntoa.

        Ja mä en nyt puhu kehumisesta, koska siihen mulla on vielä valovuosien matka, mutta että edes osaisi kiittää saamastaan tuesta... sanoa, että on onnekas, kun tapasi sen toisen... että tykkää niistä neuvoista, joita siltä saa, ne ovat nyt tämänhetkisiä juttuja. Ne imartelut tulevat sitten joskus samaan aikaan varmaan kuin mä valmistun, hehee.


      • la.ra kirjoitti:

        Ja tuolla tarkoitin tuota vikaa kommenttia... :)

        No ei sentään, ihan oikeassa olet, eli tottumiskysymys. Siksipä mä olenkin aika ihmeissäni, kun saan kokea "avautumista". Ja vielä tyypiltä, joka ei ole koskaan ennen seurustellut. Silti se opettaa mulle parisuhteesta ja paljon...

        Mä en kyllä tiedä minkälainen nainen ottaa kiitokset kettuiluna, aika tosi outoa toimintaa suoraan sanottuna. Tai sitten tosi huonoa itsetuntoa.

        Ja mä en nyt puhu kehumisesta, koska siihen mulla on vielä valovuosien matka, mutta että edes osaisi kiittää saamastaan tuesta... sanoa, että on onnekas, kun tapasi sen toisen... että tykkää niistä neuvoista, joita siltä saa, ne ovat nyt tämänhetkisiä juttuja. Ne imartelut tulevat sitten joskus samaan aikaan varmaan kuin mä valmistun, hehee.

        että ollaan samalla penkillä ja kuunnellaan kuuliaisesti ku joku opettaa miten parisuhteessa elentään :D

        Se kettuilu johtu siitä huonosta itsetunnosta, oikeassa olet, mut parhaani tein ja se ei riittäny.

        Mulle on helpompi kehua ku kiittää. Mulle on huomautettu siitä.... Toisaalta nyt ku muistelee niin välistä tuntu että en osannu yhden yhtä asiaa tehdä oikeen. Vähän epäilen kumminki


      • la.ra
        Frederico kirjoitti:

        että ollaan samalla penkillä ja kuunnellaan kuuliaisesti ku joku opettaa miten parisuhteessa elentään :D

        Se kettuilu johtu siitä huonosta itsetunnosta, oikeassa olet, mut parhaani tein ja se ei riittäny.

        Mulle on helpompi kehua ku kiittää. Mulle on huomautettu siitä.... Toisaalta nyt ku muistelee niin välistä tuntu että en osannu yhden yhtä asiaa tehdä oikeen. Vähän epäilen kumminki

        Kehua on aina helpompi kuin kiittää. Siis aidosti. Siksipä sen oppimisesta kannatta olla ylpeä. Ja monttu auki, jos jollakulla se tulee luonnostaan. Onneksi niitäkin on...


    • Kivaa kun puhutaan jostain vähemmän kuohuttavasta (näihin palkka-asioihin viittaan), ei liikaa kiivailua yhdelle illalle ;)

      Tuosta palautteesta, jotenkin helposti sortuu siihen että jos kaikki on hyvin, ei sano mitään, ja sitten vasta kun on jotain negatiivista sanottavaa rupeaa avautumaan. Tähän olen itse oikein huomiota kiinnittänyt, ja yrittänyt opetella positiivisemmaksi tyypiksi.
      Kyseessä jo useamman vuoden projekti, ja alan mielestäni päästä jyvälle :)
      Tosin, se poikaystävä on vaihtunut muutamaan otteesen että ei ehkä ihan niin hyvin kuitenkaan mene!

      • la.ra

        että edes tiedostaa asian ja yrittää? mullakin on poikaystävä vaihtunut ja vasta nyt - kolmekymppisenä, herraisä - olen tajunnut jujun!


