Mistähän Suomesta löytyisi propelleja pienoisvesiturbiinin rakentamista varten?Kyseessä vois olla halk. 150 mm -200mm.
Propellit?
Höperehtijä
10888
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihan vain ajatuksena tulee mieleen että saakohan pieneen putoukseen tuolla halkaisijalla kovin suurta hyötysuhdetta.
Paljonko on korkeusero ja paljonko on virtaus litraa/sek?
Olen katsellut voimaloiden vanhoja turbiinisiipiä ohi ajellessani.
Imatran vanha turbiini on monisiipinen, varmaan sata siivekettä n. 2 - 3 metrin kehällä.
Nämä siivekkeet taipuvat jyrkästi alhaalta niin että veden virtaussuunta muuttuu jyrkästi alhaalla, lähes vaakatasoon.
Petäjäskosken voimalaitoksen uudempi turbiini on taas muistaakseni kolme vai nelisiipinen, perämoottorin potkuria muistuttava, joten malleissa on paljon eroa, en osaa sanoa miten paljon hyötysuhteissa.
Itse kuvitttelisin pieneen putoukseen ja pieniin virtauksiin jotain paineella toimivaa rakennetta.
Pudotuskorkeus ei ole hyötysuhdekysymys vaan hintakysymys. Pieneen pudotuskorkeuteen saa saman hyötysuhteen turbiinille, mutta turbiinista tulee kookas. Käyttämällä korkeaa pudotuskorkeutta saa turbiinin tehokkaammaksi. Esim. yhden suuren patoaltaan voisi jakaa useammaksi pienen pudotuskorkeuden pikkupadoksi, mutta kalliiksi käy ja pienillä patoaltailla ei ole varastointikykyä. Vesivoima on juurikin säätötehoa.
Pienen pudotuskorkeuden voimaloissa yleesä puritään nostamaan pyörintänopeutta käyttämällä esim. leijuntalaakeroitua koneistoa, joka sallii hyvin korkean pyörintänopeuden ilman kulumista ja huoltoja.
Suomen vesivoimalaitoksissa on kohtalaisen pieni putouskorkeus ja vastaavasti suurehko virtaama. Käytössä on lähinnä amerikkalaisen James B. Francisin kehittämiä monisiivekkeisiä ns. Francis-turbiineja ja (sitä uudempia) itävaltalaisen Viktor Kaplanin kehittämiä, ”perämoottorin potkuria muistuttavia” ns. Kaplan-turbiineja. Jälkimmäisten hyötysuhde on yleisesti ottaen hieman parempi, varsinkin osakuormilla.
Amerikkalaisen Lester A. Peltonin kehittämä ns. Pelton-turbiini on käytössä lähinnä vuoristoisissa olosuhteissa: suuri putouskorkeus, pienehkö vesimäärä.
Lisätietoja löytyy helpostikin käyttämällä mainitttujen turbiiniherrojen sukunimiä hakusanoina.
radio ohjattavien lentokoneiden propeleita saa tilattua valmiina.
Pituus ainakin piisaa, mutta en sitten tiedä toimiiko hyvin vedessä...
http://www.atalarc.fi/kauppa/index.php?cat_id=76
löytyisi ehkä paremmin soveltuva?
http://www.coolputer.fi/non-ses/tiedot.asp?T=1328&lang=fin
Enemmän siipiä jne. muttei varmaan kestä vääntöä paljoa tullaiset muoviviritelmät.
Teollisuus tuulettissa olisi lavat metallia, mutta mutta mahdetaankohan niitä myydä yksityisille?
Vanhoissa autoissa oli metalliset tuulettimet, joten jostain romuttamolta saattaisi löytyä sellainen. Niissäkin lapoijen välissä on tosin paljon tyhjää tilaa.
Miten olisi vesipumpun juoksupyörä? Aattelin vaan notta ettei yritettäisi keksiä pyörää uudelleen.
Miten mahtaa toimia vesipumpun juoksupyörä vastavirtaan?
Eli sehän perustuu keskipakovoimaan ja tässä tässä sitä vasten.
Kuten aiemminkin, mututuntuma sanoo, että jos ei paineperiaatteella, niin sitten ainakin monisiipisellä potkurilla, joka reagoi pieneen nopeuteen ja paineeseen herkemmin.
Mutta jahkas virtausexpertti Airfoil joutaa paikalle niin luulen että jotain viisaampaa tulee kehiin.
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/
Kuvassa keskellä alhaalla on 36cm halkaisija
keskellä on jo 77cm halkaisijaltaa oleva
Siitä on suurempi kuva lietesekoittaja sivulla alareunassa . Voin tehdä kuinka monilapaisen haluaa. Muutamat esitti muustakäytöstä olevia potkureita sovellettavaksi.. esim lentokoneen potkuri tai perämoottorin potkuri ei ole tehokkaammillaa jos sitä yritetään pyörittää massavirralla. Sama tietysti omissa esimerkki potkureissani, mutta valmistaisinkin potkurin nimenomaan tätä tarkoitusta varten.
Tuo vesikulkuneuvon potkuri lienee lähinnä sitä mitä haen. Entäpä suurehkon perämoottorin vanha potkuri, nehän on yleensä 3-lapaisia , eikö tuossa ole tärkeätä se että hitaasti pyöriessä olis mahd. vähän tilaa välissä.
Sen putouskorkeuden saa vaikka kuinka isoksi koskipaikassa laittamalla turbiinin jatkoksi putkea joko ylä-yai alavirtaan.
Potkuri pyrkii myötäilemään virtausta mahdollisimman "täydellisesti", jotta sen hyötysuhde pysyisi hyvänä. Näin ollen veneen potkuri voi olla liian "nopea" siihen virtaukseen nähden. Paras olisi ehkä sellainen, jossa voisi jonkin verran asetella potkurin lapojen kulmia, vaikkapa avaamalla jonkin kitkarenkaan pultteja, tuossa jokin esimerkki sellaisesta:
http://www.olds.com.au/marine/propellers/propulse/propulse_swedish.html
Se että potkurien lavoissa väistämättä on kierre johtuu siitä tosiasiasta, että kun lapaa kuljetaan keskipisteestä kohti kärkeä, niin sen kehänopeus kasvaa koko ajan. Jotta lavan ja väliaineen kohtauskulma pysyisivät jatkuvasti optimaalisena, joudutaan lapaan vetämään kierre. Se miten sopivin kohtauskulma kulloinkin määritellään on osittain "noituutta" vaativa tehtävä ja viimekädessä vain kokeilemalla pääsee täyteen varmuuteen. Siksi juuri asteltava kohtauskulma onkin potkurissa eduksi, koska sellaista pääsee kokeilemaan erilaisilla asetusarvoilla.
Vesiturbiinien lavoille ja potkureille on tosin kirjallisuudessa olemassa tarkat laskumenetelmät. Drallilause tulee ensimmäisenä mieleen, jota en nyt muista kirvelläkään... Tällöin puhuttaneen perinteisesti "juoksupyörästä". Hyllystä löytyy Risto Keskisen luennot Hydraulisista virtauskoneista, aika vaikeatajuiset noin yhtäkkiä.
Risto Keskisen voi vielä tavoittaa jostain? Hän oli aikoinaan Tampellan turbiiniosaston johtaja ja mies, joka aivan varmasti osaa laskea juoksupyörän paikkaan kuin paikkaan.
http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/20022006.html