iss:n lämmitys

Kiitokset vastauksista,oletin itse että kun avaruudessa lämpötila voi olla -200 ajattelin että jollain täytyy lämittää,en vain ottanut huomioon laitteiden tuottamaa lämpöä.Toisaalta kun asema on auringon paisteessa niin auringon säteilylämpö on moninkertainen maahan nähden,joten siitä saatais myös lämpöä jos tarvitaan

EL-Miäs kirjoitti:

Kiitokset vastauksista,oletin itse että kun avaruudessa lämpötila voi olla -200 ajattelin että jollain täytyy lämittää,en vain ottanut huomioon laitteiden tuottamaa lämpöä.Toisaalta kun asema on auringon paisteessa niin auringon säteilylämpö on moninkertainen maahan nähden,joten siitä saatais myös lämpöä jos tarvitaan

Tyhjässä tilassahan ei palele, ei ole mitään mikään johtaisi kylmää. Kovasti pakkasen puolelle siellä mennään varjossa, jossa ei ole ulkopuolista säteilynlähdettä eli aurinkoa lämmittämässä, mutta kylmiä ovat vain kappaleet jotka eivät itse tuota lämpöä.

ei palella kirjoitti:

Tyhjässä tilassahan ei palele, ei ole mitään mikään johtaisi kylmää. Kovasti pakkasen puolelle siellä mennään varjossa, jossa ei ole ulkopuolista säteilynlähdettä eli aurinkoa lämmittämässä, mutta kylmiä ovat vain kappaleet jotka eivät itse tuota lämpöä.

Tyhjiössä ei varjonpuolella myöskään ole mitään mikä lämmittäisi kun taas täällä ilmakehässä ilma lämmittää meitä vaikka ilma olisikin kehoamme viileämpää. Eli jos olemme kylmässä ilmassa, niin kehostamme menee lämpövirta ilmaan, mutta ilmasta tulee myös lämpövirta kehoomme, koska ilmakaan ei ole absoluuttisessa nollapisteessä vaan sekin on lämmintä. Kuitenkin koska kehomme on yleensä ilmaa lämpimämpi kehosta ilmaan menevä lämpövirta on suurempi ja siksi kehomme täytyy tuottaa lämpöä pysyäkseen lämpimänä.

Tyhjiössä varjonpuolella ei kuitenkaan ole mitään lämpövirtaa joka tulisi kappaleeseen vaan kaikki kappaleesta lähtevä lämpö myös lähtee pois eikä mitään tule tilalle, joten kappale saattaa jäähtyä paljon nopeammin siellä kuin se jäähtyisi viileän ilman ympäröimänä.

Tyhjiössä kaikki lämpö lähtee ja tulee kappaleeseen vain säteilemällä, joten mustan kappaleen lämmönvaihelut ovat paljon suuremmat kuin kiiltävän. Kappaleen lämpövirroista voitasiinkin tavallaan laskea missä lämpötilassa kappaletta ympäröivä tyhjiö on kun kappaleen lämpövirrat suhteutettaisiin lämpövirtoihin täällä ilmakehässä kun ilmakehä on tietyssä lämpötilassa ja kappale tietyssä lämpötilassa. Tässä käytettäisiin samaa menetelmää kuin tuulen läpövaikutusta kuvaavissa laskelmissä. Kaikillehan on tuttua, että -10 asteinen ilma tuntuu vaikkapa -25 asteiselta jos on kova tuuli ja tämä johtuu juuri siitä, että lämpövirta lämpimästä kappaleesta kylmään ilmaan kasvaa kun ilma liikkuu nopeasti kappaleen ohi. Joten voitaisiinkin laskea miten kylmältä ympäröivä tyhjiö tuntuu vaikka tyhjiöllä ei mitään lämpötilaa olekkaan. Veikkaampa, että varjonpuolella tyhjiö tuntuisi ihmisestä helvetin kylmältä.

Dresden kirjoitti:

Tyhjiössä ei varjonpuolella myöskään ole mitään mikä lämmittäisi kun taas täällä ilmakehässä ilma lämmittää meitä vaikka ilma olisikin kehoamme viileämpää. Eli jos olemme kylmässä ilmassa, niin kehostamme menee lämpövirta ilmaan, mutta ilmasta tulee myös lämpövirta kehoomme, koska ilmakaan ei ole absoluuttisessa nollapisteessä vaan sekin on lämmintä. Kuitenkin koska kehomme on yleensä ilmaa lämpimämpi kehosta ilmaan menevä lämpövirta on suurempi ja siksi kehomme täytyy tuottaa lämpöä pysyäkseen lämpimänä.

Tyhjiössä varjonpuolella ei kuitenkaan ole mitään lämpövirtaa joka tulisi kappaleeseen vaan kaikki kappaleesta lähtevä lämpö myös lähtee pois eikä mitään tule tilalle, joten kappale saattaa jäähtyä paljon nopeammin siellä kuin se jäähtyisi viileän ilman ympäröimänä.

Tyhjiössä kaikki lämpö lähtee ja tulee kappaleeseen vain säteilemällä, joten mustan kappaleen lämmönvaihelut ovat paljon suuremmat kuin kiiltävän. Kappaleen lämpövirroista voitasiinkin tavallaan laskea missä lämpötilassa kappaletta ympäröivä tyhjiö on kun kappaleen lämpövirrat suhteutettaisiin lämpövirtoihin täällä ilmakehässä kun ilmakehä on tietyssä lämpötilassa ja kappale tietyssä lämpötilassa. Tässä käytettäisiin samaa menetelmää kuin tuulen läpövaikutusta kuvaavissa laskelmissä. Kaikillehan on tuttua, että -10 asteinen ilma tuntuu vaikkapa -25 asteiselta jos on kova tuuli ja tämä johtuu juuri siitä, että lämpövirta lämpimästä kappaleesta kylmään ilmaan kasvaa kun ilma liikkuu nopeasti kappaleen ohi. Joten voitaisiinkin laskea miten kylmältä ympäröivä tyhjiö tuntuu vaikka tyhjiöllä ei mitään lämpötilaa olekkaan. Veikkaampa, että varjonpuolella tyhjiö tuntuisi ihmisestä helvetin kylmältä.

ovat laskeneet että avaruudessa kylmä tuntuisi yhtä pahalta kuin alasti seisominen ulkona -30'c pakkasessa.

tiedemiehet kirjoitti:

ovat laskeneet että avaruudessa kylmä tuntuisi yhtä pahalta kuin alasti seisominen ulkona -30'c pakkasessa.

Olisin olettanut kylmemmäksi, mutta on tuokin jo melko viileä. Onkohan ihonvärillä paljon merkitystä tuohon? Mietin vaan että kun lämpö poistuu säteilemällä niin musta iho voisi säteillä paremmin kun valkoinen.