      • la.ra kirjoitti:

        että edes tiedostaa asian ja yrittää? mullakin on poikaystävä vaihtunut ja vasta nyt - kolmekymppisenä, herraisä - olen tajunnut jujun!

        joo, henkinen kasvu on aina hyvä asia!
        Niin, musta tuntuu että silloin kun olin jotain 20v mä olin aina niin hiton oikeessa joka asiasta, että mun kanssa oli varmasti aika mahdotonta edes olla. Nykyään mä olen jotenkin paljon suvaitsevaisempi ja hyväksyvämpi asioita, ihmisiä ja itseäni kohtaan. Siperia opettaa tai jotain...

        Mutta silti, se että on hyväksyvässä ja kannustavassa suhteessa on kyllä aika huippua. Arvostaisikohan sitä edes jos ei olisi kaikenmaailman sovinisti-pösilöitten kanssa säätänyt? Sellaisen kivan suhteen siis pistän joulupukille toiveeksi het.nyt ;)


    • Papeete1

      Taas täytyy turvautua muistoihin.
      En mä eikä mies mitenkään vasiten mitään palautteita annettu. Mä katson, että hommat menee hyvin kun mitään ei huomauteta, ja kiusallinen olo tulee varmasti jos useammalla kuin kolmella sanalla per viikko kehutaan :D

      • Perhana, heittäytyy vielä ylypiäks ku liiaks kehua retostaa =)

        Mie oon lukenu ihan liikaa murre ja sananlaskujuttuja viimeaikana.


      • Papeete1
        Frederico kirjoitti:

        Perhana, heittäytyy vielä ylypiäks ku liiaks kehua retostaa =)

        Mie oon lukenu ihan liikaa murre ja sananlaskujuttuja viimeaikana.

        Jäkätys on paljon tutumpaa touhua, mutta sitäkin pitää olla sopivassa suhteessa sen kehumisen kanssa :D

        Mä olen vähän suomalainen noissa kehumisjutuissa. Tulee ekana mieleen 5 minuutin kehuja kuunnellessa, että a)mitähän toi nyt on tehnyt? b) mitähän se haluaa? Mulla olis petraamisen paikka tässä :)

        Niin ja mä olen lukenut sun juttuja sen verran, että olen pari kertaa meinanut päästää koneelta lähteen tekstin missä on mie tai sie.. mä olen sitten äkkiä korjannut ne ettei mua pidetä matkijana :D


      • Papeete1 kirjoitti:

        Jäkätys on paljon tutumpaa touhua, mutta sitäkin pitää olla sopivassa suhteessa sen kehumisen kanssa :D

        Mä olen vähän suomalainen noissa kehumisjutuissa. Tulee ekana mieleen 5 minuutin kehuja kuunnellessa, että a)mitähän toi nyt on tehnyt? b) mitähän se haluaa? Mulla olis petraamisen paikka tässä :)

        Niin ja mä olen lukenut sun juttuja sen verran, että olen pari kertaa meinanut päästää koneelta lähteen tekstin missä on mie tai sie.. mä olen sitten äkkiä korjannut ne ettei mua pidetä matkijana :D

        ootahan jos sie joutusit kuulemaan ku mie puhun. Intissä mie pärjäsin ihan hyvin. Kyllä etelänki mää ja sää oli pojilla jo rehellinen mie ja sie ku ne oli miun seurassa muutaman kuukauden. Lomilla oli kuulema kiusattu niitä puheen parresta :D


      • Papeete1
        Frederico kirjoitti:

        ootahan jos sie joutusit kuulemaan ku mie puhun. Intissä mie pärjäsin ihan hyvin. Kyllä etelänki mää ja sää oli pojilla jo rehellinen mie ja sie ku ne oli miun seurassa muutaman kuukauden. Lomilla oli kuulema kiusattu niitä puheen parresta :D

        Muhun tarttuu tosi hyvin ja nopeasti noi. Joskus teininä ryypiskelin illan kemiläisten kanssa ja puhuin seuraavan viikon keminmurretta. Mä kanssa kuulin siitä "pikkusen" kuittailua :D


    • Mangusti.

      silloin, kun on aihetta kehumiseen. Kritiikkiä yritän antaa rakentavassa hengessä.

      Ilmeisesti en ole tottunut kovin palauterikkaisiin suhteisiin, koska tässä vähän aikaa sitten rupesin erään mielenkiintoisen miehen jatkuvasta positiivisesta palautteesta johtuen epäilemään, että hän on homo tai että olen viimeinkin tavannut ns. pelimiehen.

    • perinteistä Suomalaista tapaa tässä suhteessa, niin hyvät kuin huonot asiatkin pidetään omana tietona ja aina säännöllisin väliajoin vedetään lärvit ja alkukiidossa lässytetään ne hyvät asiat pitkältä ajalta kertalaakista ja loppulaskussa vitutukset jotka kruunataan sillä että muija kaatuu silmäkulma edellä jaakaapin kulmaan :-)

      • la.ra

        ehkä just tuon takia mä olin autuaan tietämätön mistään muusta. Paitsi niiden latinoiden tyylistä, jota ei tietenkään voinut ottaa tosissaan. ...mutta että muija jääkaapin kulmaan..? Se vaatii jo aika isoja lahjuksia, jos ei ole valmis raottamaan sanaista arkkua.


      • la.ra kirjoitti:

        ehkä just tuon takia mä olin autuaan tietämätön mistään muusta. Paitsi niiden latinoiden tyylistä, jota ei tietenkään voinut ottaa tosissaan. ...mutta että muija jääkaapin kulmaan..? Se vaatii jo aika isoja lahjuksia, jos ei ole valmis raottamaan sanaista arkkua.

        vaan se huono puoli et jääkaappi kärsii :-)

        No joo, mä en nyt sit tiiä puhutaanko tässä jostain ihan oikeesta ja konkreettisesta kannustamisesta ja kehumisesta vai naisten 'kehumisesta', ne kun on kaks ihan eri asiaa. Keskivertosuttura on tyytyväinen kun muistat kehua silloin tällöin persettä ja tissejä, muuta siihen ei sit tarvitakkaan. Tekemisiin liittyvän kehumisen ymmärrän mut tota paskalässyä en jaksa sekuntiakaan, kuinka monta kertaa keskiverto bimbon on oikeesti kuultava se että hänellä on hyvä perse ja tissit, uskomatonta paskaa.


    • kertoo parisuhteesta

      Palaute kertoo parisuhteen laadusta.

      Positiivinen palaute. Ollaan edelleen rakastuneita toisiin ja yhteiselo on ihanaa. Toisen tekemiset ovat myönteisiä asioita elämässä.

      Negatiivinen palaute. Eipä toi enää niin erikoiselta tunnu, rakkaus on vähissä, kenties sanoja vain.

      • parisuhteessa

        on kuin laittaisi rahaa pankkiin. On sitten mistä ottaa, kun tulee paha päivä. Jos ei ole talletuksia, tulee heti konkurssi.


    • Danskuu

      kun sais ensin ees sen parisuhteen, niin kyl mää sitten palautetta antaisin iha joka päivä ;DD

      Oikeesti: Onhan se tärkeätä ja varsinkin osata antaa oikeanlailla palautetta, ettei heti oo huutamassa: "sä et koskaan ikinä mitään..."

    • frank..drebin

      Opettaja antaa palautetta opiskelijalle, asiakas firman edustajalle, esimies alaiselle, lukija lehden toimittajalle jne.

      Parisuhteessa pitäisi keskustella, siihen kuuluu vuorovaikutus. Palaute taas on usein yksisuuntaista tiedottamista.

      Varmaan tuota tarkoitatkin, ja kyllä se on tärkeää. Kokemuspohjaista tietoa on. Mutta kun tunteet hiipuivat palautteet/keskustelut muuttuivat "kliinisiksi analyyseiksi". Keskustelemalla tarpeeksi voidaan ehkä kuitenkin estää tunteiden hiipumista, kun tiedetään omat ja toisen aatokset paremmin.

    • T-fox

      opettavaisin suhde. Äijä on erittäin kriittinen ja itsekriittinen, hyvä koulu mun kaltaiselle huithapelille. Ja joudun vähän sensuroimaan sanojani, kun hän ottaa helposti itseensä.

      Yritän antaa enemmän positiivista palautetta kuin aiemmin, harvoin on syytä negatiiviseen. Mies on sikäli hassu että sille tulee morkkis, jos se ei anna mulle positiivista palautetta. Saattaa sanoa jotain "pidätkö mua nyt ilkeenä ihmisenä, kun en ole sanonut sulle mitään kivaa vähään aikaan?" Ja mä olen ihan TÄH? En ole tottunut tollaiseen. Pärjäisin ihan hyvin ilmankin, mutta onhan se kiva kuulla missä on onnistunut ja mikä on toisen mielestä mukavaa.

      Varsinkin ne suhteen alkuaikojen kivat jutut painaa paljon. On kuin suhteella olisi "luottoa" parisuhdepankissa silloin kun on huonommat ajat. Jos suhde alkaa huonosti, sitä laittaa helpommin kantapäät vastakkain ja ajattelee että "samaa paskaa tää on aina ollut". Tili on jo valmiiksi miinuksella. (Mulla tais jäädä noi palkkakeskustelut päälle...)

      • exiton

        olen tutustunut ihan samoja sanoja käyttävään,herkkään romanttiseen ja toisaalta tosi äijään.Aina on puhumassa kauniita ja runsas adjektiivisia juttuja,joskin sitten myös itsekin tarvii niitä.On tosi kriittinen itsestään,tarvii vahvistusta omasta itsestään.Kauniit kutsumanimet ja kehuminen on päivittäistä..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo hiiri kadoksissa, Marin jo kommentoi

      Kuinka on valtiojohto hukassa, kun vihollinen Grönlantia valloittaa? Putinisti Purra myös hiljaa kuin kusi sukassa.
      Maailman menoa
      116
      6310
    2. Lopeta jo pelleily, tiedän kyllä mitä yrität mies

      Et tule siinä onnistumaan. Tiedät kyllä, että tämä on just sulle. Sä et tule multa samaan minkäänlaista responssia, kosk
      Ikävä
      377
      6113
    3. Nuori lapualainen nainen tapettu Tampereella?

      Työ­matkalainen havahtui erikoiseen näkyyn hotellin käytävällä Tampereella – tämä kaikki epäillystä hotelli­surmasta tie
      Lapua
      69
      5810
    4. Tampereen "empatiatalu" - "Harvoin näkee mitään näin kajahtanutta"

      sanoo kokoomuslainen. Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunni
      Maailman menoa
      344
      3952
    5. Lidl teki sen mistä puhuin jo vuosikymmen sitten

      Eli asiakkaat saavat nyt "skannata" ostoksensa keräilyvaiheessa omalla älypuhelimellaan, jolloin ei tarvitse mitään eril
      Maailman menoa
      145
      2345
    6. Ukraina, unohtui korona - Grönlanti, unohtu Ukraina

      Vinot silmät, unohtui Suomen valtiontalouden turmeleminen.
      Maailman menoa
      4
      2335
    7. Orpo pihalla kuin lumiukko

      Onneksi pääministerimme ei ole ulkopolitiikassa päättäjiemme kärki. Hänellä on täysin lapsellisia luuloja Trumpin ja USA
      Kansallinen Kokoomus
      115
      1390
    8. Onko täällä helmessä tapahtunut vakava rikos?

      Onko kuullut kukaan mitään.
      Haapavesi
      12
      1211
    9. Miten kauan sulla menisi

      Jos tulisit mun luo tänne nyt kahvinkeittoon?
      Ikävä
      182
      1052
    10. Miksi me oikein

      Rakastuttiin?
      Ikävä
      59
      867
    Aihe